Ruokapäiväkirjani
Tuskasteltuani taannoin omien, huonompien ruokailuvalintojen, äärellä esitettiin minulle toive tavallisen ruokapäiväkirjani koosteesta. Tähän toiveeseen oli tavattoman kivaa ja helppoa tarttua, joten tänään on luvassa ihan tavallisen arkipäivän ruokailuni kuvineen.Tämä alla oleva on oikeastaan aika hyvä esimerkki ihan siitä tavanomaisimmasta arkipäivästäni, mitä siis ruokailuihin tulee. Toki se, mitä lautasella milloinkin on vaihtelee ja esimerkiksi se mikä tänään oli riisiä, voi huomenna olla perunaa tai pastaa. Ateriaväli on pysynyt jokseenkin tasaisena, jonka vuoksi ei mitään himotuksiakaan ole esiintynyt. Ruokiani en punnitse tai muutoinkaan mittaa vaan pyrin etenemään maalaisjärjellä sekä omaa vatsaa kuunnellen. Ohessa siis ruokailuni eräältä tavalliselta maanantailta (eiliseltä).
Aamupalalla puuroa marjojen ja herajauheen kanssa sekä kahvia Aamupala syötiin poikkeuksellisen myöhään, noin yhdeksältä. Aamupalan jälkeen kävin tunnin kävelylenkillä.
Lounas noin kahdeltatoista, broilerikastiketta, riisiä, salaattia ja kasviksia. Jäi hieman nälkä, joten otin lisää. Päälle keitin vielä kahvit, joka jäi puuttumaan kuvista.
Välipalaa siinä kahden hujakoilla eli smoothie, jossa valmis pakaste smoothiehedelmä-sekoitus, hieman rahkaa, vettä ja kookos-ananas smoothie mixiä.
Joskus neljän aikaan syötiin taas ja tällä kertaa riisiä, jauhelihakastiketta ja salaattia sekä raejuustoa. Ruoan jäkeen pulkkamäkeen, jonne otin mukaan kahvin.
Iltapala syötiin noin 19.30 ja itsellä se oli rahkan jämät mehukeitolla, omenaa ja ruisleipä kananmunalla. Hetken päästä söin kyllä hieman lisää omppua sekä paahdetun vehnäleivän koska se vain tuoksui niin taivaallisen hyvälle kun joku muu sitä täällä paahtoi.
Sängyssä makoillessani, joskus kymmenen maissa mietin että pitäisikö mennä vielä syömään jotain eli siinä vaiheessa alkoi taas nälkä hieman nostaa päätään. En kuitenkaan mennyt vaan odotin seuraavan aamun puuroa sillä nukkumaanhan tässä oltiin jokatapauksessa menossa. En sano että oma esimerkkini on mitenkään ideaali mutta siinä on paljon hyvääkin, kuten vaikkapa kasviksia noin 50% pääaterian lautasesta ja proteiinia jokaisella aterialla. Mutta on siinä myös huomautettavaa kuten vaikkapa runsas kahvin juonti sillä sitä tosiaan tulee juotua valehtelematta 2-3 kertaa päivässä, 1-2 kuppia kerrallaan.
Minkälaisia ajatuksia ruokapäiväkirjani teissä herättää?
Nyt saa kysyä, kommentoida, kritisoida sekä toki kannustaa 🙂
hyvältä näyttää mutta minkä verran syöt rasvaa? iltapalalla se voisi toimia hyvin kylläisyydentuojana 🙂
Itseasiassa ihan hyvä huomio, jonka laitankin korvan taakse kun kuulostelen omia nälkätuntemuksiani jatkossakin.
Mikä kahvin juonnissa on huonoa? 🙂 ymmärrän siis jos juo oikeasti litratolkulla, mutta sinun juomasi määrät kuulostaa hyvinkin kohtuulliselta. Ruokapäivä näyttää mun mielestä menneen hyvinkin nappiin, ei kaikesta tarvi aina parantaa. ☺
Eihän siinä sinänsä tosiaan olekaan mutta olen vain itse miettinyt sitä lähinnä siltäkantilta että ilman kahvia selviäminen tuntuu mahdottomalta eli jotain voisi tehdä vielä toisin. Muistan josksus lukeneeni jonkun aika hauskana rtikkelin siitä mitä hyvää/huonoa jokaisessa kupillisessa juotua kahvia on mutten millään enää muista missä määrissä haitat olivat selkeästi hyötyjä suuremmat.
Tosi tasapainoisen näkönen ruokapäiväkirja, mutta varsinkin pääateriat voisivat olla paljon runsaammat joka varmasti vaikuttaisi näläntunteeseen myöhemmin päivällä!:) Esim leipä ja ruokajuoma tai jälkiruoka tms lisäksi niin energiat eivät jäisi päivältä vajaiksi 🙂
Se on muuten jännä, että en syö esimerkiksi hedlmiä ”jälkiruokina” vaan ymppään ne päivässä aina jonnekin muualle. Vaikka näin voisi ihan hyvin tehdä. Kiitos muistutuksesta 🙂
Jos saat tuloksia nykyisellä tyylillä niin mitäpä sitä kauheasti muuttamaan. Dieettaamisesta pitää tehdä helppoa ja mukavaa! Se kookos-ananas -smoothiemix on herkkua. 🙂
Se on 😛 Valmistetaankohan sitä vielä? Omani alkaa olla melkein loppu ja en ole törmännyt lisäravinnehyllyillä joskaan en ole kovin paljoa etsinytkään. Täytyykin seuraava kerran ihan oikeasti katsoa ajatuksella kun käyn isommassa kaupassa.
Ihanan ”normaali” ruokavalio sinulla 🙂 huomaa että syömisesi on aika stressitöntä ja kuuntelet kehoasi mikä on supertärkeää. Itse olen stressannut ruokavaliotani monta vuotta ja mennyt ääripäästä ääripäähän – joko on täytynyt olla 100% terveellistä tai sitten ahmitaan kaikki herkut mitä eteen osuu. Tänä vuonna olen ilokseni oppinut vähän normaalimpaan suuntaan ja pidän esimerkiksi turkkilaista jugurttia osana normaalia ruokavaliotani. Ennen tämä ei olisi tullut kuuloonkaan.
Tsemppiä ja hyvinvointia sinne! 🙂
Kiitos samoin Aliisa- tsemppiä ja hyvinvointia loppuvuoteen 🙂
Mun mielestä ruokavaliosi vaikuttaa myös ihanan normaalilta. Ei mitään turhia kikkailuja. Ja jos joskus tekee mieli jotain (kuten vaikka paahdettua leipää) niin ei se kai niin vakavaa ole. Itse ainakin ajattelen, että kun pääsääntöisesti syö suhteellisen terveellisesti ja liikkuu, niin sallin itselleni viikonloppuisin herkkuja jos siltä tuntuu. Uskon, että tällä pääsee parempiin tuloksiin kuin jatkuvalla stressillä siitä, mitä saa laittaa suuhunsa. Ja mielestäni on parempi totutella sellaiseen ruokavalioon, jota myös pystyy noudattamaan.
Puhut ihan asiaa, näin mäkin sen asian olen ajatellut että mieluummin syö sitä kuin muutoinkin aikoo. Itsesiasiassa tämän päiväiseen, siis tätä ruokapäiväkirjaa seuraavaan, postaukseen pohdinkin vähän samankaltaisia juttuja.
Muakin joskus ärsyttää/huvittaa (vaikken ymmärrä miksi koska kukin tyylillään) jos joku noudattaa jo ortoreksisia piirteitä ilmentävää ruokavaliota ja tekee siitä hirveän numeron. Ehkä se on vain kateutta koska itse olen syömisiäni kohtaan aika peruspirkko: D munkin mielestä normaalille hyvälle ruualle näyttävät nuo annoksesi: ) koko ajan jos miettii miten nyt voisin vielä parantaa tässä ja tuossa menee koko elämä helposti ahdistavaksi suorittamiseksi, jossa vaan prosessoidaan päivät pitkät numeerista dataa kuten paljonko tässä nyt on hiilareita ja pakko jaksaa juosta saman verran kuin eilen! Okei, ehkä vähän kärjistettyä, mutta omasta mielestäni ruokailun tulee olla iloa ja voimaa antava asia eikä joku itsekontrollin väline. Luulen myös, että 110% superterveellisen ruokavalion hyödyt kumoutuu sillä stressillä mitä sen noudattaminen vaatii. Näin ajattelen ainakin itseni kohdalla 🙂
Voisin olla ehkä itse kirjoittanut tuon sinun kommenttisi – ajattelen nimittin ihan tismalleen samalla tavalla 🙂
Hyvältä näyttää. 🙂
kehuja pyysin, kehuja sain 🙂 Kiitos.
Tosi hyvältä ja terveelliseltä näyttää!? kuinka usein syöt herkkuja? Paljonko oot jo laihtunut??
Pyrin syömään kerran viikkoon (la) mutta kyllä se enemmän on tainnut olla sellainen viikonloppuherkuttelu kuin pelkkä lauantai 😀 Sitten on toki ollut satunnaisia ohilyöntejä (yleensä nälkäisenä). Painoa en ole hetkeen mittaillutkaan sillä sen putoaminen on ollut niin hidasta että en ole halunnut alkaa stressata asiaa liikaa. Olen sensijaan pyrkinyt enemmän tunnustelemaan miltä tuntuu – onko ”hoikempi” olo jne. Kehonkoostumusmittaukseen olen menossa vuoden loppupuolella eli sitten näkee mitä on todellisuudessa tapahtunut ja voi vähän luoda ”sotasuunnitelmia” ensi vuotta ajatellen.