Paluu arkeen aikaansai toivottua tulosta vaa’alla

Kirjoitin viime viikolla, että pääsiäisen jälkeen on ihana ajatus tehdä paluu arkeen. Jo pelkkä ajatus suklaasta suorastaan ällötti ja sensijaan arkinen tiistai ilman suklaata houkutti.

arkea vai juhlaa

Paluu arkeen sujui helposti, vaikka myönnän että jo tiistai-iltapäivänä ajatus suklaasta ei enää ollut lainkaan niin paha kuin edellisiltana. Mieleni ei kuitenkaan sitä mitenkään erityisemmin himoinnut mutta jos en olisi niitä vienyt pois näkyvistä, olisin saattanut ohimennen puolivahingossa sellaista syödäkin. Pyrin tosiaan pitämään eron arjen ja juhlan (tai vaikka loman tai ihan vain viikonlopun) välillä. Ero ei ole suuri mutta esimerkiksi suklaansyönnin pyrin sijoittamaan viikonloppuihin. Nyt tosin ajattelin, että en ostaisi viikonloppuna herkkuja lainkaan, ja näin myös tein.

jojoilua?

Joku voi ajatella että eikö tämä tällainen ole sitä kuuluisaa jojoilua; Ensin syödään kuin viimeistä päivää ja sitten sen jälkeen nitistetään minimiin. Kyllä, tämä tällainen voi olla pahimmillaan myös sitä mutta se ero onkin ehkä siinä, että miten tämän tekee ja miksi. Jos hampaat irvessä taistelee tiensä kohti herkuttomuutta, kunnes repsahtaa syömään kaksin käsin vain ja ainoastaan palatakseen ruotuun, voi ikävä jojoilmiö olla valmis. Sensijaan jos taas antaa itselleen luvan herkutella sopivin väliajoin kun siltä tuntuu, oli se sitten herkkupäivä kerran viikossa tai pieni herkku päivässä, ollaan kauaskantoisemmalla tiellä. Olen sanonut monesti ääneen ja sanon sen taas, ihan kaikkea mahtuu ruokavalioon mutta toisia asioita vain vähän vähemmän ja harvemmin kuin toisia. Osa valinnoista on arkisempia, osa satunnaisempiin herkkuhetkiin tarkoitettuja.

paluu arkeen näkyi heti vaa’alla

Paluu arkeen ja arkisempiin valintoihin aikaansai toivottua tulosta myös vaa’alla. Edellismaanantaihin (toinen pääsiäispäivä) nähden paino oli taas lähtenyt laskemaan kohti niitä lukemia kuin se oli ollut ennen pääsiäistä. Painoni tänä aamuna oli siis 68,8kg mikä on -300g edellisviikkoon ja aiempaan viikkoon nähden se konkreettinen ero on vain suklaansyönnin vähenemisessä. Ihan herkuitta en viikonloppua kuitenkaan mennyt sillä vaikka en itselleni ostanutkaan mitään, en raaskinut luopua lasten tarjoamista maistiaisista valitsemistaan viikonloppuherkuista.

Painonseurantaa helpottamaan lisäsin blogini yläpalkkiin uuden sivun, painonseurantataulukko. En tule päivittämään taulukkoa joka viikko, mutta kerran kuukaudessa aina kun teen kertauksen kuukauden tapahtumista myös blogiini. Viikoittain tätä painonpudotusmatkaa pääsee seuraamaan edelleen näissä maanantaisissa viikkopostauksissa blogin puolella.