Hae
My Project Is Me

28 lenkkiä ja muut helmikuun parhaat

Helmikuu vaihtuu huomenna maaliskuuhun ja on aika kerrata helmikuun parhaat palat projektini näkökulmasta.

alle 70 kiloa

Helmikuun parhaat: Liikunta

Helmikuussa ei yksikään lenkki jäänyt välistä ja siispä kävelin kaikkina 28 päivänä. Tai tänään se on vielä itseasiassa edessäpäin, kun meillä on ystävän kanssa jo perinteeksi muodostunut sunnuntaikävely luvassa. Yleensähän tosiaan lähden liikkeelle yksin, silloin kun se minun omiin aikatauluihini sopii parhaiten ja laitan kuulokkeista menoani viihdyttämään joko äänikirjan tai musiikkia. Nämä sunnuntait ovat kuitenkin piristys rutiineihin ja pääsen vaihtamaan kuulumisia ja höpisemään niitä näitä.

 

Helmikuussa kävelylenkkien lomaan ujuttautui myös juoksuaskelia ja satunnaisista hölkkähetkistä meno alkoi taittua loppukuuta kohden vähän suunnitelmallisempaan suuntaan. Kahden viimeisen viikon aikana hölkkäsin aina kolmena päivänä viikosta ja toisinaan se sujui kevyemmin ja toisinaan vähän tahmeammin. En ota tästä kuitenkaan mitään stressiä vaan edelleen se minun päätarkoitus on tuo päivittäinen lenkkini – varsinkin niin kauan kuin kotoota käsin työskentelen. Jahka koronarajoitukset joskus alkavat purkaantua ja minäkin palaan työpaikalleni työskentelemään, pyrin edelleen jatkamaan päivittäistä ulkoilua mutta lyhennän keston riittämään 30 minuuttiin, mikä alkuperäinen tavoitteeni olikin. Koska aikaa on nyt ollut käytettävissä vuorokaudessa enemmän, työmatkoihin käytettävän ajan puuttuessa, olen tietoisesti vaihtanut lenkkien keston tuohon noin tunnin minimiin.

 

Lenkkien lisäksi myös lihaskuntoa

Helmikuussa olen myös salitreenien puuttuessa jatkanut ahkeraa treenaamista kotona viidesti viikossa. Siinä missä salilla vietän tunnin, on kotiharjoittelu yleensä nipistynyt puolikkaaksi, ellen sitten ole ottanut ohjatusti osaa työpaikkani livestriimatuille tunneille, joiden kesto on usein pidempi. Treenikertoja on siis tällä laskentakaavalla tullut yhteensä 20 helmikuulle ja ne ovat usein lihaskuntopainotteisia sisältäen myös sykettä nostattavia liikkeitä. Yksi melko tyypillinen treeniesimerkki täällä.

tehokas kehonpainotreeni: askelkyykky ja hyppy

Se mikä ei toteutunut helmikuussa, ja mistä en täällä edes maininnut, oli leuanvetotreenien aloittaminen. Meillähän tosiaan on kotona ovenkarmeihin ripustettu leuanvetotanko ja myös erivahvuisia kuminauhoja, joilla harjoittelun aloittamista voisi helpottaa. Etsin netistä jopa sopivanoloisen harjoitusohjelman mutta en sen pariin koskaan palannut. Ehkä nyt maaliskuussa olisi sitten tämän vuoro.

 

Tavallista ruokaa ja lauantaiherkkuja

Ruokavaliopuolella lauantaipäiviin palautui perinteinen herkkupäivä. Vietimme tammikuussa koko perheen voimin pientä irtiottoa ylenpalttisesta sokerinpuputtamisesta ja se tuotti tulosta. Helmikuussa lauantaiherkkujen määrä pysyi huomattavasti paremmin kohtuudessa kuin aiemmin. Itse en esimerkiksi yhtenäkään lauantaina syönyt kokonaista pussillista karkkia ja se on minulle jo saavutus.  Loppukuusta kuitenkin aloin huomata sekä itsessäni, että lapsissa, sitä sellaista vanhaa tuttua ”tekisipä mieli jotain hyvää” – mantraa jo ennen viikonloppua. Herkkuja ei kuitenkaan ole, eikä tule, kotona kuin vain lauantaina ja jos jossain muualla niitä on tarjolla toisena viikonpäivänä niin niistä ei tietenkään tarvitse kieltäytyä mutta kotona pidämme tässä tiukan rajan. Muutoin ruokavaliopuoli on noudatellut pitkälti jotain tämänsuuntaista.

snickers juustokakku

 

Helmikuun parhaat: Painonhallinta

Painopuolella helmikuussa ei käytännössä tapahtunut minkäänlaista muutosta vaan se alkoi noin 69 kilosta ja siihen se myös päättyi. Olen kuitenkin kokenut oloni hyväksi ja en anna tämän suvantovaiheen harmittaa mieltäni. Jos painomuutokset (tai tässä tapauksessa muuttumattomuudet) jätetään huomioimatta, niin olen kuitenkin tehnyt paljon hyvää projektini eteen; Olen liikkunut aktiivisesti ja säännöllisesti; Olen osannut herkutella kohtuudella; Olen myös muistanut pitää lepopäiviä ja olen itseasiassa myös venytellyt lähes päivittäin. Erityisesti lonkankoukistajat ovat olleet minulla sellainen, että ne suorastaan tarvitsevat päivittäistä huoltoa venyttelynmuodossa. Olen myös syönyt tavallista kotiruokaa, pyrkinyt pitämään huolen riittävästä vedenjuonnista ja kasvisten syönnistä. En kuitenkaan ole ottanut ruokavaliosta stressiä, punninnut ruokiani tai mitään muutakaan sellaista – mielestäni se ei kuulu tavalliseen elämään, ellei sitten tietenkin tarvitse opetella joko syömään tarpeeksi tai päinvastoin, kohtuullisesti. Maalaisjärjellä kuitenkin pääsee jo pitkälle eikä edes viikoittainen herkkuhetki pitäisi olla ongelma, kun muutoin elää fiksusti ja liikkuu. Painoni ei siis ole pudonnut mutta haluan uskoa, että tekemäni valinnat helmikuun aikana ovat kuitenkin edesauttaneet minua kohti tavoitettani energisemmästä olotilasta ja kiinteämmästä kehosta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.