Olen laihtunut muutaman kilon – nämä muutokset olen tehnyt

Moi, ja kiva kun olet löytänyt (jälleen) blogiini.

Osa ehkä muistaakin että aivan blogini alkuaikoina moikkasin aina postauksen alussa teitä lukijoita. Osaa tapa ärsytti, osa tykkäsi ja jotenkin tänään sen käyttäminen tuntui taas luonnolliselta. Ehkä siksi, että aivan kuten vanhoinakin aikoina ajattelin hieman avata enemmän sitä asiaa, mistä edellisessä postauksessa jo mainitsin – laihdutustahdistani.

Olen tosiaan loppusyksystä pudottanut painoani hyvin hitaalla, noin kilo kuukaudessa tahdilla. Ja tänään ajattelin pureutua vähän tarkemmin siihen että mitä muutoksia olen tehnyt.

Ennen kuin jatkan pidemmälle niin kerrattakoon että tiedostan etten ole, ainakaan merkittävästi, ylipainoinen.  Painoindeksini on kuitenkin ylipainon puolella ja vaikka minulla on jonkin verran lihasmassaa, on osa painosta ylimääräistä rasvaa. Tuo rasva kertyy itsellä herkästi keskivartaloon ja vyötärönympärykseni onkin ollut yli naisille yleisesti pidetyn terveellisen 90cm mitan. Muutaman kilon pudottamiseen on siis muitakin syitä kuin vain ulkonäölliset, vaikka en sitä kielläkään, etteikö tunnu hyvältä kun housunnappi ei enää samalla tavalla purista.

Harmillisesti en koskaan aloittaessa ottanut vyötärönympäryksen senttimittoja ylös mutta muistan sen olleen yli riskirajan, mitä se ei siis enää ole. Tätä kirjoittaessa mittasin tulokseksi 86cm.

Mitä muutaman kilon pudotus on vaatinut

– nämä muutokset olen tehnyt

Ja sitten vihdoin päästään siihen, että mitä tämä muutaman kilon pudotus on minulta vaatinut. Tai oikeammin ”vaatinut” sillä näin viimeisiä kuukausia miettiessäni niin eihän se ole oikeastaan vaatinut paljoakaan. Äkkiä ajateltuna en tehnyt juuri mitään muutoksia aiempaan verrattuna mutta koska paino kuitenkin alkoi laskea jatkuvan nousemisen sijaan, niin jotainhan oli muuttunut. Ja tässä ne asiat mihin minä kiinnitin huomiota, jotta sain panonnousun muutettua laskusuuntaiseksi.

Varmistin säännöllisen ja riittävän oikean ruoan syömisen.

Tätä tunnutaan korostavan monessa yhteydessä ja niin teen minäkin. Itse ainakin huomaan että jos yritän syödä liian kevyesti tai jos ateriaväli venyy, on lopputulemana vain ns. loputon nälkä. Mieluummin enemmän oikeaa ruokaa kuin jatkuvaa napostelua.

Varmistin että saan kasviksia kaikilla aterioilla.

Olen aina ollut kova syömään ja kasviksilla on helppo keventää annoksen kokonaisenergiaa. Lisäksi kasvisten syönti on muutoinkin terveydelle hyväksi eikä haittaa että lompakkokin kiittää.

Kiinnitin huomiota riittävään proteiininsaantiin.

Samoin kuin kasvisten kohdalla, aloin kiinnittää huomiota että proteiinia oikeasti tulee jokaisella aterialla enemmän kuin leivälle asetetun yhden leikkeleen verran.

Kiinnitin huomiota rasvankäyttöön.

En ole ollut mikään rasvoilla lotraaja ennenkään mutta aloin kiinnittää huomiota siihen että lisäänkö esimerkiksi pannulle paistettaessa rasvaa ollenkaan (teflon-pintainen pannu kun ei sitä välttämättä vaadi). Rasvoja tulee toki saada ja niitä edelleen syön mutta tietoisemmin.

Aloin liikkua säännöllisesti.

Liikunta ei ole laihdutuksen edellytys mutta tuo ainakin itselle enemmän energiaa kuin ottaa, joten liikun siksi. Liikunta oli kuitenkin muuttunut epäsäännöllisemmäksi usemmistakin syistä johtuen ja oli aika palauttaa se takaisin rutiineihin.

Ja näiden asioiden lisäksi söin edelleen toisinaan pizzaa ilman mitään sen suurempaa syytä; Söin ravintolassa ulkona ystävien kanssa ja herkuttelin perheen kanssa lauantaikarkeilla. Mikään ei ollut kiellettyä, ei rajattua vaan hyvin vapaata – joskin tietoista.

Koska muutokset ovat olleet pieniä, lähes huomaamattomia eivät ne sellaisilta ole edes tuntuneet – varsinkin kun herkkuhetkiä ja muitakin mukavuuksia on joukkoon mahtunut. Mitään pikavoittoja tällä metodilla ei lunasteta mutta toivottavasti ne pysyvät painonhallinnan avaimet.