Hae
My Project Is Me

Maanantaipaino ja katsaus edelliseen viikkoon

On aika perinteisen maanantaisen viikkokertauksen. Viikko alkoi mallikkaasti mutta kun torstaista jäin kotiin kipeän lapsen kanssa, rikkoutuivat myös rutiinit. Vaikka en erityinen rutiinien orja olekaan, niin se säännöllisyys mitä arkinen elämäni on, tarjoaa helpot raamit terveellisille elämäntavoille. Suhteellisen säännöllinen työ mahdollistaa suhteellisen säännölliset treenit. Pääsääntöisesti yhdessä työpisteessä työpäivääni viettäessä, on myös äärimmäisen helppo rytmittää ruokailut tasaisesti ja suunnitelmallisesti. Kotiin päästessäni taas lapset pitävät huolen tietynlaisista aikataulurutiineista ja esimerkiksi säännöllisestä syömisestä.

Näläntunne vesittää hyvät aikomukset

Yksinollessani saattaa käydä vaarallisen helposti vanhanaikaisesti eli että jätän aterioita syömättä ja ennemmin napostelen vain menemään. Tai sitten käy niin että kun olen yksin, mikä on siis hyvin harvinaista tässä elämäntilanteessa, hakeudun herkkujen ääreen koska kerrankin voin vain olla ja lappaa irttareita naamaan ihan rauhassa. Usein nämä kaksi kytkeytyvät toisiinsa ja kun oikeaa ruokaa ei tule syötyä kunnolla, täyttää vatsaansa ihan kaikella muulla. Joku on joskus sanonut että elämäntapamuutokset epäonnistuvat usein näläntunteeseen ja olen samaa mieltä. Nälkäisenä tekee ihan hassuja juttuja ja hakeutuu vain kohti nopeaa energiaa eli suomeksi sokeria.

80/20 -sääntö

Jotain tein kuitenkin oikein sillä vaaka näytti tarkalleen puoli kiloa vähemmän kuin edellisviikolla. Tämän aamuinen vaakalukema kertoi painoksi 73,6g eli -500g  viime maanantaihin. Valintani viikon aikana eivät olleet missään nimessä täydellisiä mutta aina kun muistin, pyrin ajattelemaan ateriakoostumustani enemmän järjellä kuin tunteella: Kasviksia, kasviksia, kasviksia ja sopivassa suhteessa myös proteiinia, rasvaa ja hiilareita. Olen aika pitkään suosinut jonkinasteista 80/20 ajattelutapaa mitä ruokavalioon tulee eli syönyt rennosti mutta tavoitteellisesti – jos nyt sellaista termiä voi hyvinvointia ajatellen käyttää. On vaikea yrittää selittää että miten voi syödä järjellä mutta kuitenkin sopivan rennosti ja tunneperäisesti ja ehkä siinä tämä 80/20-sääntö on jokseenkin sopiva esimerkki. 80/20-säännöllä siis tarkoitetaan että 80% syö ns. puhtaasti mutta 20% höllää ja halutessaan vaikka herkuttelee. Joskus prosentit ovat 80/20 ja toisinaan 20/80 tai mitä vain siltä väliltä. Sopivan rentoa mutta kuitenkin tavoitteellista ilman suorittamista sillä sitä hyvinvoinnin ei koskaan kuulu olla.  Näillä eväillä kohti uutta viikkoa!

Ketogeeninen ruokavalio: Kiinnostaa mutta kannattaako?

Tämän hetken ehdoton trendijuttu hyvinvoinnin saralla on ketogeeninen ruokavalio. Vaikka vähähiilihydraattinen syömien on ollut pinnalla aina aika-ajoin, on tämä ensimmäinen kerta kun se kiinnostaa myös minua. En tiedä onko kyse siitä että se on mediassa tällä hetkellä niin vahvasti esillä vaiko se että se on minulle jotain ihan uutta ja ennen kokematonta. Vai onko yksinkertaisesti vain niin että tämä buumi osuu kerrankin omien kevennystavoitteideni kanssa samaan ajankohtaan. Niin tai näin, ketoilu kiinnostaa täälläkin.

Mikä ihmeen ketogeeninen ruokavalio

Ketogeeninen ruokavalio tähtää kehon ketoositilaan, missä yksinkertaistetusti energian lähteenä käytetään kehon rasvavarastoja. Kropasta tulee siis kirjaimellisesti rasvanpolttokone. Normaalitilassa keho käyttää energianlähteenä ensisijaisesti kehon hiilihydraattivarastoja ja toissijaisena rasvavarastoja mutta kun ruokavaliosta ei juurikaan hiilihydraatteja saa (ketogeeninen ruokavalio on erittäin vähähiilihydraatinen) käytetään energiantuotantoon varastoja suoraan rasvasta. Näin pienempää rasvaprosenttia tavoittelevan korvissa tämä kuulostaa enemmän kuin kiinnostavalta. (Tämä on hyvin mutkat suoriksi selostus, tarkemmin voi tutustua esim. wikipediassa)

Kiinnostaa mutta kannattaako

Toistaiseksi olen kuitenkin onnistunut pidättäytymään oman arvomaailmani mukaisissa valinnoissa ja tarjonnut keholleni kohtuudella kaikkea. Toisekseen ketoruokavalio on aika kaukana minun tavanomaisesta makumaailmastani, missä marjoja ja hedelmiä saa nauttia rajoituksetta ja maitorahkaa kuluu päivittäin. Miksi siis lähtisin ehdoin tahdoin ponnistelemaan ja kokeilemaan jotain uutta? Vaan entä jos en vain tiedä paremmasta? Entä jos ketoilu sopisi minullekin ja toisi mukanaan ne kaikki myönteiset vaikutukset mistä ihmiset puhuvat? Vai kävisikö ihan päinvastoin ja onnistuisin jotenkin sössimään oman aineenvaihduntani ja kehon toimintani? Paljon kysymyksiä eikä ollenkaan vastauksia.

Täällä Vaikuttajamedian alla samaa aihetta ovat käsitelleet ennen minua ainakin Jonna sekä Aino. Molemmilla mielenkiintoisia ajatuksia sekä itse postauksessa että erityisesti lukijoilla kommenttikentässä. Siinä missä Jonna taisi aloittaa pienen pohdinnan jälkeen ketoilun, olen minä vielä valintojen äärellä: Kiinnostaa kyllä mutta kannattaako.

Kiinnostaako ruokavaliokokeilut? Kokeilin aikanaan myös maidotonta ruokavaliota että gluteenitonta ruokavaliota – molempia trendien aallonharjan aikaan ja niistä olen myös kirjoittanut blogin puolella. Kumpikaan ei tuonut mukanaan sen parempaa vointia mutta sensijaan täältä löytyy myös postaus siitä miksi ruokavalioni kuitenkin sisältää sekä maito- että viljatuotteita.