Hae
My Project Is Me

Mansikkainen herkkuvaahto

IMG_4884

IMG_4887

Perinteisen smoothien rinnalle on ilmestynyt (someen) vaahtomaisempi fluff-versio, joka kuohkeudellaan ja ilmavuudellaan on jotain uskomattoman hyvää. Olin itsekin alkuun skeptinen: Miten muka tämä voisi erota tavallisesta smoothiesta. Tai että eihän se ero nyt kummoinen voi olla ja sille on pitänyt keksiä jokin hieno nimikin kuten fluff. Vaan myönnän olleeni väärässä sillä koostumus on aivan toisenlainen kuin smoothiessa eikä lopputuloksella ole smoothien kanssa oikeastaan mitään tekemistä. Kyseessä on fluff taikka sitten vain (mansikka)vaahto. Jos siis et ole vielä kokeillut niin kokeile nyt ja ylläty positiivisesti.

Mansikkainen Fluff-vaahto yhdelle

1dl mantelimaitoa

1mitallinen (noin 30g) vaniljaheraa

kourallinen jäisiä pakastemansikoita

Mittaa kaikki ainekset blenderiin ja sekoita niin kauan että koostumus muuttuu juotavasta smoothiesta luskoitavaksi vaahdoksi. Koostumuksen muutoksen kyllä huomaa ja mahdollinen välitarkastaminen ei pilaa lopputulosta.

IMG_4880

IMG_4888

Ja koska joku kuitenkin ajattelee kuin minä ja haluaa testata samaa suklaanmakuisella jauheella niin minulla se ei jostain syystä onnistu. Koostumus muuttuu ilmavammaksi muttei yhtä kuohkeaksi kuin mansikkaisessa. Testastin sekä lisäämällä pakastettua banaania mansikoiden sijaan että ilman ja lopputulos oli molemmissa sama. Jos siis joku onnistuu, kertokaa miten sen teitte.

Tämän nimenomaisen esitetyn ohjeen löysin alkujaan pirteän Annan blogista

Kun oma paras ei riitä

Urheilen useamman kerran viikossa. Käyn sekä reippailla kävelylenkeillä ja toisinaan hölkkään. Treenaan lihaskuntoa sekä salilla että ulkoilun lomassa. Syön salaattia jokaisella lämpimällä aterialla ja janojuomani on vesi. En tupakoi enkä juurikaan käytä alkoholia (nyt imettäessä en senkään vertaa kuin muutoin). Kuulostaa melko hyvältä eikö vain?

Vaan valitettavasti tämä kaikki tuntuu riittämättömältä, kun seuraan mitä muut tekevät. Media, sekä sosiaalinen että julkinen, varmistavat sen että tietoa siitä mitä muut tekevät on saatavilla jatkuvasti. Nykypäivänä tiedon riittävä määrä ei ole ongelma vaan ehkä ennemminkin päinvastoin, tietoa on tarjolla liikaakin. Kaiken sen edessä oma panostus alkaa helposti tuntua riittämättömältä, kun tajuaa ettei treenakaan jokaista vapaahetkeään. Moni hehkuttaa kuinka kiireisenäkin päivänä nipistää jostain sen ajan hyvinvoinnilleen; Yksi nappaa ajan yöunistaan ja toinen lounastauosta. Jostain muistan lukeneeni eräänkin somessa seuratun naisen päivittäisiin rutiineihin kuulu salilla käynti kahdesti päivässä. Siis oikeasti kahdesti päivässä?! Kenellä kummalla on aikaa käydä salilla kahdesti päivässä?  Päälle vielä kaikenmaailman lenkkeilyt ja muut.

P1200512

P1200516

Se, mitä monesti ei kuitenkaan tule ajatelleeksi on, että usein nämä ihailluimmat henkilöt ovat alan ammattilaisia. Ammattimaisuus tekee sen, että treenikertoja kertyy päivään enemmän kuin keskivertotaviksella. Osa taas saattaa treenata kisalavat mielessään ja tällöin treenimäärät ovat jälleen kerran jotain muuta kuin keskivertotaviksella. Itsehän olen niin keskivertotavis kuin voi vain olla ja sen mukaiset ovat treeninikin. En tavoittele kisalavoja enkä ole fitneksen tai minkään muunkaan liikuntaan tai hyvinvointiin liittyvän alan ammattilainen. Haen omilla treeneilläni puhtaasti hyvää oloa ja tällä hetkellä myös tukea painonpudotusprojektiini.

Myönnän että voisin ehkä käydä esimerkiksi salilla enemmän kuin tällä hetkellä käyn mutta sensijaan olen alkanut treenaamaan enemmän ulkona oman kehonpainolla. Aurinkoiset ilmat ja lähtemisen vaikeus ovat olleet tekosyyni salittomuuteen, vaikka aina siellä käydessäni nautinkin treenistä suunnattomasti. Lenkin lomassa tehtävä vartin intensiivinen kehonpainotreeni on vain omalla kohdalla se kaikista parhain vaihtoehto tämänhetkistä elämäntilannettani ajatellen. Mutta silti, tietäessäni että voisin ehkä tehdä enemmänkin, tuntuu oma panostukseni riittämättömältä vaikkei näin tarvitsisi olla. Jos kaltaiseni aikuinen ihminen kokee tämänkaltaisia tuntemuksia, voin vain kuvitella miltä itsetunnon kanssa kamppailevan teinin päässä tuntuu. Vaikka siis tietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan, on äärettömän tärkeää muistaa että tarjolla on harvoin koko totuus. Riittää että panostaa oman parhaansa, mitä tavoitteisiin tulee ja nauttii tekemisestään.