Hae
My Project Is Me

Kun herkkuhimo iskee

Kun herkkuhimo iskee, siihen ei auta mikään muu kuin herkuttelu. Näin se vain on. Tässä postauksessa en siis aio käydä läpi monesta naistenlehdestä tuttuja vinkkejä siitä, kuinka ensin juo lasi vettä ja odota sen jälkeen X-minuuttia ja mieti tekeekö sinun edelleen mieli sitä suklaapatukkaa. En myöskään neuvo tarttumaan omenaan siinä toivossa, että sen syötyäsi et enää ajattelisi sitä mehevää berliininmunkkia.

herkkuhimo

Herkuista kieltäytymisessä ei ole kyse tahdonvoimasta

Olen itse saanut lukuisia kertoja kuulla, kuinka ihailtavaa tahdonvoimani kieltäytyä herkuista on. Uskallan tosin väittää, ettei kyse koskaan ole ollut mistään tahdonvoimasta. Kyse on ollut siitä, että ruokavalioni on ollut muutoin balanssissa eikä herkkuja ole tehnyt syystä tai toisesta mieli. Ja se ettei aina ajattele sitä suklaapatukkaa tai dallaspullaa on ihan täysin normaalia. Jos mietit esimerkiksi itseäsi, niin olet ehkä huomannut, ettei aamulla herätessä tee tiukkakaan olla ottamatta palaa siitä karkkipussista, mikä eilisiltana jäi pöydälle. Kun joskus vuosia sitten luin jostain kirjasta, kuinka herkkuhimotuksia ei esiinny, tai ainakin on mahdollista hallita parhaiten aamuisin, oli se jotenkin mieltä avartava ahaa-elämys.  Kiinnitäpä asiaan huomiota itsekin, jos et ole niin jo joskus tehnyt.

 

Herkkuhimo: Kokemuksia omasta elämästäni

Kuten nyt siis opimme, herkkuhimon hillitsemiseksi ei tarvita tahdonvoimaa vaan kyse on useimmiten jostain ihan muusta. Olenkin kirjoittanut omia havaintojani ja vinkkejäni jo useasti aikaisemminkin ja niistä voit lukea niin täältä, täältä kuin täältäkin.

Paljastin kuitenkin edellisessä postauksessani että viime viikolla, herkkuhimo iski kovaa ja korkealta. Lauantai-iltana, noin klo 21.30 julkaisin Instagramissakin stoorien puolella, että nyt iski pullahimo. Ja enemmän tai vähemmän samankaltaisia tuntemuksia oli ollut jo pitkin viikkoa. Ja tiedän kyllä varsin hyvin mistä tämä kaikki johtui: epäsäännöllisestä ruokarytmistä, tavanomaista vähäisemmästä treenistä sekä ravinneköyhemmin kootusta ruokavaliosta. Nämä kaikki ovat myös syitä sille, miksi painonmuutos vaa’alla hämmästytti, sillä enhän ollut tehnyt tavanomaisenkaan vertaa muutoksen eteen. En sentään lauantai-iltana enää lähtenyt pullahimoissani kauppaan ostoksille mutta seuraavana päivänä sen tein ja olihan se nyt hyvää.

 

herkkuimo: miten ehkäistä sitä

Kun herkkuhimo iskee, on mielestäni usein paras ratkaisu vain antaa periksi ja herkutella hallitusti. Kieltäytymisen sijaan, olisi hyvä pysähtyä kuitenkin miettimään että mikä herkkuhimon on saanut aikaan. Alla muutamia selkeitä esimerkkejä, ihan omasta elämästä poimittuna:

Hormonit. Kyllä, tiettynä aikana kuusta tuntuu suklaanhimo ihan vastustamattomalta ja usein syykin selviää, kun katsoo kalenteriin. Onneksi tilanne menee usein ohi muutamassa päivässä.

Ravintoköyhä ateriointi. Kun ruokavalio ei sisällä tarpeeksi ravintoaineita, monipuolisesti kasviksia, kuitua sisältäviä viljatuotteita ja hyviä rasvoja sekä proteiininlähteitä niin usein käy niin että ihan sama mitä syö, tekisi mieli vielä vähän jotain sokeripitoista. Totuus on, että sokeri houkuttaa sokeria ja esimerkiksi itselläni valkoisen viljan yletön syöminen vaikka leivän muodossa, saa aikaan sen että päivää tekisi mieli jatkaa karkkipussin tai suklaapatukan kera.

Huono ateriarytmi. Kuten ehkä olet huomannut itsekin, nälkäisenä tai oikeastaan jo sen oastavan nälän aikana, alkaa tehdä mieli makeaa. Säännöllinen ateriarytmi auttaa niin nälkätuntemuksia ei ehdi syntyä.

Riittävä syöminen. Kun vatsa on täynnä, ei tee mieli herkkujakaan. Kun uskaltaa syödä itsensä kylläiseksi, ei tarvita tahdonvoimaa kahvipullasta kieltäytymiseksi.

herkkuhimo_omena

Riittävä nesteytys. Listaan tämänkin tänne, vaikka se ei ehkä suoraan siihen karkinhimoon auta mutta auttaa loputtomalta tuntuvaan syömisentarpeeseen. Joskus näläntunteessa saattaa olla kyse myös janosta ja siihen ei auta vaikka venyttäisi vatsalaukkua kuinka, ellei muista juoda.

Liikunta. Siitäkin huolimatta että liikunta kuluttaa energiaa, se toimii ainakin itselläni herkkuhimotuksiin ennaltaehkäisevästi. En tiedä onko kyse siitä, että se aiheuttaa hyvää oloa vai aikaansaa elimistössä tai hormonitoiminnassa muutoin jotain liikehdintää mutta näin se kuitenkin on. Niinä päivinä kun tulee liikuttua, ei useimmiten tee mieli herkkujakaan.

Herkkuhimo_liikunta

Tuleeko sinulla mieleen vielä muita ajatuksia siihen, mistä herkkuhimo voisi johtua ja/tai miten sitä voisi ehkäistä?

Ja jos aiheesta haluaa lukea lisää alan ammattilaisilta niin aihetta joko suoraan tai epäsuorasti käsittelevät ainakin seuraavat lukemani kirjat: Pirjo Saarnia, Irti makeanhimosta; Pirjo Saarnia, Syö oikein ja sammuta tulehdus; Leeni Viio, Eroon makeanhimosta – näin vapaudut sokerikoukusta.

Yksi kommentti

  1. Miuku kirjoitti:

    Heippa!
    Viisaita sanoja – erityisesti lause ”paras ratkaisu vain antaa periksi ja herkutella hallitusti” on ihan paras! Mä en ymmärrä, miksi esim. sokeria ei terve ihminen saisi syödä, kunhan muistaa tuon kohtuuden.

    Itsellä tällaista kokemusta:
    Mulle oli ihan sama, mitä söin milloinkin, millään ei ollut mitään vaikutus aivan jäätävään herkkuhimoon, joka piinasi ihan koko ajan. Siis ihan todella jäätävä. Liikuntaa olen harrastanut ihan koko elämäni ajan. Kärvistelin ja hirveät itsesyytökset, miksi aina vaan tekee mieli syödä kaikkea hyvää., eikö mulla ole ollenkaan itsekuria. Söin kyllä säntillisesti joka päivä terveellistä kotiruokaa, mutta vedin kaksin käsin kaikkea herkkua. Kunnes sitten – löytyi lääkäri ja ko. lääkäriltä löytyi fiksuja ajatuksia. Vyyhti alkoi purkaantumaan pikkuhiljaa: multa löytyi hiven- ja kivennäisainepuutoksia useampi kappale (olleet ilmeisesti pidemmän aikaa), jotka aiheuttaa milloin mitäkin kummallisia oireita. Esimerkiksi en pystynyt moneen, moneen vuoteen nukkumaan yössä muutakuin nelisen tuntia ja senkin monessa, monessa pätkässä. Elimistö oli ihan sekaisin.. Eli puutostilat ja unen puute pitivät makeanhimoa yllä. Se sitten, mistä mun puutostilat johtuivat, onkin taas jo ihan toinen tarina. Pääpiirteissään sieltä löytyy juurikin unenpuute ja univaikeudet (hmmm…. syy vai seuraus), useampaa kpl raskaudet sekä tuplaraskaus, pitkät imetykset sekä pitkä tuplaimetys, liikunta, perintötekijät jne… Opetus oli se, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Hirveä oravanpyörä! Aina ei kaikki ole vaan omasta itsekurista kiinni. Suosittelen näin maallikkona googlaamaan makeanhimon aiheuttajia, sieltä löytyy kaikkea varsin mielenkiintoista. Esimerkiksi yksi, mikä voi olla ehkä vähän yllättäväkin – keinotekoiset makeutusaineet.

    Ihanaa pääsiäistä sulle ja aurinkoisia kevätpäiviä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *