Hae
My Project Is Me

Uusi Alku

Pitkän hiljaisuuden jälkeen on aika tehdä paluu. Päätös tauon pitämisestä ei ollut itselle missään nimessä helppo, joka kuitenkin alun ahdistuksen jälkeen osoittautui oikeaksi ratkaisuksi. Jos bloggaamisen suhteen voi kokea jonkinasteisen burnoutin, niin omani oli varmasti sellainen. Tuntui että olen totaalisen jumissa blogini kanssa: Blogi ei tuntunut omalta ja kirjoittaminen tuntui velvollisuudelta sekä väkinäiseltä. Yritin blogini suhteen liikaa ja samalla kadotin itseni sekä ne perimmäiset syyt miksi blogia pidän. Mitä enemmän pääsin irtautumaan kirjoittamisen kahleista, sitä enemmän aloin löytää niitä syitä miksi aikanaan blogini aloitin. Niinpä tämä heinäkuun yhdeksäs päivä on My project: me- blogin uusi alku.

Ja kuten usein aloittaessa on tapana tehdä, niin aion esitellä itseni lukijoilleni uudestaan. Osalle tarina saattaa toki olla tuttu mutta jos ei, niin tämän jälkeen tiedät minusta hitusen enemmän kuin ennen. Olen 31-vuotias kolmen alle kouluikäisen (5- ja 3-vuotiaat sekä 4kk) lapsen äiti ja lisäksi taloudessa asuu puolisoni. Tällä hetkellä olen äitiysvapaalla mutta muutoin istun toimistotöissä aina arkisin klo 8-16. Painoni on vuosien varrella vaihdellut ja jonkinlaisia dieettiprojekteja on ollut jo ennen lapsia mutta se kaikista kuuluisin (ja järkevin) on tapahtunut esikoisen syntymän jälkeen. Tuolloin perustin blogini tukemaan omaa urakkaani ja jakamaan ajatuksiani muiden kilojensa kanssa kamppailevien kesken. Ilmiönä laihduttaminen (=vaatekoon pienenminen/rasvaprosentin aleneminen/ senttien karistaminen/ vaakalukeman pieneminen) on aina ollut lähellä sydäntäni, vaikkei se itselle ajankohtaista olisikaan. Minua on kiinnostanut, miten muut sen tekevät; Miten he onnistuvat; Ja toisaalta, miksi taas toiset eivät onnistu. Jossain vaiheessa jopa ajattelin, että hakeudun töihin alalle, jossa voin hyödyntää intohimoani mutta toistaiseksi näin ei ole vielä käynyt. Laihduttaminen on aina ollut osa blogini identiteettiä ja siitä se on ehkä parhaiten tunnettukin. Eikä tämä tule muuttumaan jatkossakaan, sillä vihdoin olen halukas ihan oikeasti tekemään jotain vieraalta tuntuvan vartaloni eteen.

P1210279

P1210282

Kadonneen vyötärön metsästyksen lisäksi, täyttävät kolme pientä rakkauspakkausta päivistäni suuren osan. Vaikka paljon puhuisinkin laihduttamisesta, sekä asioista sen ympärillä, niin kaikki tapahtuu kuitenkin lasten ehdoilla. Ja koska nämä lapset isossa osassa elämääni ovat, näkyy se varmasti myös blogissani.  Jos jotain taukoni aikana opin niin täälläkään en voi olla mitään muuta kuin se mitä olen ja on turha yrittääkään rajata näin isoa osaa elämästäni blogin ulkopuolelle.

Joskus on käytävä kaukana nähdäkseen lähelle ja juuri sen minä olen tehnyt. Tämä on uusi alku ja on aivan tavattoman mahtavaa olla takaisin. Kiitos kun jaksoitte odottaa <3

30 kommenttia

  1. iive kirjoitti:

    Kiva että jatkat 🙂 oot kivaa vaihtelua (ja järkevää sellaista) muihin fitfashionin blogeihin.

    • jennie kirjoitti:

      Kiitos Iive – on pakko sanoa että sattui hassusti kun juuri eilen, ennen tätä kommenttiasi, törmäsin johonkin vanhempaan postaukseeni ja sun kommenttiisi siellä 🙂

  2. Jenni kirjoitti:

    Kiva kuulla että olet löytänyt taas innostuksen bloggaamiseen. Tällä yksi vakkarilukija! Usein ei tule kommentoitua, mutta nyt halusin vaan sanoa että täällä ollaan kuitenkin 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Kiva kun kommentoit, vaikka kommentti olisi kuinka lyhyt tahansa se lämmittää aina bloggaajan mieltä 🙂

  3. Roosa kirjoitti:

    Tervetuloa takaisin! ☺ Nyt kun FitFashionilta tuntuu tosi monet bloggaajat lähtevän, on kiva että jääneiden joukossa on yksi hyvä blogi enemmän!

  4. aese kirjoitti:

    Jee, hienoa, että jatkat! 🙂

  5. Hanna kirjoitti:

    Jee, mukana ollaan, edelleen 🙂

  6. Nimetön kirjoitti:

    Tosi kiva kuulla sinusta taas 🙂 Lempiblogini 🙂

    Sanna

  7. Nimetön kirjoitti:

    Jihuu – mä kyllä kieltämättä odotin jo pitkään postaustasi.
    Löysin blogisi kutakuinkin kuukausi sitten. Todella, todella mielenkiintoinen blogi, mutta
    oonko mä jotenkin tyhmä, kun en tajua, miten saisi vähän helpommin haettua juttuja täältä.
    Eli esim. perinteisesti vuosi ja sieltä aina jokainen kuukausi ja siitä näppärästi mitä on kirjoitettu.
    Nyt tuntuu, että saa selata ja selata loputtomasti, kun ei anna kuin muutaman tuohon näytölle.
    Kirjoitinkohan niin, että tästä joku ottaa jotain tolkkua…
    -Matikka

    • jennie kirjoitti:

      Et ole Matikka yhtään tyhmä, oon aikanaan poistanut sen ominaisuuden jolla voi selata juttuja kuukausittain. Lisään sen tuonne takaisin niin helpottaa tutkimista.

    • Nimetön kirjoitti:

      Jes – kiitos!!!
      Mulla 7v., 5v., ja 2x 2v. lapsukaiset ja oon kotona hoitovapaalla.
      Vinkkejä, miten kummassa saatte itsellenne aikaa, jotta pystytte harjoittelemaan?
      Mulla oma aika on se, että kun illalla lapset on menneet nukkumaan, niin lähden
      harrastamaan (eli siis tämän kirjoituksen jälkeen lähden). Meillä ei ole apujoukkoja, jonne
      voisin heidät viedä hoitoon ja mies on todella paljon töissä. Käyn kyllä lasten kanssa lenkillä ja
      nyt löysin ihan mahtavan pyöräkärryn, jonka kyytiin saan pienimmät ja isommat sitten tulevat
      omilla pyörillään mukaan. Vinkkejä!!!
      Kiitos – sä oot kyllä ihan supermimmi!
      -Matikka

      • jennie kirjoitti:

        Oleppas hyvä 🙂 Samojen haasteiden kanssa varmasti painii jokainen, jolla on lapsia: Mistä ihmeestä järjestää se aika itselle. Toinen tekee sen noin kuin sinä (treeni lasten nukkuessa) ja toinen hyödyntää salin lapsiparkkia kun kolmas treenaa ulkona kehonpainolla leikkien ohessa. Mutta eiköhän se ole niin että vähän noita kaikkia tulee yhdisteltyä että treenit onnistuvat.

        Itseasiassa OP:n Joni Jaakkolalta tuli aiheeseen sopiva postaus ja jos et ole sitä vielä lukenut niin suosittelen: http://www.optimalperformance.fi/joni/ota-pari-kakaraa-arkeen-ja-katotaan-miten-pyha-kolminaisuus-sitten-onnistuu

        Ja hei kiitos, sinä se kyllä vasta supermimmi oletkin!

  8. hanna kirjoitti:

    Heippa! Mahtavaa että jatkat! Itselläni on saman tyyppinen tilanne, lapset 7, 5, 3, ja 11 kk. 10kg ”raskauskiloja” urheilullinen elämäntapa silti, mutta huolimattoman ruokavalion takia kilot istuvat. Bloggareissa on valitettavan vähän vertaistuen antajia joille terveelliset elämäntavat olisi juurikin se intihimo. Sinä olet yksi suosikeistani! Monella tietysti loppuu aika useamman lapsen kanssa, mitä tulee blogin pitämiseen. Toivotasn että sinä jaksat tsempata täällä meitä ”poloisia” 😉 Teeppä joku mammahaaste niin hyppään heti messiin! Oisko tavotteena vaikka kesäkunto 2017!

    • jennie kirjoitti:

      Heippa! Sulla riittääkin kotona vilinää ja vilskettä kaikkien neljän kanssa. Tunnistan itseni täysin tekstistäsi eli täällä tosiaan on vertaistukea tarjolla ja jonkinlainen mammahaaste on toki mieltä kutkuttava ajatus – tsemppaisi varmasti itseänikin astetta enemmän. Pidetäänpä mielessä tämä idea, samoin kuin tietty kesäkunto 2017!

  9. Anu kirjoitti:

    Mahtavaa kun tulet takaisin!! Olen seurannut alusta asti ja kaivannut postauksia tauon aikana 🙂

  10. Paula kirjoitti:

    Jes! Ja kirjoita ihmeessä vähän mukeloistakin 🙂 <3

  11. Anna/annahuhtilainen.com kirjoitti:

    Jihuu, taas pääsee lukemaan siun juttuja! 🙂 Ihana kun kirjoittelet taas <3 Aurinkoisia kesäpäiviä koko teidän perheelle!

  12. Iiris kirjoitti:

    Kyllä olen täällä aina silloin tällöin käynyt, mutta jospa nyt jäis sitten ihan vakkarilukijaksi kun aika samoja teemoja minäkin pohdin. Mun lapset 7,4 ja 1. Joku tuossa ylempänä mietti, että mistä sitä saa treeniaikaa. No minä treenaan paljon kotona kahvakuulaa yms. Ja tuossa ne lapset pyörii ympärillä. Joogaillessa nuorin kiipeää tissinnälkäisenä päälle ja juoksulenkille otan vain ne, jotka osaa pyöräillä, mukaan. Kiva kun olet takaisin:) Ja ei bloggausta niin vakavasti kannata ottaa, yksi osa elämää vain:)
    Terkuin iiris
    Blogista aitikuosiin.blogspot.com

    • jennie kirjoitti:

      Tottahan se on että ei pidä ottaa vakavasti mutta kun johonkin mustiin syövereihin sen (kirjoittamisen) kanssa joutuu niin äkkiä se vie mukanaan. Onneksi tauko teki hyvää ja nyt on ihan oikeasti eri ääni kellossa.

  13. Eija kirjoitti:

    Täällä yksi vanha täti iloitsee muiden kanssa paluustasi 🙂 Omat lapseni ovat aikuisia enkä ole herraseen aikaan käynyt edes lenkillä, salista puhumattakaan. En taida olla yleensäkään fitnesslehtien tai – blogien kohderyhmää, mutta kun ikäisilleni suunnatut lehdet ja blogit eivät vaan kolahda. Tykkään lukea blogiasi koska sinulla on jotenkin niin kiva ja maanläheinen tyyli kirjoittaa. Jaan kanssasi laihdutuskiinnostuksen. Itse olen melko hoikka, mutta taipumusta muutaman kilon jojoiluun on. Olet innostava ja tosi viehättävä persoona ja osaat ilmaista ajatuksesi hyvin.

    • jennie kirjoitti:

      Kiitos Eija, sait minut tuntemaan itseni oikein erityiseksi ja ehdottomasti toit hymyn huulilleni. Kiitos siis vielä kerran kun en oikein muutakaan osaa sanoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *