Arkiliikuntoja
4
Moi,
Eilen yritin pitkästä aikaa lähteä työpäivän jälkeen iltalenkille, vain todetakseni ettei tämä enää oikein ota onnistuakseen. Pikkumies tahtoo ehdottomasti itse kävellä ja vaikka reipas kulkija onkin, niin ei siinä ihan itse pääse liikunnan makuun. Paitsi, että jos oikein haluaa (ja uskaltaa näyttää hölmöltä) niin itse voi aivan hyvin keksiä kaikkia hyppelyitä ja polviennosteluita niin saa oman sykkeen korkealle. Sitä paitsi, juuri nyt on sen verta pimeääkin (ainakin meidän lenkkiaikana) ettei siellä kukaan mitään kuitenkaan näe. Tästä syystä (myöhäinen ajankohta) iltalenkkejä ei myöskään voi venyttää kovin pitkiksi.
Ja jotta nyt en vaikuta aivan mahdottomalta, niin yleensä iltalenkit jäävät välistä ja kävelemme pojan kanssa tarhasta kotiin. Siinä sitten meneekin aikaa jo sen verta että iltalenkki jää myöhäisen ajankohdan vuoksi pois ja nautin ihan tavallisesta arjesta kotona. Välillä se nauttiminen tosin on siivoamista ja päivittäisellä tasolla ainakin imuroimista 😀
Tärkeintä itselle tuossa iltalenkissä on ehkä kuitenkin ollut se ulkoilun mahdollisuus ja senhän minä edelleen saan vaikka en tehokkaasti liikkuisikaan. Varsinainen liikunta-aikanihan on aamuisin ja mahdollisuuksien mukaan viikonloppuisin. Eilenkin sain alleni onneksi tehokkaan treenin, kuten kuvasta näkyy:
Ilokseni myös huomasin että vanha tuttavuuteni Ntc GetStrong-tunti palaa viikonlopputunteihin salilleni. Ihanaa!
Jep, noinhan se menee, lasten ehdoilla pääosin. Mutta kuinka paljon parempi mieli tuleekaan kun lapsi on onnellinen ja saa laadukasta äiti-lapsi aikaa kuin siitä, että mennään kovaa rallia kärryillä pitkin kylää ja lapsi kitisee vaunuissa, koska ei huvittaisi juuri silloin istua :)Mulle äitiys on ollut hienointa mitä oon kokenut (entisenä superuheiluaddiktina tämä on aika paljon sanottu…) ja sen edestä olen valmis jättämään vaikka kaikki liikunnat. Mutta sitäkin aikaa, kun lapset on pieniä, kestää vaan hyvin lyhyen ajan ja sitten ”yhtäkkiä” onkin taas mahdollista käyttää iltojansa jumpalla tai salilla, tai lenkillä jopa yksin tai lapsen pyöräillessä vieressä. Nyt vaan nautit noista illoista lapsesi kanssa, kun vielä saat olla ns.”kylki kyljessä” ja sylitellä 🙂
Niin, yhtään hetkeä en vaihtaisi todellakaan pois <3 On se äitin iso poika vielä niin lutusen pieni!
Askelkyykkykävely on muuten yksi tapa myös millä saa hitaassa vauhdissa sykkeen ylös, jalat kipeäksi ja outoja katseita.. 🙂
Hulluus kunniaan 😀