Kehopositiivisuus – saako siitä puhua

Jos puhutaan kehopositiivisuudesta, mitä sinulle tulee mieleen. Toivon että ennenkuin jatkat tekstin lukemista yhtään pidemmälle, otat tosiaan hetken aikaa ja mietit mitä sana sinulle todella merkitsee; Minkälainen mielleyhtymä sinulla siihen tulee tai mikä on se ihan ensimmäinen ajatus mikä tulee mieleen.

Laihdutan – Voinko olla kehoposiitivinen

Minulle kehopositiivisuus on kaikenkokoisten, -mallisten ja -väristen vartaloiden hyväksymistä. Minulle kehoposiitiisuus tarkoittaa sitä että pystyy olla onnellinen omassa kehossaan ja antaa jokaisen muun olla sellainen kuin on koosta tai mistään muustakaan riippumatta. Kehopositiivisuus on sitä että ei anna oman vartalon määrittää itsetuntoa tai rajoittaa omaa elämää millään lailla.

Kauniista ajatuksesta ja hienosta aatteesta on kuitenkin tullut monimutkainen ja vaikea, vaikka sen pitäisi olla hyvin yksinkertainen. Karkeasti tuntuu olevan niin että jos olet hoikka, ei sinulla ole oikeutta puhua kehopositiivisuudesta koska et ole kokenut ylipainon tuomaa tuskaa tai kiusaa. Vaan yhtälailla nimittelyä voivat saada osakseen myös hoikat kuin ylipainoiset. Todellisuudessa moni luonnostaan hoikka voi olla kokenut samankaltaista tuskaa sovituskopissa kun vaatteet eivät tunnu istuvan päälle.

Monen mielestä minä olen varmasti viimeinen ihminen maailmassa, kenellä on oikeus puhua kehopositiviisuudesta. Yritänhän julkisesti muovata vartaloani ruokavalion ja liikunnan avulla johonkin suuntaan sen nykyisestä mallista. Saanko minä siis ollenkaan sanoa olevani kehopositiivinen tai sen puolesta puhuja?

Kehopositiivinen laihduttaja

Minä en vihaa itseäni tämän kokoisena kuin olen. Minä en moiti itseäni siitä, minkä mallinen vartaloni on tai seiso peilin edessä tunteja murehtimassa mahdollisia muhkuroitani tai tuskaile selluliitin olemassaolosta.  On edelleen toisinaan jopa absurdia kirjoittaa aiheesta niin paljon blogiini, kun se kuitenkin on elämässäni niin pieni osa. Kokoni, vartalonmuotoni tai mikään muukaan ei ole koskaan ollut minulle este lähteä esimerkiksi lasten kanssa uimaan vaikka tiedän etten mallinmitoissa olekaan. Valitettavasti myös tiedän että jollekin se voi olla este, niin surulliselta kuin se kuulostaakin. Ja juuri siitä syytä minusta on ihan äärimmäisen tärkeää että kehopositiivisuudesta puhutaan. On tärkeää että jokainen tietää olevansa oikeutettu tekemään haluamiaan asioita kehonmallista tai koosta riippumatta. Ei vain yksinkertaisesti ole olemassa yhtä ja oikeaa vartalomallia. Ei ole eikä tule koskaan olemaankaan. Eikä todellakaan tarvitse olla ja se tässä kaikessa onkin parasta; Jokainen saa ja voi olla juuri sitä mitä haluaa.

Ja tästä haluamisesta päästäänkin seuraavaan aiheeseen eli siihen että vaikka haluan muutosta kehooni, en tee sitä vihasta tai inhosta itseäni kohtaan. En ajattele että sitten kun voin vasta tehdä jotain vaan voin yhtähyvin tehdä samoja asioita myös tässä ja nyt. Ja juuri siitä syystä, tai ehkä jopa sen ansiosta,  minäkin olen oikeutettu puhumaan kehopositiivisuuden puolesta; Kunnioituksesta niin omaa kuin muidenkin kehoa kohtaan, mitä mitkään fyysiset tekijät eivät rajoita.

Olen aiemmin kirjoittanut artikkelin itseni hyväksymisestä sellaisena kuin olen ja suosittelen sen lukemaan.  Siinä avaan ehkä vielä hieman enemmän tätä ajatusta siitä, kuinka myös laihduttaja voi olla kehopositiivisuuden sanasaattaja.

Enemmän ilmiöstä kehonpositiivisuus kohun takana kiinnostuneille suosittelen kurkkaamaan myös  Even loistavan kirjoituksen aiheesta, missä asiaa käsitellään laajasakaalaisesti. Juttua löytyy myös  Umpun blogissa. Molemmissa teksteissä nousee vahvasti esiin se, kuinka niin hitokseen yksinkertaisesta asiasta on saatu vähintäänkin tohtoritutkinnontasoa vaativa väittelynaihe. Kuten eilen instagramiini kirjoitin niin mennään positiivisesti eteenpäin: itseämme ja toisiamme kunnioittaen.