Hae
My Project Is Me

Ruoka- ja liikuntapäiväkirja, mikä johti painonnousuun

Tänään käydään läpi koko viime viikon ruoka- ja liikuntapäiväkirja. Minulla ei ole tapana pitää tällaisia, enkä edes oikein tiedä miten viime viikolla satuinkaan tekemään poikkeuksen. Poikkeus ei kuitenkaan ole ensimmäinen joukossaan ja vajaan vuoden takaa löytyykin vastaavanlainen postaus.

ruoka- ja liikuntapäiväkirja

 

Ruoka- ja liikuntapäiväkirja, mikä johti painonnousuun

Lainaan vuodentakaista tekstiäni senverta että aivan kuten olen kirjoittanut tuolloin, ei tätäkään pidä ajatella täydellisenä tai edes hyvänä esimerkkinä. Itseasiasassa en edes tiedä mikä voisi olla esimerkillinen ruokapäiväkirjan malli sillä jollekin se tarkoittaa esimerkiksi ruokapyramidinmukaista ruokavaliotapaa ja jollekin toiselle taas jotain muuta. Toinen mitä on aina tärkeä muistaa, on että kyseessä on kuitenkin vain yksi viikko – yksi viikko kaikista vuoden 52:sta. Toki, viikon ruokapäiväkirjaa tarkastellessa voi saada osviittaa siitä minkälaisia valintoja ruokapäiväkirjanpitäjä tekee ja joissain tapauksissa sieltä voi löytyä yllättäviäkin asioita. Jos siis vuosi sitten päästiin tarkastelemaan sellaista ruokapäiväkirjaesimerkkiä, millä paino putosi, niin tällä kertaa tilanne on päinvastainen. Tarkastellaanpa siis ruoka- ja liikuntapäiväkirjaa, mikä johti lopulta painonnousuun.

Tähän kiinnitin huomiota itse

Pahoittelen että teksti on pientä ja vaatinee suurennuslasin. Mikäli kirjauksia pienestä präntistä huolimatta kuitenkin pääsette lukemaan niin huomaatte ehkä etten pääsääntöisesti ole kirjannut juomisiani lainkaan. Tämä johtuu siitä että olen juonut joko kahvia mustana, teetä sellaisenaan tai vettä, mikäli juoma on ollut joku muu se on erikseen kirjattu. Lisäksi erinäiset lipaisut tai muut on kirjattu ”muu-sarakkeeseen”. Lisäksi käyttämäni vitamiinit ovat listalta pois.

luontaistukku

Mihin itse kiinnitin huomiota, on syömieni leipien määrä. Jos oikein laskin, söin viikon aikana 24kpl leipiä erilaisine täytteineen. Olen ennenkin kirjoittanut että leivänsyönti on minulle suorastaan heikkous. Sinänsä leivänsyönnissä ei varmaan ole vikaa mutta kun katsoo että jokaisella kerralla päälle sipaistaan myös oivariinia ja itseasiassa useimmiten myös juustoa, on pelkän leivän sijaan energiamäärä jo kasvanut huomattavasti. Onko se syynä painonnousulle – en tiedä mutta voi toki olla.ruoka- ja liikuntapäiväkirja

Entäs liikuntamäärät

Ja mitä liikuntamääriin tulee, näkyvät nekin tässä ruokapäiväkirjataulukossa siinä välissä kun liikuntasuoritus on tapahtunut. Ulkopuolelle jäivät mahdolliset kauppakävelylenkit ja/tai leikkipuistoilut mitkä toki kerryttävät askelia. Viikkoon kertyi yhteensä kolme koko kropan treeniä, kolme keskivartalotreeniä, viisi kävelylenkkiä ja kolme hölkkä/kävelylenkkiä sekä kaksi pidempää kehonhuoltoa. Kuten tästä voi päätellä, ei liikunta ole minulle se ongelma painonhallinnassa vaan haastepuoli löytyy jostain muualta.

Loppuun vielä totean ja muistutan että tämä ei ole mikään erityinen esimerkki eikä sitä sellaisena pidä pitää. Viikkoon on mahtunut sekä parempia valintoja että vähän huonompia mutta sellaista elämä kaikkineen onkin, erilaisten valintojen tekemistä. Havainnoin itse viime viikon ruoka- ja liikuntapäiväkirjasta joitain asioita mutta huomaatko sinä jotain, mihin minunkin kannattaisi huomioni kiinnittää. Jos näin on, ole hyvä ja kerro se kommenteissa. Mikäli taas on jotain mistä sinä haluat kysyä tai toivot tarkennusta, kerron sen vastaavasti mielelläni.

8 kommenttia

  1. Jenny kirjoitti:

    Mä ihan ensimmäisenä rupesin miettimään sun palautumista, että onko se riittävää? Sun treenimäärä meinaan oli aika iso ja varmasti kuluttava kropalle, niin jos et olekaan palautunut kunnolla. Huono palautuminen yhdistettynä kalorivajeeseen on keholle aika iso stressi, joten se voi olla syynä painonnousuun.
    Myös suuri treenimäärä kerää enemmän nestettä kroppaan, mikä voi myös selittää painonnousua.

    • myprojectisme kirjoitti:

      Kiitos tärkeästä huomiosta <3 Kirjoitinkin edelliseen postaukseeni erääseen kommenttiin siitä, kuinka mieleeni aina sopivin väliajoin nousee Joni Jaakkolan vuosien takainen teksti siitä kuinka esimerkiksi painonhallinnan eteen pitäisi tehdä niin vähän kuin mahdollista sen sijaan että tekisi kaikkensa.

      Olisi muuten äärettömän mielenkiintoista tietää, minkälaisessa balanssissa hormonit kropassani ovat sillä tuo mitä kirjoitat stressistä, millaista en siis koe tai tunne mutta mikä voi toki silti olla olemassa hormonitoiminnan tasolla, on aivan totta. Sellaisia tutkimuksia ei taida vain vielä edes olla tai jos onkin niin ei niitä ihan tuosta vaan muutamilla satasilla teetetä 😀

  2. Liia kirjoitti:

    Tarkempia ruokamääriä tietämättä ajattelisin liikuntamääräkin huomioiden, että tuskin tuossa liikaa ruokaa voi olla.
    Voisiko kyse olla jopa säästöliekistä?Milloin olet viimeksi syönyt pidemmän aikaa ”vapaasti”. Pohdin sitäkin, että minkä verran aiemmat dieetit voivat vaikuttaa? Muistanko oikein että sinulla on taustalla esim. ketoilua? Voisiko olla, ettei kroppa ole toipunut siitä täysin vieläkään? Eli se aiheuttaisi säästöliekin kaltaisen tilan.
    On loppujen lopuksi niin paljon asioita, jotka voivat vaikuttaa, ja joista ei kuitenkaan tiedetä tarpeeksi. Juuri hormonit ja toki kilpirauhasjutut jne.
    Olen viimeaikoina törmännyt myös siihen, että vuosia tuloksettomasti laihduttaneet ovatkin laihtuneet helpommin tai jopa itsestään kun raudanpuute on korjattu. Raudanpuute ilman anemiaa on naisilla erittäin yleistä! Eli jos jotain kokeita teetät, niin aloita ferritiinistä!
    Hienoa työtä olet tehnyt! Toivoisin sinulle lisää armollisuutta itseäsi kohtaan.

    • myprojectisme kirjoitti:

      Kiitos ajatuksia herättävästä kommentistasi ja huomioistasi <3 Tuo raudanpuutteen mahdollinen vaikutus painonhallintaan olikin itselleni täysin uutta tietoa, vaikka toisaalta, kuten tiedetään niin kaikki vaikuttaa kaikkeen ja sinänsä tämäkin on ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna mahdollista.

      Mitä muihin ajatuksiisi tulee niin samankaltaista pohdintaa olen itsekin tehnyt; Syönkö sittenkin liian vähän; Onko kroppani edelleen sekaisin erinäisistä dieettikokeiluista ja siten jojoilusta; Onko oma laihdutushistoriani sellainen että kroppa pistää hanakasti vastaan; Mikä on iän tai geeniperimän merkitys; Voiko kyse olla jostain puutteesta tai terveydellisestä vaikutuksesta jne. Vai onko vain niin että vaikka en mielestäni asiasta stressaakaan, niin stressaan kuitenkin taustalla tiedostamattani ja siksi muutosta ei tapahdu. Toisaalta taas historia on opettanut myös sen että jos en seuraa tekemisiäni, alkaa paino aina nousta.

      Kuten jossain joskus sanottu että vaikka painonpudotus on teoriassa helppoa niin se ei ole sitä käytännössä ja jos olisi, ei näitä ongelmia olisi kellään 😀

  3. Jonna kirjoitti:

    Itselläni nousi silmään viikonlopun syömiset eikä viikonloppuisin rennommin syömisessä ole mitään pahaa mutta mietin, että siinä voi olla syy myös painon nousulle. Itselläni pitakebabin ja herkkujen syöminen voi hyvinkin nostaa painoa seuraavaksi maanantaiksi sen 500-1000g jo ihan isompien annoksien ja hiilihydraattien aiheuttaman nesteen kertymisen vuoksi. Toki tähän aina vaikuttaa moni asia ja aina samoilla syömisillä painon nousemista ei tapahdu, joskus paino putoaa ja toisinaan taas nousee 😀 Mietin, että voisi olla hyvä ottaa paino toisinaan maanantain lisäksi myös tiistaina ja/tai keskiviikkona. Tämä etenkin jos painon nousua on tapahtunut.

    • myprojectisme kirjoitti:

      Kiitos Jonna huomiostasi ja ajatuksistasi. Olen joskus miettinyt muuten ihan samaa että voisin punnituspäivän vaihtaa johonkin muuhun mutta en ole sitä jostain syystä tehnyt. Yksi juttu, mitä en postauksessakaan tosin maininnut on että punnitsin itseni itseasiassa myös perjantaina juurikin siksi että halusin katsoa miten viikonloppu vaakalukemaan mahdollisesi vaikuttaa. Toki tärkeää on muistaa että asia ei ole ihan niin mustavalkoinen kuin voisi suoraviivaisesti johtopäätöksenä tehdä. Mutta siis siihen painoon palatakseni kävin tosiaan myös perjantaina ja maanantaina painoni oli itseasiassa alhaisempi kuin se oli ollut perjantaina.

      Viikonlopun pitakebabiin pitää senverta vielä tarkentaa (koska en sitäkään tehnyt postauksessa) että se tosiaan oli itsetehtyä tai no, leivät oliostettu valmiina. Tiesin että sen syömistä seuraa treeni söin sen aika kevein täyttein 🙂

  4. Piia kirjoitti:

    Leipä, etenkin lisukkeilla, on kyllä helposti sellainen piilokalorikaveri ruokavaliossa.
    Ainahan voit kokeilla jättää sen pois hetkeksi ja katsoa, kuinka käy?

    Ruuhkavuosiin voisi myös sopia hyvin pitkät, mieltä tyhjentävät ja samalla rentouttavat kävelylenkit (pitkäkestoinen matalasykkeinen, pitäisi olla hyvää rasvanpolttoa) muutaman kerran viikossa, vaikuttaa, että teet nyt ennemmin semmoisia lyhyempiä? Lepopäivät pitää myös muistaa! Kun keho ei enää ole parikymppisen ja elämä on aika hektistä, niin stressi hiipii salakavalasti kehoon, vaikka ei kauhean stressaantuneelta tuntuisikaan. Nukutko riittävästi ja hyvin?

    Käyn satunnaisesti blogissasi (seurasin vuosia sitten tiiviimmin) ja vaikka pudotus ei ole nyt ollut mielestäsi suuri ja painokin sahaa, niin näytät kyllä minusta niin paljon kevyemmältä kuin viimeksi, kun kävin.

    • myprojectisme kirjoitti:

      Kiitos suuresti ajatustesi jakamisesta, huomioista sekä erityisesti lopun kehuista <3 On totta että muutosta on varmasti tapahtunut, sitä en kiellä itsekään mutta samallahan se tosiaan menee helposti niin että omalle muutokselleen sokeutuu.

      Kävelystä nautinkin, ja olen aina nauttinut, sen rauhoittavuuden vuoksi. Pääsääntöisesti kävelen noin tunnin mittaisia lenkkejä ja joskus pidempimäkin mutta ne ovat kyllä nykyään harvemmassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *