Ruokavaliotekstiä

Moi,

Ajattelin vielä tälle päivälle jatkaa hieman näitä ruokavalioasioita kun kaikki ajatukset ei koskaan mahdu yhteen kertaan. Jos tätä blogia tutkii taaksepäin niin käy ilmi että ruokavalioni koostuu melko pitkälle erilaisista kasviksista, hedelmistä ja erilaisista proteiininlähteistä (kala, kana, kananmuna, raejuusto, maitorahka). Pastaa tai riisiä en juurikaan syö ja jos syön niin pyrin syömään täysjyvää sen terveellisyyden vuoksi. Leivän olen jättänyt lähestulkoon kokonaan pois ihan vain siitä yksinkertaisesta syystä että se aiheuttaa itselleni jonkinasteista riippuvuutta; voisin syödä leipää vaikka kuinka paljon ja leivänsyönti vain aiheuttaa halun syödä kaikkea muutakin mahdollista.

En ole kuitenkaan kieltänyt itseltäni minkään raaka-aineen tai ruoka-aineryhmän syömistä vaan syön jos siltä tuntuu. Ja pakko tässä vaiheessa todeta, että harvoin kaipaan ruoan kanssa pastaa tai perunaa tms. Paljoltihan tarvittavat lisukkeet riippuvat syötävästä pääruoasta (en minä söisi jauhelihakastiketta kasviksilla, kyllä se vaatii pastaa tai perunaa). Olenkin oppinut kokkailemaan sentyyppisiä ruokia että lisukkeeksi käy mainiosti myös pelkät kasvikset ja salaatti.

Tämä on ihan henkiökohtainen mielipiteeni ja ymmärrän eriävät näkökannat mutta mielestäni kaikki laihdutusmetodit (karppaus, kalorinlaskenta, edesmennyt painonvartijat, zone yms.) tähtäävät samaan lopputuloksen (samantyyppiseen ruokavalioon) erilaisin metodein toki. Siinä missä toisessa lasketaan kaloreita, lasketaan toisessa hiilareita – yksi sallii rasvat mutta rajoittaa hiilareiden syöntiä niin toinen sallii kaiken mutta rokottaa enemmän tiettyjen ainesosien syömisestä. Edes karppauksessa ei suositella pekonin ja makkaran syöntiä loputtomiin vaan ideologisesti siirryttäisiin syömään pääsääntöisesti hyvälaatuista rasvaa, kasviksia ja vähärasvaista lihaa. Sama siis pätee kaikkiin olemassaoleviin laihdutusmetodeihin joiden on tarkoitus jäädä elämäntavaksi; Syö paljon kasviksia, sopivasti hyviä rasvoja sekä hyviä proteiininlähteitä (ja täysjyvää muissa kuin ketokarppauksessa). Se missä suhteessa mitäkin syö on jokaisen henkilön oma asia – pääpointti on että olo on kylläinen, virkeä ja elimistö pysyy terveenä.

Itse koen että olen löytänyt hyvän balanssin syömisissäni joskin opeteltavaa edelleen on. Syön usein, syön itseni kylläiseksi enkä kiellä mitään – siinä ehkä ne keskeisimmät jutut ruokavaliossani. Mitään erityisiä mielihaluja ja ruokahimotuksia ei kuitenkaan ole esiintynyt, joten jotain täytyy mennä oikein. Silloin tällöin toki herkuttelen (ja toisinaan oikein mässäilen) mutta se kuuluu elämään. Hallittu herkuttelu on kuitenkin ehkä se yksittäinen eniten opettelua vaativa syömäpuolenasia ja  tulen kyllä varmaan palaamaan tähän vielä tässä ennen joulua kun namituskausi on kaikkein kukkeimmillaan 🙂

Eilen muuten söin pitkästä aikaa leipää ja vielä ruoan kanssa, aasialaista kanakeittoa. Tulevaisuutta ajatellen aion vakaasti ”opiskella” leivän, puurojen ja pastojen/riisin/perunan syömistä, jotta voin aikanaan tarjota hyvän esimerkin pojalleni. Haluan ehdottomasti että koko perhe voi syödä samaa, terveellistä ja ravitsevaa, ruokaa.

Alla jokatapauksessa kuvaa vielä kanakeitosta (reseptistä tulen tekemään eillisen postauksen):