Hae
My Project Is Me

You have two legs, Use them!

Moi,

Nyt täytyy kyllä sanoa että tämän toimistotyöntekijän tulevaisuudenpäivät kokivat juuri pelastumisen kun sain tavanomasien työpöydän sijaan sähköversion. Ennen nykyistä työpaikkaani, jossa olen jo seitsemättä vuotta(!) olen ollut aina seisomatyöläinen. Muistan vieläkin kuinka aikanaan ensimmäisen työpäivän jälkeen jalkoja pakotti usean tunnin seisomisen takia mutta ihan yhtälailla muistan ensimmäisen istumatyöläisen päivän; Se oli tuskaa. Kroppaani ei vain yksinkertaisesti oltu tehty paikallaan olon mutta vuosien aikana siihen on toki tottunut paremmin. Ihmistähän ei muutoinkaan ole luotu pysymään paikoillaan ja paikallaan istumisen on todettu olevan jopa haitaksi ja jonkinlaista liikehdintää suositellaan tehtäväksi ainakin kolmen vartin välein. Voin oikeasti sanoa että minä työskentelen työpäivästäni nykyään ehdottomasti suurimman osan seisoma-asennossa (pöydän sain siis noin viikko sitten).

kuva 2(32)

Toki, liika seisominenkaan ei ole hyväksi ja jossain vaiheessa on vain se tunne että haluaa istua hetkeksi – varsinkin kun se päätteen edessä kököttäminen ei kovin liikkuvaa ole. Kahdeksan tuntia jalkojen päällä, liikkeessä, on helppoa, mutta paikallaan seisominen todellakaan ei. Onneksi pöydän mukana sain satulatuolin, jolloin istuessanikin joudun aktivoimaan kroppaani vähän enemmän.
kuva 1(31)

Ja itseasiassa meiltähän löytyy toimistolta myös tasapainolauta, joka kiertää meillä ”seisomatyöläisllä”. Saadaan vähän aktiviteettia tavanomaiseen tönöttämiseenkin. Vaikka asia voi olla mitättömän oloinen niin pitkässä juoksussa olen ihan varma että tällaisilla pienillä teoilla on terveyden kannalta äärettömän suuri merkitys – viehän se vuorokaudestani yhden kolmasosan ja toinen kolmasosa taas vietetään makuullaan (nukkuen).

ps. Joku muuten saattaa muistaa että minulla on ollut sähköpöytä myös aiemmin ja tämä pitää paikkansa. Ennen äitiyslomalle jäämistäni minulla sellainen oli mutta pois jäädessäni halukkaita käyttäjiä luonnollisesti riitti.

9 kommenttia

  1. Elina/ Ellu jumppaa kirjoitti:

    Mä en varmaan edes osaisi enää tehdä istumatyötä, koska viimeiset 7 vuotta oon ollut seisomatyössä. Tosin lukioaikanakin, kun tein töitä kaupan kassalla niin lähes poikkeuksetta seisoin aina enkä istunut. Huomattavasti mielekkäämpi tapa työskennellä! 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Olen kanssa huomannut että yhä useampi kaupan kassa seisoo istumisen sijaan 🙂 Ihan mahtavaa (vaikka välillä tässä näytteellä tapittaessa tekeekin mieli istahtaa)

  2. Nimetön kirjoitti:

    Jee, kiva kuulla että sait pöydän! 🙂 todellakin on suuri merkitys! Seisoessa kulutus on noin 1,5 kertaista istumiseen verrattuna, aineenvaihdunnasta puhumattakaan.

    • jennie kirjoitti:

      Näinpä, ja kun työpäivän osuus on kuitenkin se 1/3 kokonaisuudesta niin miksikäs sitä ei pyrkisi jollain tapaa hyödyntämään 🙂

  3. Pilvi kirjoitti:

    Hyvä juttu että sait seisomatyöpisteen! Itselläni on ollut sellainen käytössä alkuvuodesta lähtien. Ainoa huono puoli on, että kun seisomiseen tottuu, on vaikea istua esimerkiksi tapaamisissa 2h pöydän ääressä. Jalat tottuvat seisomiseen kyllä aika pian, sanoisin. Alussa voi tuntua vähän jaloissa 🙂 Tosin hyvien kenkien merkitys korostuu.

    • jennie kirjoitti:

      Joo, Kaikki suprekorot on pitänyt suosiolla unohtaa ja puen ne päälle sitten vain jos on asiakastapaaminen. Koska en välttmättä ketään ulkopuolista näe työpäivän aikana olen saattanut olla myös ihan vain sukkasilleen 😀

  4. Tytti kirjoitti:

    Onko teillä käynyt työfysioterapeutti säätämässä työpisteitä? Huomasin, että sulla on näyttö ergonomisesti väärin säädetty. Sen alareunan pitäis olla aivan pöydässä kiinni ja kallistusta enemmän. Testata voi sillai, että laittaa pienen peilin keskelle näyttöä. Kallistaa taaksepäin niin kauan, että näkee omat silmät. Ite en ois tätä edes hoksannut ennen ohjeistusta! 🙂

    • Nimetön kirjoitti:

      meille taas fyssari sanoi että näytön yläreunan pitäisi olla silmien korkeudella jotta pää pysyy suorassa? eikä niin matalalla, että joutuu päätä kääntämään alas päin.

      • jennie kirjoitti:

        Ihanaa että joku (tai jotkut) kiinnittvät huomita tähänkin 🙂 Meillä ei nyt ole käynyt fysssaria mutta josksu aiaknaan kyllä (enkä millään muista mitä hän susoitteli). Täytynee kysäsitä kollegalta, joka fyssariksi parhaillaan opiskelee 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *