Hae
My Project Is Me

Miten tähän on tultu ja ajatuksia BC:stä

Moikka,

Vielä kerran on luvassa juttua onnistumisen ilosta ja siinä samalla laihduttamisen tuskasta. Olkoon laihduttaminen nyt sitten kropan kiinteyttämistä tai ihan virallista todellista dieettaamista. On totta että olen aikaansaanut melkoisen muutoksen viimeisen viiden viikon aikana, vaikken itsekään ehkä vielä ihan ymmärrä sitä. Olo tuntuu samalta kuin viisi viikkoa sitten ja omasta mielestäni peilikuvassakaan ei muutosta näy mutta kun puolivälin tilannekatsauksessa vertasin kahta kuvaa keskenään, on muutos huomattava. Olen muutamaan otteeseen väittänyt (tai ainakin kuvitellut) että olisin pystynyt tähän kaikkeen yksinkin; Mitään uutta ja maltamullistavaahan ohjelma (BC) ei ole tarjonnut mutta.. Mutta se on tarjonnut sen tärkeimmän eli ohjeet ja ohjeiden noudattamisesta aiheutuvan kurinalaisuuden.

PicMonkey Collage

Tässä välissä on pakko mainita muutama sana valmennuksesta (BC) itsestään vaikka varmasti tulenkin aiheesta vielä kuun loppupuolella kirjaamaan varsinaisen wrap-upin ja ajatuskoosteen. Valmennus tarjoaa valmiin ruokavalion, tarkat määrät sekä ohjeet myös maidottomaan ja lihattomaan vaihtoehtoon. Määrällisesti syödään hyvin vaikka minusta alkuun annokset olivatkin liian pieniä ja nälkä vaivasi. Sittemmin annoskokoihin tottuneena mietin jopa kerran että mitä teen ”väärin” kun jälkiruoallekin löytyi vielä paikkansa. Vastaus oli etten mitään, olin vain onnistunut koostamaan ateriani fiksusti.

1549274_10152683042238486_2087693508918303573_n

Ruokavalion lisäksi ohjelma tarjoaa treenit, jotka jokainen osallistuja rakentaa itselleen järkeväksi kokonaisuudeksi. Salitreenien lisäksi tarjolla on viikoittain vaihtuvat intervallitreenit, joita saa jälleen kerran sijoittaa sekaan itselle sopivalla tavalla. Näitä treenejä on olleet esimerkiksi täälläkin esiintyneet porras- ja boxitreenit.

kuva 3(76)

Ruokavaliolla on kuitenkin todistetusti se suurin merkitys, mitä laihduttamiseen tulee. Ilman treeniä ei toki rakenneta unelmakroppaa mutta laihtumaan pystyy myös ilman liikuntaa. Sitä vastoin pelkällä liikunnalla on vaikea laihtua. Asiaa on käsitelty toki paljon mutta viimeisimpänä varmaan uusimmassa KG-lehdessä (6/2014). lehdestä löytyy artikkeli seitsemästä yleisimmästä syystä laihtumattomuuteen, joista minä ainakin voin allekirjoittaa syyn numero yksi: ruokavalioni on täydellinen –syndrooma.

Te olette saaneet seurata taivaltani kuuluisien viimeisten kilojen kanssa jo hetken aikaa tai oikeastaan hetken kauemmin. Olen tässäkin postauksessa väittänyt ettei oma ruokavalioni ole paljon eronnut nykyisestä BC:n alaisesta mutta yllättävää kyllä, viimeisen viiden viikon aikana olen saanut enemmän aikaan kuin viimeiseen puoleen vuoteen yhteensä! Ehkä tämä loppu ei pidä ihan aktuellisti paikkaansa mutta jokainen tietää mitä tarkoitan. Mikään ei ole viiden viikon aikana oleellisesti muuttunut; Maailma ei ole yhtäkkiä parempi paikka ja elämä pelkkää ruusuilla tanssimista. Uskallan väittää että se oma ruokavalioni ei ehkä sittenkään ole ollut niin täydellinen kuin olen antanut itsenikään ymmärtää. Viimeiset viisi viikkoa eivät ole olleet myöskään minkäänlaista kärvistelyä vaan itse asiassa herkku/ruokahimotuksia/ajatuksia ruoasta on ollut paljon vähemmän kuin ennen. Se suurin yksittäinen tekijä on varmaan ollut napostelun ja herkuttelun poisjäänti.  Ja itse asiassa suorastaan hämmästyin kun kävin tänään ostamassa tulevat lauantaikarkkini: Viisi ja puoli viikkoa ilman tätä suurta pahettani eikä edes nälkäisenä karkkiostosten tekeminen saattanut minua hulluuteen. Ja kyllä, pussi on edelleen suljettuna.

kuva 4(56)

Kg-lehteen vielä palatakseni syitä ja selityksiä on tosiaan esitetty edellä mainitun esimerkin lisäksi kuusi muuta, järin fiksua ajatusta. Mieleeni tulee pakostikin jo jokin aika sitten Sami Sundvikin julkaisema-juttu painonhallinnasta. Moni tämän on varmastikin lukenut (ja ehkä jopa vähän pahastunut) mutta kaiken alla kytee kuitenkin ihan oikea teoria ja totuus. En minäkään siis ole mitenkään taikaiskusta muuttunut kuluneen viiden viikon aikana vaan kyllä se on vaatinut myös työtä. Vaikkei tämä mikään tuskien taival olekaan ollut, niin lupasin itselleni jo alussa, että mikäli tässä onnistun en aio pitää sitä missään tapauksessa itsestäänselvyytenä, vaan taputan itseäni isosti olalle ja olen aidosti ylpeä siitä mitä olen saanut aikaan. Ja vielä on samanlainen pätkä valmennusta jäljellä eli nähtäväksi jää, mitä kaikkea tässä ajassa siis todella voidaankaan tavoittaa.

Vilahtaako kuvassa aidosti tyytyväinen hymyn häivähdys?

Vilahtaako kuvassa aidosti tyytyväinen hymyn häivähdys?

2 kommenttia

  1. teezy kirjoitti:

    Omaa treeniaikaa meni eilen siihen että piti ihailla sun kondista salilla;). Mimmi on tikis!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *