Hae
My Project Is Me

Poikkeus sääntöön

Moi,

 

Tämä teksti kuuluu jälleen sarjaan Mitä on hyvä muistaa elämäntapamuutoksessa.. Kyseessä on ihan pieni ja yksinkertainen neuvo, jonka olen kirjoittanut viimeaikoina auki muutamaankin otteeseen. Muista mikä on poikkeus sääntöön.

 

Kun aloitat painonpudotusprojektin, niin olennaisena osana muutokseen kuuluu vanhoista huonoista ruokailutottumuksista irtaantuminen. Jätetään pois turha herkuttelu ja viilataan lautasmalli tarkoitusperään sopivaksi. Mutta sitten tulee poikkeustilanne: On syntymäpäiväjuhlat tai pikkujoulut, häät tai tapaaminen ystävien kanssa. Poikkeustilanteita tulee eteen aina eikä niistä kaikista mielestäni suinkaan tarvitse selviytyä asetetun suunnitelman mukaisesti. Tiedän että on olemassa henkilöitä jotka pystyvät pitämään ruokavalionsa samana tilanteesta riippumatta. Minä en ole yksi heistä ja tiedättekö, se on ihan ok.

 

Pieni poikkeus elämässä ei hetkauta muutoin täysipainoista ja terveellistä elämäntapaa mihinkään suuntaan. Se mikä onkin sitten haastavampaa, on oikeasti pitää poikkeustilanteet poikkeuksena eikä toistuvana tapana. Niin kauan kuin poikkeus toistuu harvemmin kuin arkitilanne, on suunta oikea. Sitäpaitsi aina voi, ainakin yrittää, pysyä kohtuudessa myös poikkeushetkissä.

Kuva täältä

 

16 kommenttia

  1. nasba kirjoitti:

    Tämän kun oikeasti osaisi iskostaa päähänsä, mutta aina se ei ole niin helppoa. 🙁 Mulla jäi viime viikkoinen tankkauspäivä päälle viikoksi… Vanha minä, joka söi suklaalevyn iltapalaksi, yritti nostaa päätään vahvasti. Onneksi pidin liikkumisesta kiinni ja viikon harhailun jälkeen polku löytyi taas. Eilen onnistuin siskon sisustuskutsuilla jättämään herkut välistä ja tyydyin eväsrahkaani. 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Tämä on kyllä taas yksi niistä asioista jotka ovat teoriassa ihan helppoja toteuttaa mutta käytäntö on taas asia erikseen. Hallittu herkuttelu, hitsit.. Kuuluu varmaan asioihin joita saa opetella enemmän tai vähemmän koko loppuikänsä 😉

  2. Tea H kirjoitti:

    Meillä on töissä melkein joka viikko kakkukahvit, karkkia ja kaikkia herkkuja ja olen onnistunut pitämään pääni ja olla ottamatta, pelkään sitä jos repsahdan viikolla niin syön sen jälkeen koko viikon putkeen kaikkee mikä ei kuulu mun ruokavalioon. Ja mulle ei riitä vaan se yks karkki, haluan enemmän! Siks oon tehnyt sen päätökset, että yritän pitäytyä siinä lauantain karkkipäivässä 🙂 Oon lukenut sun blogia jo pitkään, aina aamulla bussissa kurkkaan ootko tehnyt uuden postauksen! Tykkään siitä että yleensä oot kirjottanut niin et kerkeen lukea uudet jutut ennen töiden alkua eli klo 7.00 🙂 Oot kyl tehnyt mahtavan työn kroppas ja hyvinvointis eteen, kannustat myös minua jatkamaan omassa projektissani! Sulla on myös mielenkiintosia aiheita, joista kirjoitat esim. Stevia! Nyt on pakko tännekkin kertoa kun tiedän että syöt protskupatukoita että leaderilta tulee uusia patukoita marraskuussa piparkakku ( pääsin maistamaan ja oli ihan kun piparkakkutaikinaa ois syönyt) ja salmiakki- lakritsi patukka!

    • jennie kirjoitti:

      Oi ihana, nyt minulla vasta onkin odotukset korkealla tuon piparkakun suhteen. Luin siitä tosiaan jo jokinaika sitten ja innostuin välittömästi. Ja kiitos kaikkineen kommentistasi 🙂 Viikonloppuisin tämä päivitysaika usein hieman venähtää mutta arkiaskareet pitävät usein päivitysajankohdan aktiivisesti aamuhämärässä.

  3. Kipa kirjoitti:

    Kiitos loistvasta toteamuksesta! 🙂 Täällä yksi kohtalotoveri!

  4. Eve kirjoitti:

    Ihan samaa mieltä! 🙂 Mä en kestäisi ainakaan niin että joka sekunti pitäisi vahtia mitä voi suustaan alas pistää, vaan jos on sellainen tilanne niin sitten höllätään 🙂 Se ei todellakaan näy missään, ehkä enemmänkin lisäboostina seuraavassa treenissä.

  5. Mirimë kirjoitti:

    Poikkeustilanteet on kyllä suuri haaste! Meillä on töissä AINA kahvihuoneessa keksejä tai leipomuksia. Olen kohta kuukauden pysynyt niistä erossa ja mieli on loistava ja vahva tämän saavutuksen takia. Ennen aina yksi keksi, sitten toinen, ulos mentäessä kolmas… Viikonloppuisin olen onnistunut siinä, että pidän herkuttelun suht pieni muotoisena, valitsen yhden herkun, josta nautin, kun ennen halusin kaiken. Yksi herkuttelupäivä viikossa on siis toiminut ja treeniin ja terveellisiin ruokatapoihin on ollut helppo palata. Nyt on kuitenkin tulossa kolmeksi päiväksi sellainen poikkeustilanne, että oksat pois. Saan veljen vieraaksi ja meidän näkemiset on mahdotonta syöpöttelyä, veli haluaa pizzalle jne mikä ei kotopuolessa onnistu. Kestän sen yhden päivän liikkumattomuuden, mutta pelko on että herkuttelu jää päälle. Nämä on niitä hetkiä, kun itsekuri punnitaan oikein todenteolla! Asiaa kyllä puhut siinä, että armollinen pitää olla, vaikka joskus vähän herkkuja menisi 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Sehän se varmaan on että kun oma pää oppii rytmiin kerran viikossa, ei tarvitse yrittää selitellä että miksi seuraavana päivänä ei enää jatkakaan hÖllempää elämää.

  6. Emmi Virta kirjoitti:

    Kiitos hyvästä tekstistä! 🙂 Samaa mieltä, poikkeustilanteet pitää sallia itselleen, kunhan niitä ei oo esim kerran viikossa! :DTänäänkin kaverin lapsen synttäreille pitäis mennä, otan sinne mukaan proteiinipatukan ja cashewpähkinöitä! 😀

    • Anonymous kirjoitti:

      Miksei voisi olla kerran viikossa? 🙂 Mun mielestä on ihan kohtuullista ainakin herkutella kerran viikossa. Eikä se lihota.

    • Anonymous kirjoitti:

      Itse kans ihmettelen. Kerran viikossahan on tosi jees juttu! Jaksaa elää ’tiukasti’ alkuviikon kun tietää että sunnuntaina saa käydä ostaan karkkipussin.Oon silti tosi hyvässä kunnossa. HEh 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Mikä on toiselle sopivasti, voi olla toiselle liikaa 🙂 ja varmasti riippuu paljon omasta itsekurista miten hyvin herkuttelun hallitsee ja kuinka usein sitä pystyy toteuttamaan ilman että huomaa jälleen sortuneensa vanhoihin tapohin.

  7. Riika kirjoitti:

    Erinomaisesti oivallettu. Ihan sama miten herkuttelee silloin harvoin kun on kylässä, juhlissa tms., jos arkiruokailut ovat kohdallaan.Kriittistä on, ettei jää vellomaan näitä satunnaisia herkutteluhetkiä, vaan osaa nauttia niistä ja palata heti takaisin ruotuun :)Itse osaan olla ostamatta mitään herkkuja kotiin, mutta jos on esimerkiksi töissä kakkua tarjolla, on sitä vaikea vastustaa… Eikä aina tarvitsekaan :)Riikawww.ReadySteadyGlow.Blogspot.fi

    • jennie kirjoitti:

      Sori, tämä oli mennyt jostain syystä roskapostiin josta sen palautin tänne muidenkin nähtäväksi. Fiksu kommentti kaikkineen, ei voi muuta sanoa 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *