Ihan kuin ennen
18
Moi,
Kuten ehkä ilmi kävi, vietin eilisen päivän kotosalla. Vaikka säännöllisen työn tekijänä viikonloput kotona vietänkin, niin jostain syystä eilinen muistutti minua kotihoitoajastani. Siis siitä ajasta kun olin lapseni kanssa kotona vanhempainvapaalla.
Ihan aamusta kävin salilla kyykkimässä, eli vuorossa oli poikkeuksellisesti jalkapäivä. Ihan yhtä hyvää tuntumaa en saanut kuin viime viikolla mutta lähentäjä-loitontajalaitteissa ylitin itseni. En näillä olekaan pitkään aikaan väkertänyt ja ilokseni huomasin että sain kuin sainkin toistoja tehtyä (luullakseni) suuremmilla painoilla kuin joskus aikoinani. Minullahan ei mitään treenipäiväkirjaa ole alkuajoilta, eikä itse asiassa nykyiseltäkään. Pitäisi varmaan hankkia.
Salia seurasi kauppakäynti ja ostinpa jo viikonloppuna hehkuttamiani Persimoneja! Nyt on hedelmiä 🙂
Iltapäivästä lähdin viimeinkin hankkimaan uimapukua ja sellaisen löysinkin. Ihan perus addu, nyt ei ole enää sitäkään tekosyytä olla menemättä uimaan ja mikäpä sen parempi kuin lähteä heti tänään.
Kuva takaapäin sensuroitui jostain syystä koneella kokonaan. Ehkä ihan syystä koska ei tämä edestä oleva ole mikään imarteleva sekään. Pitäisi varmaan kuvata itseään hieman useammin jotta taas osaisi kameran edessä esiintyä. Mutta siis se takaapäin oleva kuva, en oikeasti käsitä. Puolet siitä muuttui ihan sellaiseksi värisekamelskaksi ladattuani koneelle. Kait se sitten vaurioitui tavalla tai toisella.
 |
| Kuvittelenko vain näytänkö kauhean lyhyeltä ja ehkä hivenen jopa leveältä? |
Säätä uhmaten uimapukuostosten jälkeen kävelin kotiin. Matkaa kertyi reilu 6km. Ehkä se oli tämä iltapäivälenkki, joka muistutti vanhoista hyvistä ajoista. Olin kotona jo viideltä ja vielä oli koko ilta aikaa puuhastella vaikka mitä.
Ostin tuon ihan saman uimapuvun keväällä, kun en voinut selän takia muuta urheilla kuin uida vaan. Ja kyllä, se on todellakin hieman tanttamalli :D, joka saa lantion leveäksi ja jalat lyhyiksi, mutta altaassahan sen kanssa ollaan eikä uimapukukierroksella. Uimarisiskoni tosin sanoi nähdessään minut se päällä, että ”olisit näköjään tarvinnut apua muussakin kuin tekniikassa..”.
Naureskelin katketakseni tuolle sinun kommentillesi 😀
HIH!! joo ehkä vähän tanttamalli, mutta mitäs sillä väliä. Uimaanhan olet menossa! :):)
Juu, en varmaan muutenkaan ole hehkeimmilläni uimalakki päässä polskutellessa, eli tämä vain kruunaa kaiken 😀
Joo, ei noi kokouikkarit koskaan kauheen imartelevia ole, mutta kuhan hyvältä tuntuu päällä ja saa inspistä uimiseen niin kaikki on hyvin! 🙂 Pitäisi itsekkin hankkia, olisi ihana aloittaa päivä uimalla.
Ja mieluummin näin kuin sellainen baywatchmalli, joka nousee kylkeen asti!
Muru pakko sanoa että toi uimapuku tosiaan tuo hieman lisäkiloja 😉 apua en halua edes kuvitella miltä itse näyttäisin tuollainen päälläni!
Ja pöh! Siis sille miltä se näyttää päälläsi – siis ei varmaan imartelevalta muttei nyt ehkä tämän hullummaltakaan
Moi, mietiskelin tässä juuri että olet tosi moni-ilmeinen:) Olet lähes joka kuvassa hieman eri näköinen. Ei oikein saa selvää kuvaa siitä minkänäköinen olet.
Ai? Huisia- nyt vain totuttautumaan kameran eteen takaisin niin minusta ehkä saa jonkinmoisen käsityksen kasvoista.
Uimapuvut ylipäätään näyttävät TODELLA harvoin kenenkään päällä hyvältä. Mun mielestä ne on semmonen huumoriasu, näyttää aina lyhyeltä laudalta läskiltä haha ainakin minä 😀 -Minttu
Niin totta 😀
kun valitsee uikkaria kannattaa ihan suosiolla valita malli, jossa alaosa nousee lonkkien kohdalta reippaasti lähemmän lonkkaluita! turhaa pelkää että näyttää pöhköltä! mitä lähempänä raja on lonkkaluita sitä pidemmiltä jalat näyttää:)
No, ehkä ensi vuosisadalla kun seuraavan kerran uimapuvun hankin. Kokeilin kyllä jotakuta muutakin mallia mutta kaikesta huolimatta tämä oli se kotoisin. Ehkä se johtui tuosta hieman hipsterimallisesta-alaosasta.
Eipä tarvitse pelätä siveytensä puolesta, kun kroolaa menemään 🙂 Ainahan niillä, jotka tosissaan kuntouivat, on tuon tapaiset uikkarit, oli malli mummo tai ei. Enemmänkin sportti! Sitten on taas niitä, joilla on olkaimettomia uikkareita, kuten minä.. Not so kätevää..
Ja rehellisyyden nimissö, pidin tämän ”turvallisesta” alaosasta vaikka vähän mummo olisikin. Noh, keikistelen bikineissäni sitten rannalla ja uimahallissa hiihtelen menemään paitsi supertyyllikkään (hehheh!) uimapukuni myös yhtä tyylikkään uimalakkini kanssa.
Hei sullakin oli täällä persimoneja 😀 Mä maistoin tänään ekaa kertaa ja kirjottelin just postauksenkin aiheesta ja olipas hyviä!
En voinut vastustaa kun tulivat taas kerran kaupassa vastaan.