24h
Moikka,
Nyt pääsette seuraaman yhden vuorokauden ajan minun arjen tapahtumia. Olen ennenkin tämäntyyppisiä postauksia tehnyt mutta niiden painoarvo on ollut lähestulkoon aina joko syömisissä tai liikkumisissa. Tällä kertaa tarina siten kuin se menee pääpirteittään.
Aamuherätys, aamutoimet ja ulos. Kello on tässä vaiheessa puoliyhdeksän ja meno on jo senmukaista että uloslähtö tekee kaikille hyvää. Esikoinen lähtee kerhoon ja minä lähden aamukävelylle nuorimmaisen kanssa.
Aamukävelyn päätepisteenä on sali, jossa hurahti seuraava 1,5tuntinen tai vähän reilu. Salin jälkeen esikoinen kerhosta kotiin ja syömään. Lounaan jälkeen seuraa hetken verran kaikenlaista perhe-elämään liittyvää, joka päättyy päiväuniin. Päiväunien aikana minä asetun koneen ääreen kertomaan teille tarinoitani.
Taas syödään ja lähdetään. Tällä kertaa lähtö tapahtui hivenen vauhdikkaammin sillä minun piti lähteä noutamaan eräällä kirpparilla myynnissä olleita vaatteita kotiinpäin. Illalla kotona odotti kirpparihinnoittelua vielä kasa lastenvaatteita jotka oli tarkoitus saada valmiiksi seuraavanpäivään mennessä (ja saatiinhan ne).
Että sellaista se on se elämä täälläpäin. Tätä lukiessani (ja tämänpäivisistä touhuista selvinneenä) taidan ottaa hetken itselleni ja jatkaa tuota eilen saapunen Fitin lukemista.
Elämää maitorahkapurkin toisella puolen
Moi,
Kuten eilen kerroinkin, on minun maidoton kokeauteni toistaiseksi ohitse. Lähdin kokeilemaan maidotonta ruokavaliota koska halusin kokeilla hyötyisinkö minäkin sen suotuisista vaikutuksista. Lähinnä tarkkailin vatsantoimintaa, turvotustuntemuksia ja vähän ihoakin, joihin ainakin maidottoman ruokavalion väitetään vaikuttavan suotuisasti. Muistanpa että eräs maidottoman kannattajakin kertoi että suurella osalla nimenomaan naisihmisiä parin viikon koekaudella painoa herkästi putoaa muutaman kilon verran kun aineenvaihdunta paranee. Lisäksi maidoton ruokavalio on tällä hetkellä niin ”IN” että aika tuntui kokeilulle suotuisalta.
Omalla kohdalla koekausi kesti 2+1 viikkoa, josta kaksi viikkoa olivat ehdottoman tarkkoja. En hyväksynyt ruokavaliooni mitään missä maitoa edes saattaisi olla, eli jokainen tuote joka ”saattaa sisältää maitoa” jäi kauppaan. Ensimmäisellä viikolla söin epähuomiossa ainakin yhden karjalanpiirakan, joka siis sisälsi maitoa. Muuta maitoista en tietääkseni syönyt. Koko aikana en käyttänyt edes heraa, vaikka sen väitetäänkin maidottomaan ruokavalioon alkuperästään huolimatta sopivan.
Koska oma kokeiluni on päättynyt ja olen palannut maitotuotteiden pariin, voidaan arvata etten huomannut mitään erityistä maatamullistavaa tulosta. Kuten kuitenkin jo ensimmäisen viikon jälkeen totesin oli olo vähemmän turpea. Epäilin tosin jo tuolloin, ja epäilen edelleen, ettei tuolla tuntemuksella ollut tekemistä maitotuotteiden kanssa vaan viljojen. Koska en voi käyttää margariinia (on ilmeisesti joku maidotonkin levite) en syönyt leipää (ainakan niin paljon), joka varmasti vaikutti olotilaan maidon puuttumista enemmän. Siinä missä tosiaan ensin ajattelin maidottoman lähinnä tarkoittavan korvaavaa keksintöä maitorahkalle olikin haaste huomattavasti vaikeampi muttei kuitenkaan mahdoton. Toki, mitä pidemmäle haastetta olisi jatkanut niin sitä helpommaksi maidottomuus olisi muuttunut tuotemaailman tullessa tutummaksi. Omalla kohdalla huomattujen hyötyjen suhde toteutuksen haastavauuten oli/on kuitenkin niin minimaalinen (ellei jopa täysin olematon) etten näe syytä jatkaa.
Minähän olen aikanaan kokeillut myös gluteenitonta ruokavaliota ja jos näitä kahta on verrattava niin gluteeniton oli selkeästi ”hyödyllisempi” ja itseasiassa myös helpompi toteuttaa sillä viljat yleensäkään eivät muodosta niin suurta osaa ruokavaliostani kuin maito tekee. Muistelen hämärästi että olin melkolailla ”elämäni kunnossa” gluteenittoman koekauden aikana mutta koska sekin kuitenkin loppui niin ilmeisesti senkään tuomat hyödyt eivät olleet niin merkittävät. Tätä muistoa virkistääkseni olen hieman harkinnut uutta koekautta tuon gluteenittoman ruokavalion suhteen mutta ei nyt heti. Hämärästi kuitenkin epäilen että tuossakin kokeilussa suurin tekijä on ollut viljojen selkeästä vähäisempi käyttö kuin varsinaisesti se että ne jotkin niistä sisältävät sitä gluteenia.
Omalla tavallaan on hienoa että olen päässyt takaisin maidon (tai kaikista eniten sen maitorahkan) pariin sillä myönnän että erityisesti iltaisin olisin kaivannut jotain yhtä helppoa ja hetivalmista kuin maitorahka on. Toisaalta taas kuitenkin tuntuu että olen ihan outo kun en muka huomannut mitään muutosta/hyötyä (ja tämä on juurikin se maidottoman trendin kääntöpuoli että täysin tervettä kroppaa tulee epäiltyä oudoksi). Moni on kuitenkin huomannut maidottoman (ja usein yhdistettynä siihen gluteenittomuuteen) ruokavalion hyödyt omalla kohdallaan etten tietenkään täysin teilaakaan tätä. Omalla kohdalla hyötyjä ei kuitenkaan näkynyt ja jos näkyikin niin väitän että se syy piili ihan muualla kuin maidossa.
Maitorahkan suurkuluttajana hämmästyin että elämä ilman tuota kyseistä ainetta ON mahdollista. Jos jotain kuitenkin tästä kokeilusta jää käytännöksi niin saattaa olla että käytän maitokahvina jatkossakin kevennettyä soijaversiota – se vain on paremman makuinen kuin tavallinen maito. Lisäksi ainakin toistaiseksi aamuni alkavat edelleen kasviproteiinipirtelöillä kun kerta ainesosia edelleen löytyy (ja aamuisin aina jaksaa tsempata vähän enemmän kuin illalla tuon ruoan suhteen).