Hae
My Project Is Me

Käänteinen projekti

Moi,

Tämä on teksti, joka jo eilen ehti vilahtamaan blogin puolella. Siis yksi niistä harvoista, joiden kirjoittamisen olen aloittanut ennakkoon mutta sitten se on jäänyt syystä tai toisesta kesken. En ehkä ole ihan varma vieläkään onko se siinä kunnossa kuin toivoisin mutta kerran jo 150 sen ehti huomaamaan keskeneräisenä, eikait se ole niin vakavaa jos loput näkevät sen sitten jokseenkin valmiina. Tämä on nyt teksti täysin ulkonäkökeskeisistä muutoksista. 
 

Kuten ehkä kaikki toivottavasti tässä vaiheessa tiedätte, odotamme onnellisesti perheen toista lasta. Raskaus on edennyt jo mukavasti ja myös vartalo on muuttunut sen myötä. Tällä hetkellähän eletään viikkoja 24+6 eli laskennallisesti hieman yli puolen välin mennään. Toisilla on tässä vaiheessa vatsaa vähemmän ja toisilla enemmän – itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään.
 
On tässä hieman eroa..
 
Tähän näin..
 
Muutoksia on tapahtunut yhtälailla muuallakin kehossa kuin vain vatsassa ja näihin muutoksiin sopeutuminen on ollut rehellisesti hieman työlästä. En tiedä onko näin soveliasta sanoa mutta sanonpa silti. Itse olen kiinnittänyt huomioni ainakin peppuun, käsiin, rintoihin, yläselkään sekä tietysti keskivartaloon kokonaisuudessaan. Kyllä, jenkkikset ovat palanneet (vaikka luulin päässeeni niistä jo eroon lopullisesti).
 
 
Uusimmassa Fit-lehdessä sattui sopivasti olemaan juttua oikeankokoisten urheiluliivien valinnasta. Tämä olisi itselle varmasti enemmän kuin aiheellista sillä kuten todettu on tämä etuvarustus kasvanut kummasti (ja kasvaa vielä entisestään). Olemassa oleva mallistoni kun on mitoitettu sille onnettomalle, lähes olemattomalle, koolle niin onko ihmekään että lopputulos on tämä:
 

Ennen ne pienimmistä pineimmätkin kuppikoot olivat turhan isoja..

Muutoin vaatekokoni on pääosin edelleen sama kuin ennen (istuvuus toki eri) mutta housuissa olen siirtynyt mammaosastolle. Mammahousuissa on itseasiassa se ”mukava” puoli että vatsani ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi iso pitämään tätä masutuubia yllä vaan se rullautuu ärsyttävästi alaspäin. En siis ole ihan jättiläinen, ainakaan vielä.

Jos housut eivät edusta äitiysmallistoa, ovat ne suurempaa kokoa kuin ennen. Ja vaikka olisi kuinka matalavyötäröiset tahansa niin pientä kikkailua joutuu tekemään.

Vyöllä pysyvät ylhäällä vaikka nappi onkin auki 😀

Kädet sen sijaan ovat minusta mielenkiintoinen paikka  kerryttää ylimääräistä. Sain kuitenkin lohduttavan vastauksen siitä että eihän se ylimääräinen neste ja muu kerry vain tiettyyn osaan vartaloa vaan tasapuolisesti kaikkialle, ihan yhtälailla kuin se myös lähtee tasapuolisesti koko kehosta. Totta. Tuntuu vain jotenkin siltä että tämä kaikki tapahtuu vain minulle vaikkei se missään nimessä paikkaansa pidäkään.

Jottei jää minkäänmoisia väärinkäsityksiä tai ymmärryksiä, en missään nimessä inhoa vartaloani tällä hetkellä. En kuitenkaan ole siihen myöskään täysin tyytyväinen tai koe eläväni kuuluisassa raskauden hehkussa.Olen tällä hetkellä tämän mallinen ja se siitä. Kuten jo kuukausimittoja päivittäessä totesin, voisi tilanne olla paljon hullumpikin ja tässä raskauksien välissä opitut tavat ovat onneksi juurtuneet sen verta syvälle, että terveellisemmistä ruokailutottumuksista ja liikunnasta on tullut osa arkea. Tämä on myös tuonut positiivista kommentointia yllättävissä paikoissa; Toisen ultrailun aikana ultraaja oli enemmän kuin innoissaan hyvästä näkyvyydestä kun turhaa rasvakerrostumaa ei ollut tiellä. Vaikka en varmasti ihan vähällä painonnousulla selviä niin kasvulle on kuitenkin tarkoituksensa. Onneksi <3

Nyt hiljenen muutamaksi päiväksi sillä lähdemme Tukholmaan ja palaamme maanantaina. Mukavaa viikonloppua kaikille!

17 kommenttia

  1. Anonymous kirjoitti:

    HeiOlen lukenut blogiasi jo jonkin aikaa ja ihastellut sinnikkyyttäsi omaksua uudet elintavat. Itselläni on 2 lasta, joista nuorempi 10kk. Täytyy sanoa, että nuo ihmettelemäsi vartalon muutokset raskaana ovat minulle enemmän kuin tuttuja nimenomaan toisessa raskaudessa. Tuntui, että koko kroppa muuttui paljon enemmän kuin ensimmäisessä. Nyt kun 10kk on synnytyksestä kulunut, olen muuten palautunut ok mutta vatsa roikkuu yhä enkä tiedä, saanko tuota ”pussukkaa” millään ei kirurgisella-menetelmällä pois. Treenaan salilla, käyn jumpassa ja lenkillä ja yritän syödä terveellisesti (en kuitenkaan varsinaisesti diettaa) mutta pussukka on ja pysyy. No, usein ajattelen,että mahapussukka tai hieman valahtaneet rinnat ovat vain merkkejä siitä,e ttä vartaloni on tehnyt jotain todella hienoa, kantanut sisällään ja synnyttänyt lapsia! Ja sinä olet kyllä todella kaunis ja sporttisen terveen näköinen odottaja! Ihanaa odotuksen jatkoa, nauti!

  2. PikkuViuhti kirjoitti:

    kiitos kivasta blogistasi, seuraan sitä aina sillon tällöin. Haaveena samanlainen painonpudotus aikanaan, olemme kropaltamme melko samanmallisia ja siksi samaistun suhun. Satuttiinpa melko samaan aikaan kakkosiakin odottamaan, mulla menossa nyt rv 19+3 ja todellakin aikomus pitää syömiset terveellisempinä ja kilot paremmin kurissa kuin ekan kanssa. Minusta sinuun on raskauden myötä tullut kroppaan vain pehmeyttä, jota äiti tarvitsee, ei läskiä. 🙂 Onnellista odotusta!

  3. Anonymous kirjoitti:

    Moikka!Oon lukenut sun blogia siitä asti ku se oli iltasanomissa/lehdessä :D! Silloin päätin että jos säki oot noin huiman muutoksen saanut ja susta on tullut urheilullinen (ainakin minun silmissäni) ni kyllä mäki pystyn!Ongelmana mulla on se, että en mielellään haluaisi mennä salille..ainakaan vielä. Onko mitenkään mahdollista pudottaa kesään mennessä 10kg jos joka päivä käy kävely-juoksu lenkillä ja alkaa syömään terveellisesti ja paljon vettä!? (siihen oon pyrkinyt ja uskon pystyvni siihen)Oisko pastasta/perunasta luovuttava välittömästi 😀 ennen siis oon syönyt hirveen epäterveellisesti joten uskon jo senkin pudottavan painoa jonkun verran jos alan terveellisesti syömään ja jätän turhat herkuttelut pois!Lisäks teen päivittäin kotijumppaa 😀 eli vatsoja, selkiä, jalka ja käsijumppaa! Omistan 4kg kahvakuulan ja sillä menee vähintää 4kertaa viikossa jumpan ! Oon 175cm ja painan….79! 🙁 Kiitos jos pystyt auttamaan 🙂 blogiasi luen päivittäin ja se antaakin paljon toivoa että vielä joku päivä minäkin 😀 ! Ihan kokonainen tavoite paino on 65kg! onko mahdotonta päästä siihen tän vuoden puolella :D?

    • jennie kirjoitti:

      Todellakin pystyt!! Eihän se vartalonmuutos tarvitse salia vaan korjauksen omissa asenteissa ja ajatukissa – ja senhän sinä olet jo tehnytkin 🙂 Kymmenen kiloa keään on kova tavoite muttei mahdoton. Se että perunan/pastan/viljatuotteet yleensä jättää pois saattaa nopeuttaa painonpudotusta muttei se ole mitenkään välttämätöntä. Ruokavalio kannattaa kaikenkaikkineen koostaa siten että se pysyy monipuolisena ja että syötyä tulee tarpeeksi (ja sellaista ruokaa mistä pitää). Tuo turhan herkuttelun pois jättö pudottaa painoa oikeasti yllättävän tehokkaasti, varsinkin jos se on ollut ongelma tähän saakka. Tsemppiä sinulle tulevaan!

  4. Anonymous kirjoitti:

    Hei!En ole hetkeen kommentoinutkaan, mutta nyt tuli mieleen asia josta pakko mainita..Itselläni on kolme tyttöä ja yksi poika.Minulla on kaikkia tyttöjä odottaessa kertynyt painoa runsaat kaksikymmentä kiloa, huh. Olo oli mitä arvata saattaa..Poikaa odottaessa tunsin olevani kaikin puolin hehkeä ja kaunis vaikka pientä terveysvaivaa olikin (mm. nivustyrä) , painoa tuli kymmenisen kiloa.Oliko niin, että nyt olis tyttö teille tulossa? Vanha kansa sanoo odotusajasta että ”tyttö vie kauneuden, poika terveyden”. Tuo on pätenyt ainakin minun kohdalla täysin 🙂 Onneksi nuo ominaisuudet eivät lopullisesti katoa vaan palautuvat ajan kanssa, hih. Omat valinnat toki vaikuttavat siihen miten nopeasti palautuvat.. 🙂 Että älähän murehdi yhtään 🙂 Kyllä sinä vielä timmiin kuntoon itsesi saat. Varmasti on vähän turhauttavaa vaikka elää terveellisesti ja noin ahkerasti salillakin käyt ja silti muodot muhkeutuu paljonkin 🙂 mutta se pohja minkä olet rakentanut raskauksien välissä on niin vahva, että mielenkiinnolla odotan miten pian saat taas oman vartalon takaisin.Ihanalta näytät kuitenkin ja ihailen reippauttasi kyllä todella! Onnellista odotusta nyt vaan sinne. Kiitos edelleen valtavasti inspiroivasta blogistasi. Minä sain edellisen odotuksen jälkeen (vauva nyt 1,5 vuotias) juurikin täältä kipinän alkaa huolehtia itsestänikin enemmän.Jatka samaan malliin :)terv. Marika

    • jennie kirjoitti:

      Olen kyllä kuullut sananlaskun ja siis tästähän sen täytyy johtua 😀 Kiitos sinulle tsemppikommentista.

  5. Anonymous kirjoitti:

    Pakko kommentoida tuohon rintaliiviasiaan. Mielestäni sinulla on nyt liian iso ympärys liiveissä, voisin veikata, että oikea ympäryksesi olisi 60-65 (joka siis vastaa monesti 67-73cm tiukkaa rinnanalusmittaa) 🙂 Kannattaa kokeilla oikean kokoisia liivejä ja huomaa kuinka paljon mukavamman olon kunnolla tukevat liivit tuovat, varsinkin nyt kun rintavarustus on kasvanut! 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Täytyisi varmaan mennä tosiaan liiviostoksille ammattilaisen avustuksella ja nauttia lopputuloksesta 🙂

    • Anonymous kirjoitti:

      Todellakin! Itse kävin just viime viikon lopulla juurikin alan erikoisliikkeessä ja ammattilaisen avulla valittiin itselleni oikea koko – jotan en siis ole IKINÄ käyttänyt! Olo on aivan eri, tuntuvat hyvältä päällä! Aikaisemmin käytin kokoa 85C ja muutos oli suuri: oikea koko on 65DD!! Ero on todella huomattava, käyppäs sinäkin hakemassa oikean kokoiset ja hyvän tuntuiset tukimet varustuksellesi :DJa sulla on kiva ja inspiroiva blogi, tämä on mun seurauslistalla ollut jo aika tovin 😉 Mukavaa ja onnellista raskautta, oot vatsasta huolimatta mun mielestäni urheilullisen ja timmin näköinen, oikeasti! Kyllä susta huomaa että liikut, ja kuten itsekin totesit/tiedät, tuo on väliaikainen tila, noin urheilullinen nainen palautuu nopeasti!

  6. Anonymous kirjoitti:

    Sinulla on kyllä niin kauniit ja rasvattomat käsivarret (ja reidet ja pohkeet) edelleen, että älä yhtään surkuttele rasvan ja/tai nesteen kertymistä 🙂 Kukapa nainen ei saisi tuollaista pientä poimua nipistettyä ojentajan kohdalle – suurimmalla osalla meistä se on 10 kertaa paksumpi, vaikkemme ole edes raskaana :DTerv. Linda

  7. Anonymous kirjoitti:

    Pakko kirjoittaa palautetta,sillä olen tuskaillut ylimääräisten kilojen kautta kuopuksen jälkeen.Kokeillut pussikeitot yms. Toki omalla kohdallani kilpirauhasen vajaatoiminta on hiukan sekoittanut kuviota.Mutta pelkästään näitä lukemia ei voi sen syyksi laittaa.Aivan loistava positiivinen vyöry, kun lukee tekstejäsi!Nyt vasta luettuani blogiasi, (jes kahlasin kaikki kirjoitukset läpi viikonloppuna)tajuan monta sellaista asiaa, joiden kohdalla olen ollut totaalisen tuuliajolla.Olen miettinyt PT:tä, uutta pussikeitto rupeamaa, Jutan diettiä tai Biosignature mittausta.Avullasi olen tajunnut, että joopa joo kaikkihan on vaan tuosta peiliin katsovasta tyypistä kiinni.Noiden diettienkin kohdalla. Inhoan mm. rahkaa ja raejuustoa. Eilen tein smoothien ohjeellasi ja jes, hyvää oli !Eli en diettaa, vaan teen loppuelämän korjausliikkeitä!Ihanan järkeviä ajatuksia, ja loistavia käytäntöön liittyviä niksejä.Täältä tullaan -20kg kevyempi elämä!Iso kiitos ♥Onnellista odotusta,aikasi tulee nopeammin kuin uskotkaan :)Numero kakkosesta palautuminen oli kaikin puolin nopeampaa kuin ensimmäisen kohdalla.T:Heidi

    • jennie kirjoitti:

      Kiitos itsellesi yhtälailla tsemppavasta kommentistasi <3 On uskomatonta miten paljon voimaa, hyvää mieltä ja energiaa tästä sainkaan.

  8. Anonymous kirjoitti:

    Heipsis! On se tosi jännä miten toisilla masu pullahtaa kovasti aikaisin esiin. Mulla on 5 lasta ja 4 raskautta, eli tuplat siellä välissä. Oon ollut ihan littanavattanen yhdestä vauvasta tuonne 6-7 kuulle asti ja kaksosista masu pullahti esiin jo 22 viikolla.Kiloja on aina tullut vain 5 (kaksosista 7 Kg)Mutta painon kanssa mulla ei olekaan ollut ongelmaa.Ainoastaan tän löysyyden ja selluliitin. Kovasti pitäis salille raahautua sekä lisätä kuppausta. Se on jo viikossa vienyt sellua reisistä huimasti!Uskomatonta. Mutta totta.Kovasti tsemppiä odotukseen ja jaksuja treenaukseen!

    • jennie kirjoitti:

      Oi mitä lukuja ja vielä yhdet kaksosetkin. Se on kyllä tosiaan niin yksilöllistä, minullakin on ystävä, jolle painoa ei tosiaan juurikaan kertynyt raskauden aikana vaikka hyvin hoikka onkin. Kait tämäkin kulkee jotenkin geeneissä. Tärkeintähän se on että odotusaika on sujunut ongelmitta, vartalon muokkaukseen kun on sitten aikaa (ja mahdollisuuksia) sitten tämän jälkeenkin 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *