Hae
My Project Is Me

Vuosi 2014,

Minä lupaan yhden asian: Tehdä parempia valintoja. En tiedä onko tämä vähän ympäripyöreä lupaus tulevalle vuodelle mutta ainakin se on monimuotoinen. Koska aina on vaihtoehto valita, pyrin minä valitsemaan kulloiseenkin tilanteeseen sopivan paremman vaihtoehdon.

Ja ensimmäinen näistä paremmista valinnoista on ottaa osaa esitettyyn hurjaan haasteeseen Eveliinat-blogissa: 28vrk sokerilakko! Lakon idea kumpuaa Kuntoplus-lehdestä ja ymmärtääkseni alkuperäinen testaaja eli ihan täysin ilman sokeria (myös siis niitä teollisia valmisruokia, leipiä tai mausteseoksia tms., joissa sokeria on lisättynä (korjatkaa jos olen väärässä)) mutta minä aion rajoittaa lakkoni sokeriherkkuihin. Uskon että luonnollisesti sokeria sisältävät ainesosat kuten vaikkapa hedelmät ovat ihan sallittuja molemmissa tapauksissa ja siis sanomattakin selvää että minulla ainakin. Ehkä se raja menee minulla melko pitkälti tässä siinä, missä joskus joku lukija vinkkasi että jos se löytyy/löytyisi karkki- tai sipsi – tai jäätelöhyllystä kaupassa, on se herkku ja minulla siis tässä tapauksessa se pannassa oleva sokeriherkku.

editedit: Kiitos lukijalta saadun palautteen, tämä alkuperäinen testaaja jätti myös hedelmät pois. Hurja tyyppi sanon minä 🙂

Yhtäkaikki tavoitteenani on siis hieman irtaantua tästä makeanhimosta, joka minua on tuntunut vaivaavan. En edelleenkään aio ryhtyä loppuelämäni ajaksi totaalikieltäytyjäksi vaan opetella hallitumpaa herkuttelua. Alussa on tämä vieroituskuuri, jollaista ehkä olenkin kaivannut. Muutamastakin lähteestä, ja ihan omista kokemuksistanikin, voi todeta vain että toisinaan totaalistoppi on ihan yhtä paikallaan kuin totaaliöverit.

Näillä eväin kohti vuotta 2014 ja parempia valintoja!

stopps. Mukaan saa varmasti liittyä 🙂 Ja myös omat muuta mahdolliset lupaukset ja/tai haasteet vuodelle 2014 jakaa.

Vuoden viimeisiä viedään

Moi,

Olen jollain tapaa niin intoa täynnä etten oikein edes tiedä mitenpäin asettua koneen ääreen saati kirjoittaa jotain. Tuntuu että olisin elänyt sumun keskellä viikko – kuukausitolkulla ja nyt viimein näkyisi valoa. Mitään erityistähän ei ole tapahtunut vaan olen ihan yksinkertaisesti ensikertaa innoissani tästä koko kroppaprojektista.Kyllä, vielä yhden kerran minä aloitan uudestaan mutta tällä kertaa ihan tosissaan!

01fcc21e4ba51ea259cb25e461ca0073833d8dc03d

Niinkö luulet?


01ef8dc48a14c3c809fd8506a4171e52590c6ec21b

KYLLÄ!

Jokinaika sitten havahduin huomaamaan että tämänhetkinen minä ja se huikeita (laihdutus)tuloksia saavuttanut minä olemme kuin kaksi eri ihmistä. Kuluneet seitsemän kuukautta eivät ole olleet minulle helppoja ja vaikka koskaan ei ehkä ole hyvä hetki aloittaa kroppaprojekteja niin nyt ei ainakaan tuntunut olevan. Uskon että tulevaisuudessa voin todeta tämän entistä varmemmin ja sanoa että ajankohta ei vain ollut oikea. Jos ensimmäisen lapsen kanssa kului kolme-neljä kuukautta ennenkuin uuteen yhteiseloon alkoi tottua niin tuo aika on voitu tällä toisella kierroksella tuplata. Nyt voin entistä kunniottavammin antaa tunnustukseni kaikille teille äideille, jotka olette onnistuneesti pudottaneet painoanne raskauden jälkeisestä ajasta toiseen. Hyvin tehty! Juuri nyt minäkin uskon olevani viimein valmis ottamaan tämän haasteen vastaan ja näyttämään mihin minä oikein pystyn! Nyt on paljon puhetta ja kohta myös paljon tekoja – nyt minä olen valmis. 

015597ae7de42d5fed7038b6d5757b78172f98ec6f

Tässä teille päättäväinen ilme 🙂


01c32d4318012a3427c906fa1ccb54502485e12412

Kuka sanoi ettei rosollia voi syödä joulunkin jälkeen


01c500ec5b01728bf6282764b2a905380fc328bc86

aamupalaa tältä aamulta

 

Tämän tekstin ei kyllä ollut tarkoitus olla näin uhoava kuin siitä tuli. Tarkoituksena oli vain todeta että nyt kun olen jotenkin taas löytänyt itselleni asennetta niin harmittaa kuinka paljon ”hyvää aikaa on tullut heitettyä hukkaan”. Ehkä tuo aika on kuitenkin jollain lailla valmistanut kohti tulevaa enemmän kuin on uskonut. Ja, jos ollaan tarkkoja niin onhan tässä kuitenkin kehitystä tapahtunut, etanan vauhdilla tosin mutta tapahtunut kuitenkin.

kadotettu

Tähän päivään kuitenkin palatakseni niin harmittelin aamu-ulkoilun aikana että miksi näitä ilmaisia liikuntamahdollisuuksia on tullut käytettyä niin vähän. Varsinkin kun talvi on ollut tähän saakka pelkkää syksyä, jolloin olisi ihan hyvin voinut tehdä vaikka askelnousuja hiekkalaatikkoa vasten? Ja kylläpä hengästyti pitkästä aikaa tämä touhu – tavoitteena oli kesänmukainen 500kpl mutta keskeytyksiä tuli senverta että vaikka kolmeen kertaan aloitin ei tuota lukua tullut täyteen.

01997a7925b2a2fc47c8828b6edc461337e25b49fb01ef4f927a634fe7df731144fe02dd684af63fcb6a

Maanantaiseen tapaan kävin aamulla myös vaa’alla, jonka luotettavuudesta en oikeastaan enää osaa sanoa mitään. Viiden minuutin sisällä, samassa kohdassa mitattuna sain kolme eri lukemaa 57,3-57,8kg:n väliltä. Ennen joulua paino siis oli tuon 57,8kg mutta väliin on ehtinyt suklaaövereitä ja vatsatautipaastoja. Onko siis paino noussut vai laskenut, en menisi ihan varmuudella sanomaan. Tämän mittaustuloksen perusteella jäinkin hieman miettimään että olisiko aika ostaa uusi vaaka vai unohtaa koko viikkomittaukset ja luottaa peilikuvaan sekä vaatetuntumaan (ja mittanauhaan aina kerran kuussa). Vai luotanko nykyiseen vaakaan suunnanantajana sillä eihän tuo heittomarginaali kuitenkaan ollut kuin vain sen 0,5kiloa, joka nyt voi heitellä ihan muutoinkin nestetasapainosta yms. johtuen..

Yhtäkaikki, oma olo on tällä hetkellä niin voittamaton ettette uskokaan – Vuosi 2014 täältä tullaan!!