Hae
My Project Is Me

Kun herkkuhimo iskee

Kun herkkuhimo iskee, siihen ei auta mikään muu kuin herkuttelu. Näin se vain on. Tässä postauksessa en siis aio käydä läpi monesta naistenlehdestä tuttuja vinkkejä siitä, kuinka ensin juo lasi vettä ja odota sen jälkeen X-minuuttia ja mieti tekeekö sinun edelleen mieli sitä suklaapatukkaa. En myöskään neuvo tarttumaan omenaan siinä toivossa, että sen syötyäsi et enää ajattelisi sitä mehevää berliininmunkkia.

herkkuhimo

Herkuista kieltäytymisessä ei ole kyse tahdonvoimasta

Olen itse saanut lukuisia kertoja kuulla, kuinka ihailtavaa tahdonvoimani kieltäytyä herkuista on. Uskallan tosin väittää, ettei kyse koskaan ole ollut mistään tahdonvoimasta. Kyse on ollut siitä, että ruokavalioni on ollut muutoin balanssissa eikä herkkuja ole tehnyt syystä tai toisesta mieli. Ja se ettei aina ajattele sitä suklaapatukkaa tai dallaspullaa on ihan täysin normaalia. Jos mietit esimerkiksi itseäsi, niin olet ehkä huomannut, ettei aamulla herätessä tee tiukkakaan olla ottamatta palaa siitä karkkipussista, mikä eilisiltana jäi pöydälle. Kun joskus vuosia sitten luin jostain kirjasta, kuinka herkkuhimotuksia ei esiinny, tai ainakin on mahdollista hallita parhaiten aamuisin, oli se jotenkin mieltä avartava ahaa-elämys.  Kiinnitäpä asiaan huomiota itsekin, jos et ole niin jo joskus tehnyt.

 

Herkkuhimo: Kokemuksia omasta elämästäni

Kuten nyt siis opimme, herkkuhimon hillitsemiseksi ei tarvita tahdonvoimaa vaan kyse on useimmiten jostain ihan muusta. Olenkin kirjoittanut omia havaintojani ja vinkkejäni jo useasti aikaisemminkin ja niistä voit lukea niin täältä, täältä kuin täältäkin.

Paljastin kuitenkin edellisessä postauksessani että viime viikolla, herkkuhimo iski kovaa ja korkealta. Lauantai-iltana, noin klo 21.30 julkaisin Instagramissakin stoorien puolella, että nyt iski pullahimo. Ja enemmän tai vähemmän samankaltaisia tuntemuksia oli ollut jo pitkin viikkoa. Ja tiedän kyllä varsin hyvin mistä tämä kaikki johtui: epäsäännöllisestä ruokarytmistä, tavanomaista vähäisemmästä treenistä sekä ravinneköyhemmin kootusta ruokavaliosta. Nämä kaikki ovat myös syitä sille, miksi painonmuutos vaa’alla hämmästytti, sillä enhän ollut tehnyt tavanomaisenkaan vertaa muutoksen eteen. En sentään lauantai-iltana enää lähtenyt pullahimoissani kauppaan ostoksille mutta seuraavana päivänä sen tein ja olihan se nyt hyvää.

 

herkkuimo: miten ehkäistä sitä

Kun herkkuhimo iskee, on mielestäni usein paras ratkaisu vain antaa periksi ja herkutella hallitusti. Kieltäytymisen sijaan, olisi hyvä pysähtyä kuitenkin miettimään että mikä herkkuhimon on saanut aikaan. Alla muutamia selkeitä esimerkkejä, ihan omasta elämästä poimittuna:

Hormonit. Kyllä, tiettynä aikana kuusta tuntuu suklaanhimo ihan vastustamattomalta ja usein syykin selviää, kun katsoo kalenteriin. Onneksi tilanne menee usein ohi muutamassa päivässä.

Ravintoköyhä ateriointi. Kun ruokavalio ei sisällä tarpeeksi ravintoaineita, monipuolisesti kasviksia, kuitua sisältäviä viljatuotteita ja hyviä rasvoja sekä proteiininlähteitä niin usein käy niin että ihan sama mitä syö, tekisi mieli vielä vähän jotain sokeripitoista. Totuus on, että sokeri houkuttaa sokeria ja esimerkiksi itselläni valkoisen viljan yletön syöminen vaikka leivän muodossa, saa aikaan sen että päivää tekisi mieli jatkaa karkkipussin tai suklaapatukan kera.

Huono ateriarytmi. Kuten ehkä olet huomannut itsekin, nälkäisenä tai oikeastaan jo sen oastavan nälän aikana, alkaa tehdä mieli makeaa. Säännöllinen ateriarytmi auttaa niin nälkätuntemuksia ei ehdi syntyä.

Riittävä syöminen. Kun vatsa on täynnä, ei tee mieli herkkujakaan. Kun uskaltaa syödä itsensä kylläiseksi, ei tarvita tahdonvoimaa kahvipullasta kieltäytymiseksi.

herkkuhimo_omena

Riittävä nesteytys. Listaan tämänkin tänne, vaikka se ei ehkä suoraan siihen karkinhimoon auta mutta auttaa loputtomalta tuntuvaan syömisentarpeeseen. Joskus näläntunteessa saattaa olla kyse myös janosta ja siihen ei auta vaikka venyttäisi vatsalaukkua kuinka, ellei muista juoda.

Liikunta. Siitäkin huolimatta että liikunta kuluttaa energiaa, se toimii ainakin itselläni herkkuhimotuksiin ennaltaehkäisevästi. En tiedä onko kyse siitä, että se aiheuttaa hyvää oloa vai aikaansaa elimistössä tai hormonitoiminnassa muutoin jotain liikehdintää mutta näin se kuitenkin on. Niinä päivinä kun tulee liikuttua, ei useimmiten tee mieli herkkujakaan.

Herkkuhimo_liikunta

Tuleeko sinulla mieleen vielä muita ajatuksia siihen, mistä herkkuhimo voisi johtua ja/tai miten sitä voisi ehkäistä?

Ja jos aiheesta haluaa lukea lisää alan ammattilaisilta niin aihetta joko suoraan tai epäsuorasti käsittelevät ainakin seuraavat lukemani kirjat: Pirjo Saarnia, Irti makeanhimosta; Pirjo Saarnia, Syö oikein ja sammuta tulehdus; Leeni Viio, Eroon makeanhimosta – näin vapaudut sokerikoukusta.

Voiko vaakaan luottaa

Voiko vaakaan luottaa? Tätä asiaa pohdiskelin tänään, kun maanantaiseen tapaan vaa’alle astuin punnitsemaan oman viikkopainoni.

Lisää aiheesta: Mitä paino ja vaakalukema minulle merkitsevät

En olisi halunnut astua vaa’alle mutta tein sen silti

Rehellisesti, minua ei houkuttanut vaa’alle astuminen tänään lainkaan ja ajattelin jo että skippaan sen kokonaan. Syykin tähän oli selvä: Huonosti sujunut viikko niin ruokailujen kuin liikuntojenkin suhteen. En sen tarkemmin tässä yhteydessä aio ruotia tuota asiaa, vaan palaan siihen erikseen. Erilaisten valintojen seurauksena oma oloni ei ollut mitenkään kepeä ja koska en suoraan ollut tehnyt mitään erityistä tavoitteideni eteen, ei vaa’alle astuminen houkuttanut yhtään.

Mietin kuitenkin sitä, että haluan olla asian suhteen rehellinen niin itselleni kuin muille. Yhtälailla kuin hyvät viikot, myös ne vähän heikommat kuuluvat elämään eikä vaa’alle astumattomuus tee asioita tekemättömäksi. Siispä astuin tuttuun maanantaiseen tapaan vaa’alle punnitsemaan itseni. Yllätykseni oli suuri, kun vaaka näyttikin lukemaa 68,4kg eli -400g edellisviikkoon nähden. Ja siitä heräsikin kysymys: Voiko vaakaan luottaa?

voiko vaakaan luottaa

Voiko vaakaan luottaa

Punnitsen itseni aina samassa paikassa, suunnilleen samaan aikaan ja samana viikonpäivänä sekä samalla vaa’alla. Olen siis siinä mielessä pyrkinyt stabilisoimaan ympäristötekijät ja näiltä osin vaakaan voi luottaa. Toki, tekniikka voi joskus pettää mutta lähtökohtaisesti tulokseen voi luottaa.

Se mitä tulee kuitenkin huomioida, niin vaaka kertoo vain sen, mitä sillä hetkellä satut painamaan. Meistä jokaisen paino koostuu sekä kehon luista ja elimistä, lihaksista ja rasvasta sekä näihin kaikkiin sitoutuneesta nesteestä. Se mitä taas vastaavasti sillä hetkellä satut painamaan, riippuu paitsi näiden suhteesta myös siitä, paljonko nestettä kehossa sillä hetkellä on. Nesteen määrä on se mikä vaihtelee ihan luonnostaan ja sillä mitä syömme tai miten liikumme saattaa olla siihen vaikutusta. Vaihtelu on luonnollista eikä neste olekaan se, mitä haluamme ensisijaisesti painoa pudottaessa pudottaa.

voiko vaakaan luottaa

Pudotetut kilot: nestettä vai rasvaa

Toiveena jokaisella on varmasti pudottaa ylimääräistä rasvaa. Kuten yllä kuitenkin kirjoitin, näyttää vaaka kokonaispainomme eikä se osaa eritellä siitä pelkkää rasvan osuutta. Yksinkertaistetussa mallissa rasvaa palaa, kun energiaa kulutetaan enemmän kuin sitä saadaan ja taas vastaavasti rasvan määrä lisääntyy, kun energiaa saadaan yli oman tarpeen. Todellisuudessa mekanismi ei ihan näin yksinkertainen taida olla mutta yksinkertaistetusti tämä on uskoakseni edelleen ihan voimassaolevaa faktaa.

Vaaka ei siis tosiaan ota kantaa siihen, onko muutokset painossa johtuvia mistä seikasta mutta mitä pidempään tuloksia seuraa, sen varmempi voi olla että ainakin osa pudotetuista kiloista on rasvaa. Tällekin on ihan puhdas maalaisjärjellä ajateltavissa oleva logiikka, sillä viikko toisensa jälkeen kehosta ei vain yksinkertaisesti voi kadota nestettä. Olen nyt itse pudottanut painoani vajaa kolme kiloa tämän vuoden puolella ja vaikka en kehonkoostumuksestani tiedä, voin vannoa, että osa pudotetusta painosta on ylimääräistä rasvaa. Oliko se sitä tällä viikolla, en tiedä, eikä tosiaan sillä varsinaisesti ole merkitystä, sillä kuten tämän tekstin perusteella voi päätellä, ei yksittäinen vaa’alla käynti välttämättä kerro paljoa. Voiko vaakaan siis luottaa? Hyvä kysymys, minkä vastaus on varmasti monimuotoisempi kuin vain kyllä tai ei. Mitä sinä olet mieltä; Voiko vaakaan luottaa?

Lisää aiheesta: Yhden ihmisen vaakakapina