Hae
My Project Is Me

Rentoutumisen vaikeus

Rentoutumisen merkitystä korostetaan hyvin usein. Suositellaan joogaa, meditointia tai miksei vaikka kutomista, palapelien tekoa tai suuressa suosiossa olevaa värittämistä. Vaan entä jos ajatuskin kaikesta tästä aiheuttaa stressiä ja ahdistusta? Myönnän, että minulle ajatuskin joogatunnille osallistumisesta tuntuu kaukaiselta. Kuinka minä, joka vaadin ympärilleni koko ajan jonkinmoista tapahtumaa, voisin keskittyä verkkaisessa tahdissa tapahtuvaan liikesarjaan. Olen joskus kokeillut ilmajoogaa ja siinäkin melkein toivoin että jotain tapahtuisi vähän dynaamisempaan tahtiin. Kokeilemallani pilatestunnilla ajatukseni karkailivat koko ajan ihan kaikkeen muuhun kuin siihen mihin olisi pitänyt, hengitykseen. Muistan kuinka joku Kaisa Jaakkolan kirjoista suorastaan puhutteli minua kun siinä sanottiin että henkilön, joka vieroksuu tällaisia asioita, tarvitsisi niitä kaikista eniten.

IMG_3985

Rentoutumisen jalo taito on noussut viimeaikoina ajatuksiini, sillä olen alkanut epäilemään oma kyvykkyyttäni siihen. En sano että stressaisin mistään tietoisesti mutta en myöskään äkkiseltään muista milloin olisin tietoisesti rentoutunut. Herranjestas, venyttelytunneillakin huomaan katselevani koko ajan kelloa ja odottavani piinan loppumista. Ja se piina, ei suinkaan johdu venyttelyn tuskasta vaan siitä hitaasta, rauhallisesta tekemisestä.

Tulisi vain löytää se oma tapa rentoutua ja nollata ajatuksia. Joku, joka sopii minulle ja minun aikatauluihini. Joskus ennen se oli kävely mutta nykyisellään sekään ei enää nollaa päätä. Rentoutumisvinkkejä otetaan siis avosylin vastaan.

IMG_4002

 

2 kommenttia

  1. Tanys kirjoitti:

    Kaikille rentoutuminen pelkän olemisen kautta ei toimi, vaan on ihmisiä jotka rentoutuu tekemisen kautta. Ja se taas voi olla mitä vaan. Mainitsit kävelyn – voi se olla myös hölkkäämistä metsäpoluilla tai kiva ryhmäliikuntatunti. Joku kokkaa, neuloo, leipoo, joku lukee kirjoja, joku kirjoittaa vaikkapa blogia, joku löhöää kylpylän porealtaassa tai saunoo pitkään ja hartaasti. Eräs tuttavani valmistaa ihania koruja. Voi se olla myös kiireetön tapaaminen ystävien kanssa vaikka kahvilassa – seurakin saattaa rentouttaa. Tärkeintä on löytää se oma juttu jonka pariin voi uppoutua, josta nauttii, ja jonka avulla voi sulkea sillä aikaa muun maailman murheineen ulkopuolelle. Voi miettiä mikä tekee just oman olon mukavaksi. Ei siitä mitään suoritusta kannata tehdä – jos nautit jostain asiasta, uppoudu siihen. Kokeile jotain ihan uutta.

    Kannustan aina kokeilemaan laulamista. Laulaminen rentouttaa, eikä sillä ole mitään tekemistä laulutaidon tai nuottikorvan kanssa. Ei sitä julkisesti tarvitse tehdä jos ei halua, monet laulavat autossa, suihkussa, itse olen lenkillä saanut juostua lisää kilometrejä laulamalla. Pääasia on että uskaltaa päästää niin paljon ääntä että hengitys kulkee rennosti.

    Keinot on monet, kerrothan mikä on sun juttu kun se löytyy 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Kiitos, tässä tuli monta ajattelemisen arvoista ajatusta. Ja jahka se oma juttu löytyy, kerron kyllä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.