Täydellinen muffini (vähäkalorinen, proteiinipitoinen ja herkullinen)
Moi,
Sopivasti orastavan ystävänpäivän kunniaksi pääsin leipomaan muffineja. Sovitaan vaikka että Suomen olympiamitalimittelöä kunnioittaen ne ovat sinivalkoisia eli makuna mustikka-vanilija.
Kuulostaako ja näyttääkö hyvältä? Odottakaas kun kerron että yhdessä kappaleessa on alle sata kaloria, noin 10g proteiinia eikä käytännössä lainkaan rasvaa! Kyllä, nyt ne vasta hyviltä kuulostavat ja näyttävätkin. Ja tämä laskentakaava ei edes pidä mukanaan tuota päälle pursotettavaa kreemiä, joka muuttaa muffinin kuppikakuksi (se kait se niiden ero on). Kreemi vain kasvattaa proteiinin määrää ja vain hivenen kaloreita, jolloin puhutaan kaloreissa noin 130:sta/kappale ja proteiineissa n. 18:sta grammasta (riipuen tietysti paljonko kreemiä päälle laittaa).
Muistatte ehkä joskus kesällä kokeillun sadan kalorin muffinin? No jos ette ei se haittaa sillä nämä lyövät ne laudalta kuus-nolla niin makunsa, koostumuksensa kuin ravintosisältönsä puolesta. Maku on oikeasti vanilijainen, makea ja saattaisin hyvinkin erehtyä luulemaan tätä ”täysversioksi”. Lopputulos ei ole lainkaan kuiva vaan itseasiassa melko kostea. Voin vannoa että tästä reseptistä tulen jatkojalostamaan ainakin suklaa-vanilijan.
Alkuperäinen resepti löytyy täältä ja alla minun mukaelmani niiden raaka-aineiden puitteissa, joita löytyi.
Sinivalkoiset muffinit 12-15kpl
2,5dl kookosjauhoja
1,5dl vaniljaproteiinijauhetta
2prk vauvan omenasosetta
250g maitorahkaa
0,5dl mustikoita
3 valkuaista
1 kypsä banaani
2tl ruokasoodaa
1tl vanilija-aromia
1tl vanilijasetviaa
Yhdistä kuivat aineet keskenään. Yhdistä loput aineet keskenään, lukuunottamatta mustikkaa. Lisää kuivat aineet seokseen ja sekoita tasaiseksi. Kaada muffinsivuokaan ja lisää mustikat taikinaan painellen. Paista 165c uunissa noin 15min (kunnes tikkuun ei tartu taikinaa kokeiltaessa).
Tästä olisi riittänyt helposti viiteentoista muffiniin mutta minä survoin ne kahteentoista muottiin ja siirryin parhaaseen osioon
Nyt jälkikäteen en kyllä osaa sanoa kumpi oli oikeasti parempi; Taikina vai lopputulos. Kuorrutekreemi on tietysti reseptin henkeen sopiva, eli mustikka-valkosuklaapuddingia. Nam, nam ja NAM!!
Ihanan näköisiä! Täytyy huomenna kokeilla ystävänpäivän kunniaksi 🙂 ps. sun blogi on ihana ja niin inspiroiva!
Kiitos Noora, toivotaan että maistuu sinullekin.
On varmasti super hyvää! Aivan todella kauniita kuppikakkuja olet kehitellyt 🙂 Ja ihanat teemavärit!
No on tai oli jo tässä vaiheessa 8ei täällä moiset herkut kauaa säily) 😀
Kiitos tästä reseptistä! Ei tartte enää miettiä, mitä leipoisin äidilleni, kun hän tulee tänään kylään. 🙂
Toivotaan että äiti tykkää 🙂
Kiitos reseptistä, menee kyllä ehdottomasti kokeiluun! Taidan siirtyä suoraan kokeilemaan suklaisempaa versiota kun kotoa löytyy sulkaaprodejauhetta ja minttusuklaapuddingia. 🙂
Tässä yhteydessä pakko kiittää myös kasvisruokaresepteistä, niitäkin olen kokeillut. Erityisesti soijapihvit maistui hyvältä sekä minulle että kasvisruokiin epäileväisesti suhtautuvalle miehelle.
oioioi, kuulosta niin hyvältä tuo minttusuklaakuorrute siinä päällä kruunamaassa kaiken.. omomomommmmmmm! täytyykö tästä nyt sellaista ostaa vai saisinkohan tuunattua karamellipuddingista minttuisen kaapista löytyvällä piparminttuaromilla..
Kasvisruokailu on itsellekin ollut monen vuoden mittainen haaste. Vaikka resepti ei alunperin minun olekaan niin otan kiitokset kunnialla vastaan 🙂
Mä testasin hieman muokkaamalla reseptiä, hyviä tuli 🙂 Kiitos reseptistä!
Täältä löytyy mun versiot http://eveliinat.blogspot.fi/2014/02/ystavanpaiva-on-ihana-paiva-herkullisia.html
Hyvää ystävänpäivää sinulle!
Kaisu: Oi, ne näyttävät herkulta!! Nyt on varmaan pakko kokeilla suklaisia versioita öö, lauantain kunniaksi 😀
Minäkin testasin eilen ja tuli tosi hyviä:)! Muffinsivuoat loppui kesken, niin tein puolesta taikinaa piirakan, jonka otin töihin mukaan, namnam!:)
Niin ja nämä melkein paranevat seuraavaksi päiväksi entisestään.. Jos niitä vain jää yli 😉
Tosi hyvän näköisiä! Pitää ehdottomasti itsekin kokeilla! Kiitos reseptistä! 🙂
Nyt uskaltaa jo hehkuttaa vielä enemmän kun minun makunystyröideni lisäksi joku muukin on kehunut 🙂