Onnea on

Moikka,

Onnea on oikeasti ympärillä olevat ymmärtäväiset ystävät. Jokainen teistä tietää varmasti sen ihmistyypin joka vouhottaa olemattomista läskeistään tai liian pienistä lihaksistaan vaikka juuri sinun silmääsi hän on äärettömän hyvässä kunnossa etkä todellakaan ymmärrä mistä ystäväsi näitä juttuja keksii. Tiedän että tuo osalle teistä minä olen tuo omituinen tapaus ja on ihan luonnollista jopa ärsyyntyä siitä että hyväkuntoinen, täysin terve henkilö jaksaa tällaisiin jonninjoutavuuksiin edes nähdä vaivaa. Se mitä moni ei välttämättä tiedä tai tiedosta on se että ne pienetkin epäkohdat saattavat olla ihan yhtä häiritseviä kuin ne isommat ja useammat. Sanonta siitä että nälkä kasvaa syödessä, pitää todella hyvin paikkansa myös unelmakropan hankkimisessa.

Silloin ennen (kesä 2011)

Myöskin silloin ennen (Kesä 2012)

ja jo nähtyä kuva tässä viimepäiviltä

Itseni lisäksi tiedän lukuisan joukon niitä, jotka ovat aloittaneet tavoitteenaan pudottaa painoa. Painonpudotus tavoite on muuttunut kiinteämmän kropan tavoittelemiseksi ja loppujen lopuksi kiinteä kroppakin on muuttunut leveämmiksi hartioiksi ja pystymmäksi pepuksi. Siinä missä ensimmäiset muutokset tapahtuvat isosti ja näkyvästi ehkä pienelläkin vaivalla, ovat ne viimeiset muutosaskeleet sitäkin tuskallisempia. Helposti luulee että parin kilon pudottaminen on lasten leikkiä mutta kahden kymmenen tuskaista, vaikka todellisuudessa tarinaa voisi katsoa ihan päinvastaisesti. En kuitenkaan halua vähätellä isoja painonpudotusurakoita sillä tiedän että sekään ei ole helppoa sillä tässä vaiheessa elämäntapoja täytyy todella opetella uusiksi. Muutokset kuitenkin näkyvät ehkä hivenen pienemmällä vaivalla kuin viimeisten rasvojen tiristely, josta toki kisadieetti on äärimmäisen rankka esimerkki. Kukaan kuin kisaaja itse ei varmasti tiedä millainen rääkki se onkaan mutta minä voin ainakin kuvitella ymmärtäväni sillä sen verta haastavaa tämä tuntuu jo nyt olevan.

Siispä onnea on ymmärtävät ystävät. Ne jotka eivät tuomitse sinua vaikka heidän silmissään olet ihan hullu kun et voi olla omaan kroppaasi tyytyväinen jo nykytilassa. Ne jotka tukevat sinua aidosti eivätkä kyseenalaista tekemisiäsi tai yritä sabotoida matkaasi tahallaan. Uskokaa tai älkää mutta näitäkin tapauksia on olemassa, kuulemma. Kuulostaa hassulta (ja tyhmältä) mutta minua hieman jännitti paljastaa ystäväporukalleni alkuviikosta, etten tulevilla 30-vuotispäivilläni ole ajatellut syödä tai juoda ohi tämänhetkisen ruokavalion. Mikäli en noudattaisi tätä ohjelmaa, söisin varmasti ja tiedän, ettei sillä ole loppuelämää ajatellen minkäänlaista merkitystä, mutta seuraavaa kuutta viikkoa ajatellen varmasti on. En halua joutua miettimään myöhemmin mitä olisi tapahtunut jos.. Ja arvaatteko mitä, minun ystäväni ymmärsivät tämän kaiken. Kolmannen kerran totean että onnea on ymmärtäväiset ystävät ja toivon että jokaisella teistä on asiat yhtä hyvin kuin minulla. Kiitos myös jokaiselle teistä lukijoista, jotka jaksatte ymmärtää tätä ikuisuusprojektiani.

Siispä pieni kippis sille, tämän muutaman vuoden takaisen synttärikuvan muodossa

ps. Huomiseksi lupaan yrittää kirjoittaa jostain ihan muusta kuin BC