Hae
My Project Is Me

Ajankäytönhallintaa

Moi,

 

 

Koska menin lupaamaan jotain muuta kuin urheilua tai syömisiä niin otan kantaa ajankäyttöä askarruttaviin kysymyksiin.  Joskus tuossa joku ihmettelikin että miten ihmeessä minulla tuntuu aika riittävän kaikkeen: On perhe, on työpaikka, on urheilu, on ystävät, on tämä blogi ja kyllä, joskus ehdin vielä nukkuakin.

 

Jos ollaan ihan rehellisiä, niin ei se aika aina tunnu täälläkään riittävän. Elämäni kulkee melko kellokortin tarkasti aina arkisin ja rutiinit ovat osa elämää.  Tältä arkipäiväni näyttää melko lailla kellontarkasti, vaikken kelloa katsoisikaan. 

 

05.30                  Herätys
Nettisurffailut, aamukahvi ja aamupala sekä salille lähtö noin klo 6.20 

06.30 – 07.45    Salitreeni

 

suihku yms. sekä työmatka

 

 

09.00-17.00      Työpäivä 

kotimatka, kotona jotain pientä syömistä (rahka)

 

 

18.15-18.30      Lähtö noin tunnin iltalenkille pojan kanssa 

19.30-20.00      Iltapala pojan kanssa sekä oma ruokailu

 

 

Kotiaikaa pojan kanssa 

21.00                  Poika nukkumaan

 

21.30                  Omaa aikaa blogin ja poikaystävän parissa

 

23.00                  Ihan viimeistään nukkumaan, pyrin kyllä aina kello 22.30

 

 

Aika kellontarkkaa, vai mitä 😉 

 

Tuo iltalenkki on tosiaan minun ja pojan yhteinen juttu samalla kun poikaystäväni pakertaa salilla. Vähitellen lenkistä on alkanut olla yhä enemmän iloa tuolle pikkaisellekin ja siinä samassa vähemmän urheilullista hyötyä itselle. Milloin pysähdytään katsomaan koiria ja milloin sorsia mutta kyllä se on sen arvoista. Onneksi pikkuveijari kuitenkin viihtyy vielä vaunuissa hyvin eikä vaadi päästä itse kävelemään, siinä vaiheessa taitaa lenkin hyöty itselle loppua kokonaan mutta eiköhän se ole osa tätä äitiyttä.

 

Olen muuten huomannut toisenkin äitiysmuutoksen itsessäni ja se on työstressi. Vaikka työskentelenkin melkoisen hektisessä ympäristössä niin työmurheet loppuvat siihen paikkaan kun pääsen kotiin ja tuo pieni ihminen tulee vilpittömän onnellisena minua vastaan. Nyt joku kauhistuu seuraavaa sanomistani mutta varmaan se on lähes sama lemmikkien kanssa, jotka rakastavat omistajaansa koko sydämestään vilpittömin mielin.

 

Tuosta elämän aikataulutuksesta vielä että kuten vuorokausirytmistäni näkee niin jos tapaan ystäviäni tai on jotain muita erikoisluontoisia tapahtumia, niin jotain jää pois. Lähtökohtaisestihan se on tuo iltalenkki. Ja vielä muistutuksena että edellä esitetyssä on kyse arkipäivistä, viikonloppuisin tapahtuu mitä milloinkin. Viikonloppuisin myös nukun hieman enemmän.
Kuva täältä
Unelle voisin varmasti uhrata enemmän aikaa mutta toistaiseksi tämä on pääsääntöisesti tuntunut riittävän ihan hyvin.  Pääsiäisen jälkeen, olen pääosin päässyt yöunille jo kello 22.30 mikä on varmaan auttanut jaksamaan hieman paremmin. Lisäksi toki lisääntyvä valo on tuonut energiaa. 

 

Ei siis mitään tähtitiedettä vaan todellakin silkkaa rutiinia ja ehkä jonkinasteista kurinalaisuutta. Todettava kyllä on että vaikka tuo aamuherätys aina kaikista kovin pahalta kuulostaakin niin ei se todellisuudessa edes ole. Kaikkeen tottuu ja niin myös tähän. Olisihan se ihan mahtavaa jos työpäivä olisi lyhyempi tai työmatkoihin menisi vähemmän aikaa, näin ei nyt kuitenkaan ole niin turha sitä on jossitellakaan. Sitä paitsi jos saisin enemmän aikaa vuorokauteen, niin todennäköisesti remuaisin vain kotona pojan kanssa siinä samalla telkkaria vilkuillen. Tv:tä katson muuten nykyään todella vähän, ei sellaiselle ole aikaa 😀
Onneksi tänään on kuitenkin jälleen lauantai ja pääsee irtautumaan näistä rutiineista. Mukavaa viikonloppua!

Yksi kommentti

  1. Jenni.S kirjoitti:

    Voin kun saisi itsekin ajankäytön noin hyvin hallintaan 🙂 Olen pohdiskellut, että missä välissä ehtii mitäkin.. Aamulenkkejä olen yrittänyt, niistä voisi ottaa hyödyn siten että tulisi juostua jo aamulla ja saisi koirat lenkitettyä samalla. Jostain syystä vaan en meinaa saada itseäni ylös. Nyt haaveilen siitä että saisin aikaiseksi juosta töihin, pitäisi vaan saada kyyti aina kotiin. Toki työpäivät alkaa joko 7 tai 7.30, että suhteellisen aikaisin saa laittaa kellon soimaan. Vuorotyö muutenkin hieman sotkee aikatauluja 🙂 Taidanpa tästä inspiroituneena tehdä omaan blogiini ajankäytön suunnitelmaa ensi viikolle, siitä on helppo arvioida miten toteutuu. Ja sinne voi jättää vinkkejä siitä, mikä voisi toimia paremmin 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *