Hae
My Project Is Me

Yhden viikon ruokapäiväkirja

Olen kaksi viikkoa ja yhden päivän pitänyt ruokapäiväkirjaa. Ruokapäiväkirjasta voi painonhallinnassa olla paljonkin hyötyä ja itse toivoin oivaltavani sieltä jotain, mitä en ehkä muutoin toiminnassani huomaisi.

Jo ensimmäisellä viikolla huomasin että herkuteltua tuli paljon useammin kuin kuvittelin. Toisella viikolla päätin tsempata ja ihme kyllä,ei tehnyt edes tiukkaakaan ja vasta torstaina huomasin että olin ollut jo koko viikon ilman makeita.

 

Ruokapäiväkirja

Nyt julkaisen koko kakkosviikon ruokapäiväkirjani sellaisena kuin se on ollut. Varoituksen sana lienee paikallaan, sillä tämä ei ole mikään täyden kympin esimerkki. En edes halua mitään oppikirjamaisen oikeaa ruokavaliosuoritusta, en halua että ruokailuhetket muuttuvat suorituksiksi. Minä olen nähnyt senkin elämässäni ja kun viimein olen oppinut siitä pois, en halua vahingossakaan astua sille puolelle takaisin. Haluan ruokavalioni pysyvän rentona mutta ymmärrän että kaikille herkkuhimotuksille ei voi aina antaa periksi. Alla siis ruokapäiväkirjani sellaisena kuin sen olen kirjannut:

 

Edellinen koko viikon mittainen ruokapäiväkirja on toukokuulta ja monet samanlaisuudet pätevät edelleen. Juomat, lauantain kuohuviinilasillista lukuunottamatta, loistavat ruokapäiväkirjasta poissaolollaan koska ne eivät sisällä energiaa tai sisältävät sitä hyvin vähän (satunnainen kahvimaidon käyttö).

En myöskään punnitse ruokia. En määrittele annoskokoa mutta syön omasta mielestäni normaaleja määriä ruokaa vaikka tiedänkin että jonkun mielestä se voisi olla jopa paljon. Lautaseni on normaalikokoinen ja noudattelen pitkälti lautasmallia missä puolet ovat kasviksia, ¼ proteiinia ja ¼ hiilareita. Ja tämä on siis esimerkkiviikko, milloin painoni nousi 200g vaikka toisin olin kuvitellut. Senkään puolesta tämä ei siis mikään hyvä esimerkki olla. Tai eihän tämä esimerkki ole ollenkaan vaan ainoastaan yhden tavallisen ihmisen ruokapäiväkirja yhden viikon osalta.

Jos ruokajutut kiinnostaa enemmänkin niin olen Instagramissa ollut aktiivinen ja jakanut päivän ateriointeja ja muitakin tapahtumia instastooreissa. Stoorit ovat nähtävillä vain 24h ajan eli se mitä on jo tapahtunut ei siellä enää ole mutta uutta tulee jatkuvasti.

 

2 kommenttia

  1. Riina kirjoitti:

    Hei,
    Olen seurannut blogiasi jo vuosia, kiva kun jaksat kirjoitella. Olet mielestäni reippaan ja sporttisen näköinen äiti-ihminen, joten älä turhaan stressaa muutamasta kilosta. Kun lapsia ja ikää tulee lisää, niin ei ole realistista pitää kiinni samoista lukemista kuin nuorempana, pitää olla itselleen armollinen:) Olen 10 vuotta vanhempi (kovasti urheileva) viiden lapsen äiti, joten tiedän mistä puhun:-D Tietysti jos muutaman kilon pudotus antaa jaksamista arkeen niin eipä siinä mitään pahaa ole. Tsemppiä syksyyn!

    • myprojectisme kirjoitti:

      Riina, onpa mukava kuulla että joku n pysynyt matkassani jo näin pitkään. Kiitos siitä <3 Ja kiitos myös piristävästä kommentistasi, mikä valaa uskoa myös tulevaan. Aktiivinen elämä on tosiaan itsestä kiinni ja uskon että iän myötä minä(kin) olen oppinut olemaan itselleni huomattavasti armollisempi kuin mitä esimerkiksi blogin alkuaikoina. Siinä missä ennen menin ulkonäkö edellä, mennään tosiaan nykyään hyvä olo edellä – vaikka en tietenkään pistä pahakseni jos farkut solahtaisivat sen hyvän olon etsimisen tuoksinassa vähän solakammin jalkaan 😉

      Aurinkoisia ja energisiä syyspäiviä sinullekin! Pysytään kuulolla 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *