Raakamaito – uhka vai mahdollisuus?
16
Alle kymmenen kilometriä omalta kotioveltani on maatila, josta voi ostaa muunmuassa maitoa siinä muodossa kuin se kaikkein luonnollisimmillaan on. Tätä maitoa ei ole käsitelty millään tavalla; siihen ei ole lisätty mitään eikä siitä ole otettu mitään pois. Kaupan maito vähintään pastöroidaan, mahdollisesti homogenoidaan ja siihen saatetaan lisätä d-vitamiina tai muuttaa rasvapitoisuutta.
Oma tietämykseni maitoteollisuudesta, sekä myös raakamaidosta on senverta suppea, etten voi alkaa puhua kummankaan vaihteohdon puolesta. Helposti tietenkin ajattelisi että mitä luonnollisempi, sen parempi ja kallistuisi raakamaidon puoleen mutta todellisuudessa maidon käsittelyprosesseilla on hyvä tarkoitus.
Kun maito pastöroidaan, sillä pyritään eliminoimaan maidossa mahdollisesti esiintyvät bakteerit. Maidon homogenointi taas pilkkoo maidossa esiintyvän rasvan niin pieneksi, että maito pysyy tasalaatuisena juomana, eikä siinä oleva rasva paakkuunnu. D-vitamiinin lisääminen ja rasvapitoisuudeen muuttaminen ovat kaiketi vain teollisuuden vastauksia kuluttajien toiveisiin (jos tiedät paremmin, kerro ihmeessä). Yhtäkkiä tehdyt toimenpiteet eivät tunnukaan niin typeriltä ja turhilta vaan oikeastaan asioilta, joita ehkä pitääkin tehdä.
Täytyy kuitenkin muistaa että kaikki bakteerit eivät ole pahasta. Tuhoamalla mahdollisen pahan bakteerikannan, tuhoaa myös sen hyvän. Onhan se omalla tavallaan ihan järjenköyhyyttä ostaa kalliita maitohappobakteereita kun ne voisi saada suoraan, ja luonnollisesti, itse maidosta. Eikö ruoan alkuperäinen tarkoitus ole kuitenkin tarjota ravintoa ja ravinteita?
Mielenkiintoista on myös se että monet, jotka eivät vatsaongelmien vuoksi voi juoda kaupan maitoa, voivat juoda raakamaitoa ongelmitta. Tämä siis siitäkin huolimatta että raakamaito sisältää kaupan tavallisen maidon tavoin laktoosia. Viralliset tutkimustulokset eivät tätä tosin todista mutta itse käyttäjät kyllä. Raakamaidon puolestapuhujat myös kehuvat raakamaidon edistävän terveyttä tai ainakin estävän heitä sairastumasta erinäisiin jyllääviin kausilenssuihin tai muihin vastaaviin. Toisaalta, raakamaidosta voi saada vakavamman sairauden, vaikka se käsittääkseni hyvin harvinaista onkin.
Niinpä kysynkin sinulta – onko raakamaito uhka vai mahdollisuus?
Itse ostin mielenkiinnosta litran. Maku on raikas, aivan kuin tavallisessa kaupan punaisessa maidossa. Toki tuote on rasvainen (noin 4%) eli jos on tottunut ”laihaan maitoon” niin tämä voi tuntua kuin kermaa joisi. Ja nyt täytyy tosin sanoa että en varsinaisesti itse juo maitoa, kuin vain hyvin harvinaisissa tapauksissa. Pääsääntöisesti kahvin tehtävä onkin laimentaa musta kahvini. Turvallisuussyistä, tai varmuuden vuoksi, en ole lapsille uskaltanut tätä entisaikojen herkkua myöskään tarjota. En, vaikka käytännössähän tämä on vain sellaista maitoa, jota ennenvanhaan aina juotiin ja johon maatalojen lapset ovat varmaan tänäkin päivänä tottuneita. Oletko itse käyttänyt raakamaitoa? Vai etkö misään nimessä käyttäisi?
Ja jos huomaat tekstissä räikeitä asiavirheitä, kerro ja korjaa. Kuten alussa mainittu, en ole alan asiantuntija.
Vanhemmillani on maitokarjatila ja heillä juodaan vain oman tankin maitoa (: Minäkin olen lapsuuteni tätä maitoa juonut eikä minulla ole siitä mitään huonoa sanottavaa. Nykyään ostan kotiin kaupan maitoa ja aina vanhemmillani maitoa juodessa tuntuu kyllä kieltämättä että kuin joisi kerman ja maidon yhdistelmää 😀
Mutta näinhän se varmasti menee, miksi sitä ostaisi maitoa muualta kun kerta itse sitä pystyy tuottamaan 🙂
D-vitamiinin lisäys maitoon ei ole kuluttajien toive, vaan huomattiin kuinka suomalaiset saavat liian vähän D-vitskua ja maidon kautta (tuote, jota suomalaiset käyttävät paljon) monet eri ryhmät (eri ikäiset yms) saisivat sitä helposti. Haluttiin turvata siis ihmisten D-vitskun saanti ja näin estää esim riisitautia ja osteomalasiaa. D-vitamiinia on melko harvoissa ruuissa…
Ite oon joskus pienempänä juonut (maistellut) raakamaitoa – oli kyllä melko paksua tavaraa 😀 enkä siksi varmaan sitä paljoa tykännyt juoda. Ois kyllä kiva päästä taas vähän maistamaan sitä!
Kiitos Elina selvennöksestä 🙂 Jotain tämänkaltaista itseasiassa D-vitamiinin lisäämisestä ajattelinkin perimmäiseksi syyski ja nyt sekin tuli selvennettyä.
Muistan itseasiassa itsekin lapsuudesta kuinka (ainakin) kerran ajoimme isovanhempieni kanssa maitotonkka kainalossa lähitilalle ostoksille. Näin kaupunkilaiselle se on jäänyt hyvin vahvana muistona mieleen.
Lapsuudessa join paljonkin ja entisen miehen vanhemmilla oli maatila, niin siellä juotiin tottakai vain raakamaitoa.. onhan se aika ”raskasta” sellaisenaan, en tiedä miten nykyisin maistuisi kun en ole enää maitoa juurikaan juonut 😀
Onhan tämä tosiaan vähän erilaista maitoa 🙂
Nauriin ääneen kun luin sanan raakamaito, jännä että itselle niin tutusta asiasta puhutaan tuollaisella ns. Muotinimellä. Maitotilan tyttönä olen tottunut sanoihin tankkimaito tai lehmänmaito. 😀 joskus vanhempien luona Saatan laittaa sitä kahviin mutta muuten en sitä pysty juomaan. Myös ternimaitoon tehty juusto on hyvää. Lapsena tosin oli ihan parasta tankkimaitoon tehty kaakao! 🙂
Heh, voin vain kuvitella kuinka hassulta se tuntuu kun jotain itselle niin tavanomaista ihastellaan ja ihmetellään jonkinlaisena ilmiönä. Vähän sama kun meille suomalaisille tuttu talvi, lumi ja jäiset joet ovat osalle turisteja jotain tavattoman ihmeellistä ja upeaa.
Kahvissa ja pannarissa ihan ykkönen! Pelkkänään ei kyllä alas saa.
Pannarissa ovat kehuneet niin monet että taidanpa itsekin kokeilla 🙂
Tankkimaitoa se meilläki on aina ollu 😀 Oon maatilantyttöjä ja noin äkkiseltään laskettuna varmaan jonku 13 vuotta pelkästään nuoruudessa juonu raakamaitoa. Ja nykyäänki aina ku kotona käyn niin vetäsen hyvinki innolla muutaman lasillisen ja lapsetki juo kyllä aina ihan mielellään enkä oo koskaan kieltäny eli pienestä asti on juoneet 🙂 Joisin mielellään aina sitä mutta välimatkaa sen verran ettei asiasta tähen viitti lähtee pelkkää maitoa hakee niin kaupasta ostetaan maidot.
Jäin itsekin miettimään, jo aiempien kommenttien kautta, että jos meillä/sukulaisella/tutulla olisi oma tila, niin todennäköisesti en itsekään näkisi estettä juottaa omaa maitoa lapsille. Tila, sen karja ja toimintatavat sekä työntekijät kun olisivat tällöin tuttuja. Eikä pidä käsittää väärin, siisti tila se tämäkin oli ja henkilökunta ystävällistä eikä minulla ole aihetta epäilyyn. Maito-ostoksilla näkyikin myös lapsiperheitä 🙂
Pienestä asti vain tankkimaitoa juonut, opiskellessa ja omilleen muuttaessa täytyi ostaa kaupan maitoa ja siitä alkoi sitten vatsaogelmat. Nykyään en käytä maitoa juurikaan muuten kuin rahkaa syödessä mutta edelleen vanhempien luona sitä pystyn juomaan. Maitpohjaiset ruuat, pannari (ja muutkin maitoa sisältävät leivonnaiset!), ja kahvi on ihan eri tankkimaitoon tehdessä. Mieheni joskus nuoruusvuosina myös sanoi että kaakao ei ole kaakaota ilman tankkimaitoa 😀 Raskaana ollessa join myös sitä tankkimaitoa ja lapseni on myös juoneet pienestä pitäen mummolassa käydessään, että en tosiaan sitä pahana näe. Kyllä meillä täällä Suomessa sen verran hyvin pidetään pöpöt ym. poissa sieltä maidosta.
Kiva kun kerroit näin kattavasti omista, ja lastenkin, kokemuksista. Itse uskon yhtälailla siihen että Suomessa on asiat vielä senverta hyvin ja hyvin hoidettu, että sairastumiset siitä syystä ovat vähäiset. Tämän puolesta puhuvat jo tilastotkin 🙂 Toki, riski on olemassa ja varsinkin jos/kun tila ei ole tuttu on ihan hyväkin olla varovainen vaikka todennäköisempää sitä on varmasti sairastua ulkomaanmatkalla vastaaviin tauteihin.
Pienestä asti itsekkin juonut tankkimaitoa ja voit huoletta antaa sitä lapsillesikin, eriasia sitten että tykkäävätkö 😉 kuitenki se on niin puhdasta suomessa.
No sitä ei tosiaan tiedä 😀 Luulen kyllä että menisi siinä missä kaupan punainenkin maito, mitä meillä itseasiassa juodaan muutoin.