Hae
My Project Is Me

Syyllinen

Olette varmaan kuulleet Snickersin mainoslauseen You’re not you when you’re hungry? Noh, karkkipussia kädessä rapistellessani mietin että ei kukaan ole oikein itsensä kipeänäkään.

img_8062

Herätessäni tähän viikkoon maanantaina, olin tavattoman väsynyt mutten osannut vielä silloin yhdistää sitä alkaneeseen flunssaan. Sinä iltana, ensimmäistä kertaa todella pitkään aikaan kuljin pitkin kodin kaapistoja ja yritin epätoivoisesti etsiä jotain hyvää. Vuosien varrella olen kuitenkin oppinut ettei mikään herkkuvarasto pysy meidän kotikaapissa kovin kauaa, joten sellaista ei enää yksinkertaisesti ole. Niinpä tyydyin osaani mutta kun seuraavana päivänä minun oli mahdollista karkkipussi käsiini saada, en epäröinyt hetkeäkään.

Kun karkkipussillani salaa kävin (enhän halunnut jakaa aarrettani muiden kanssa)mietin että mitähän ihmettä täällä just tapahtuu. Olen kuin suurempaakin rikosta suorittamassa kun hiirenhiljaa yritin poimia aarteitani ilman pussin rapisevaa ääntä. Keskimmäisemme (3-vuotias) oli vielä jokin hetki takaperin jostain syystä kysyen varmistanut ettei vain ole karkkipäivä, johon vastasin että ei ole. Ja tässä minä, aikuinen ihminen ja jonkinlainen esimerkki lapsilleni, olin ajatuksissani jo napsimassa namusia pussistani. Shame on me.

Nyt kun olen jo paranemaan päin, olen yrittänyt miettiä tapahtunutta järjellä. Kait se on jonkinlainen elimistön tarve, hankkia mahdollisimman nopeaa ja yksinkertaista energiaa käyttöönsä kun se sitä eniten tarvitsee. Jos en olisi tällainen karkkihiiri, niin ehkä se olisi halajanut jotain muuta kuin niitä, mutta sokeria arvatenkin kuitenkin. Ja kun se karkinhimo iskee, niin sitä ei muuten tyydytetä millään muulla kuin karkilla! Jos kyse on makeanhimosta, niin siihen on muitakin keinoja mutta oman kokemukseni mukaan jos himoitsee jotain tiettyä, niin se melkeinpä vaatii juuri sen jutun tullakseen tyydytetyksi. Mainittu karkkipussi on nyt jo mennyttä ja huomaan vain ihmetteleväni että olisko sen vastustaminen muka silloin niin mahdotonta mutta voin myöntää, oli se.

Ja jotta ei jää väärinkäsityksiä, en surkuttele syödystä karkkipussista vaan enemmän mietin niitä motiiveja sen takana sekä ennen kaikkea tuota salassa syömistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *