Hae
My Project Is Me

Minun keskiviiko

Moi,

Tämä on erään keskivikoon tarina, eli eiliseltä. Herätys 5.00, jota seurasi blogin päivitys ja muu koneella tapahtuva aktiviteetti kahvin kera. Aamupala noin 5.30-5.45 välimaastossa

Salille 6.30, tai todellisuudessa ehkä ennemminkin 6.45. Vuorossa yläselkä ja rinta, jatkossa varmaan myös olat.

 Töihin päästyäni oli taas rahkan vuoro, kello on vajaa 9.00

Lounastaukoni on poikkeuksellisesti jo kello 11.00 sillä iltapäivästä on eräs koulutus, joka sotkee hieman kuvioita. Lounaaksi on aiemmin valmistamaani täytettyä lihamureketta, perunaa, salaattia, raejuustoa sekä kastikkeena maitorahkaan tehty dippi. Jälkiruokana puolikas appelsiini.

Koulutuksen takia välipalani on vasta kello 16.00, jälleen rahkaa.

Kotiinlähdön aika koittaa kello 17.00 ja totean bussia odotellessa että en taida päästä tänään sittenkään lenkille rattaiden kanssa. Päiväkodille päästyäni ja yrittäessäni työntää rattaita umpihangessa kotiin totean että eiköhän tämä ollut sitten tältä päivältä tässä. reilu viiden minutin matkaan meni kolminkertainen aika ja taukojakin piti pitää.

18.30 on kehutun tomaattikeiton vuoro. Koska olisin yhdistänyt lenkin kauppamatkaan, pärjäsimme ilman raejuustoa. Tämän jälkeen vielä hieman kehuttua Clipperin lakuteetä.

Loppuilta menikin sitten pojan kanssa poikien juttuja tehdessä ja kevyesti samalla siivotessa. Kun pojan nukkumaanmenoaika koitti yhdeksältä olin minäkin jo niin poikki että en enää jaksanut valmistaa rahkaa (niin haastavaa kuin se onkin) iltapalaksi vaan tyydyin omenaan ja lähdin itsekin yöunille.

Tällainen keskiviikko.

23 kommenttia

  1. Anonymous kirjoitti:

    Tää vaikuttaa just semmoselta päivältä, millai jokainen (pullukka perheenäiti) haluais elää. Ihanaa huomata, että on sellaisia, jotka oikeesti toteuttaa sitä elämää. Säkin voisit niin hyvin tekosyillä skipata ton salitreenin, mutta et tee niin. Loistavaa! :)Hyvää viikonloppua! .anne

  2. Anonymous kirjoitti:

    Miten voit syödä noinkin vähän, vaikka treenaat kuitenkin päivittäin? Oletko koskaan kovin nälkäinen?Ja eikö maitorahka ala tökkiä, kun syöt sitä niin usein? 🙂

    • Anonymous kirjoitti:

      Noin vähän? Mun mielestä tuossa näyttää olevan ihan normaalit annokset normaalia ruokaa. Mielestäni vaikuttaa järkevältä ja terveelliseltä ruokavaliolta. 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Arvasin että aiheesta noussee kommenttia 🙂 Kuten mainittu blogissakin useampaan otteeseen, syön sen mukaisesti miten minulla on nälkä – joinan päivinä enemmän ja joinain vähän vähemmän. Tähän päivään olisi mahtunut hyvin vielä vähän lisääkin mutta juuri tälle keskiviikolle näin ei sattunut käymään. Normaalia ruokaa, normaaleina annoksina kuten seuraava anonyymikin totesi. ja mitä tähän ”yksipouliseen” maitorahkaan tulee niin näiden vuosien aikana en ole makuun kyllästynyt erilaisten maustamisvaihtoehtojen takia. Juu, joskus on ollut hetkiä (raskauden alussa) kun sen maku ei vain millään sopinut suuhun mutta silloin tätä vähän pehmennettiin turkkilaisen jogurtin kanssa. Ihme ja kumma, mutta nautin rahkastani edelleen päivittäin.

  3. Anonymous kirjoitti:

    Ihana postaus. Sinulla on ihailtavan tasainen ruokailurytmi. Onnellista odotusta !

    • jennie kirjoitti:

      Kiitos 🙂 Tässä säännöllisyydessä on toki se ”haaste” että halusi tai ei niin kelloa katsomatta nälkä, tai ainakin pieni levottomuus, alkaa aina vaivata parin-kolmen tunnin välein 😀

  4. Anonymous kirjoitti:

    Onnea odotukseen!jotenkin käy sääliksi sinua ja pientä poikaasi kun näette noin vähän päivän aikana.lapsi kun on kerran vain pieni.

    • jennie kirjoitti:

      Kiitos. Aikahan tosiaan menee luvattoman nopeasti ja mielelläni hänen kanssaan enemmänkin aikaani viettäisin. Onneksi hoitopaikka on täynnä ihania ihmisiä, niin hoitajia kuin lapsia, ja poika viihtyy siellä erittäin hyvin. Kuten joku alempana mainitsikin niin tämähän on, valitettavasti, työssäkäyvän vanhemman tilanne. Pianhan tilanne kuitenkin muuttuu ja meillä on enemmän yhteistä aikaa mammalomalle jäädessäni 🙂

  5. Anonymous kirjoitti:

    Tosiaan hurjaa miten pystyt tähän kaikkeen; sali, aikainen herätys, normi ruokailut.. ihailen! Itsekin 8 viikolla paksuna. Hirveä pahoinvointi ja väsymys koko ajan, vuotojen takia liikkumiskielto ja niin paha ummetus ettei tiedä miten tässä olisi. Että kyllä on ikävä salia ja normaalia ruokarytmiä 🙁

    • jennie kirjoitti:

      No mutta nuo tuntemukset ja olothan kuuluvat alkuraskauteen eli onnea odotukseen ja toivotaan että tilanne helpottaa jossain vaiheessa. Taas täytyy tosiaaan muistaa että miten onnellisessa asemassa saakaan itse olla kun raskaus on edennyt normaalisti ja liikkua pystyy kuten haluaa. Toivotaan siis tosissaan että sinullakin helpottaisi jossain aviheessa ja pääsisit edes kevyesti takaisin arkirutiineihin kiinni.

  6. Anonymous kirjoitti:

    Moi Jennie! Kiitos ihanasta blogista. Pidän siitä että olet pystynyt uskollisena tyylillesi ja blogisi ei rönsyile sivuraiteille. Joku kommentoi sitä että näet vähän lastasi. Mielestäni sitä on vaan työssäkäyvän äidin arki. Itse kuntoilen illalla kun lapset nukkuu. Ikäväähän se on, mutta hyvin voiva äiti on onnellisempi ja parempi äiti. Onnea odotukseen!

    • jennie kirjoitti:

      Kiitos itsellesi kauniista sanoistasi. Tilannehan on täällä tosiaan sama vaikka rytmi on päinvastainen, eli salilla käyn aamusta muun perheen vielä nukkuessa. Niinkuin totesit työssäkäyvän perheellisen ja urheilevan aikuisen arki vain on näitä arjen valintoja ja pienistä hetkistä nauttimista.

  7. Anonymous kirjoitti:

    Hyvä jos itse olet tyytyväinen ajankäyttöösi sehän on pääasia!

  8. Anonymous kirjoitti:

    Moikka ! Oon tässä jonkun aikaa seuraillut sun blogias (löysin jonkun toisen blogin kautta) ja tykkään niin kovasti ! Kiva kun postaat joka pvä ja jo niin aikaisin aamulla. Reseptit ja ruokakuvat on ihania ja innoittavia. Mä sain susta inspiraatiota ja päätin aloittaa kuntoilun ! Oon nimittäin semmone satunnaisliikkuja. Joskus liikuntakärpänen purasee, mut se kestää viikon/kaks ja loppuu yhtä nopeaa kun alkoikin. En syö lihaa, eli kasviksia tulee kyllä syötyä. Herkuttelen joka pvä, olen ns. skinnyfat. Eli vaikka hoikka olenkin, minulla on jäätävä pömppövatsa, ja kaikki mikä minussa on, on rasvaa eikä lihasta. Ajattelin ruveta käymään salilla ja rauhassa aloittaa, n2krt/vko. Vinkkejä miten saisin kerrankin sen pysymään? Lisäksi salilla ollessani ”huijaan itseäni” enkä tee niin kovaa kuin jaksaisin vaan lintsaan kaikessa. Lopetin muutama kk sitten tupakoinnin monen vuoden jälkeen, eli joissain määrin ainakin sitä itsekuria on. Ps. Mistä saa lakuteetä? Olen hullu laku- ja salmiakkifriikki! Pps. Saako kysyä mitä teet työksesi? =)

    • jennie kirjoitti:

      No sinäpä sen sanoit, tahdonvoimaa ja päättäväisyyttä sekä sinnikkyyttä jatkaa löytyy, kunhan motivaatio on tarpeeksi korkealla! Olet kerran tehnyt jotain mahtavaa itsesi ja oman hyvinvointisi eteen, joten pystyt sen tekemään uudestaan. Ehkä olet innostuksissasi aloittanut liian korkealta ja liian isoilla tavoitteilla? Se että mieluummin käyt pitkäaikaisesti tuon pari kertaa viikossa liikkumassa on loppupeleissä parempi kuin muutaman viikon pyristely päivittäin. Ja jos toki tuntuu siltä, kuten varmasti jossain vaiheessa tuntuukin, lisäät määriä. Tämähän toimii vähän päinvastoin tuon tupakanpolton lopettamisen kanssa, jossa alussa käytetään nikotiinikorvikkeita useamman kerran päivässä, sitten harvemmin ja lopulta ne jäävät kokonaan. Liikkuessa aloitetaan vähän vähemmällä ja lisätään kertoja ja intensitettiä, mitä pidemmälle mennään. Eikä liikunnan aina tarvitse olla suorittamista! Toki salilla olisi mielekästä varmasti pyrkiä parempaan mutta kun tavoitteet on saavutettu niin myös ylläpitohan on hyvä juttu (ja ainakin tuhat kertaa parempi kuin lopettaminen!). Aloita siis tekemällä sellaisia juttuja joista nautit liikunnassa ja joihin on miellyttävä lähteä mukaan. Tämä on toki hieman vaarallisesti sanottu sillä ei se nauttiminen saa olla Seiskan lukemista kesken treenien mutta ei sen myöskään tarvitse heti olla hampaat irvessä pusertamista. Jokainen treeni, jonka jälkeen on hyvä olo, on hyvästä – toiselle se on sitä itsensä ylittämistä ja toiselle sitä että yleensä tuli treenattua. Noniin, tästä sitten ehkä lyhyemmällä vastauksella tuohon lakuteehen, jonka ostin Ruohonjuuresta mutta samaa merkkiä myyvät ainakin suuremmat Supermarketit. Keskustan Stockalla ei tosin ollut. Ja jos en maininnut niin sen tulee olla ehdottomasti tuota Clipperiä. Forsmanilla on myös mutta ei ole yhtään sama asia. Ja työkseni olen istunut takapuolellani konttorihommissa viimeisen viisi vuotta.

    • Anonymous kirjoitti:

      Kiitos vastauksestasi ! Salikortti on nyt taskussa.;) Ja aloitan sen 2krt/vko ohjatussa kuntosaliharjoittelussa ! Olet hyvä motivaattori !

    • jennie kirjoitti:

      🙂

  9. Titu kirjoitti:

    Itse löysin luontaistuotekaupasta tuota lakritsinjuuri teetä. Kiitos vinkistä! 🙂 Tosi hyvää <3 Viimeistelee välipalahetken.

  10. mirkkumirkku kirjoitti:

    Maitorahkaan tehtyä dippiä! Miksi ihmeessä en ole keksinyt sitä aiemmin?! Rahka on nimittäin minulle ongelma; en meinaa saada alas sitten millään, yleensä päätyy roskiin. Sinä kun olet rahkan suurkuluttajia, osaatko sanoa millä sen saisi maistumaan hyvältä alkuun? Pitemmän päälle makuun varmaan sitten tottuu..

    • jennie kirjoitti:

      Kannattaa kokeilla eri merkkejä tai sekoittaa esim- maustamattomaan jogurttiin. Tuo sekoittaminen kummasti pehmentää makua 🙂 Ja noista eri merkeistä vielä niin Pirkalla on joku pehmeä maitorahka, joka omaan makuuni muistuttaa kermaviiliä – en tiedä sitten onko se parempi vai huonompi asia 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.