Hae
My Project Is Me

Broileri proteiinin lähteenä

Moi,


Eilen aamu-urheilujen jälkeen nappasin salilta mukaani viimeisimmän K&F-lehden ja eräs artikkeli sai minut miettimään hieman proteiinin lähteitäni. Urheilijan parempi ravinto – nimisessä artikkelissa mainittiin minullekin tuttu broilerin liha tuotteena jota kannattaisi välttää tai että sen proteiinin laatu ei nykytehostetun tuotannon vuoksi olisi enää paras mahdollinen.
Sama asia on enemmän tai vähemmän samassa yhteydessä noussut esiin myös muun muassa Mats- Eric Nilssonin kirjassa Aitoa ruokaa, Kaisa Jaakkolan Hormonidieetti- kirjassa sekä muistaakseni myös Michael Pollanin teoksessa Oikean ruoan puolesta, jonka joskus kesällä lainasin kirjastosta. Lisäksi aihetta käsiteltiin ainakin jossakin Jamie Oliverin ruokaohjelmassa.

 

Se miltä kantilta asiaa milloinkin on lähestytty, riippuu ihan teoksen funktiosta. Osassa vedotaan broilerien huonoihin elinoloihin ja osassa sitä kautta syntyviin ongelmiin ja laatuheikkenemisiin. Laatua heikontaa myös vesipitoisuuden lisääminen tuotteeseen, jolloin tietysti muiden ravintoaineiden määrä suhteessa laskee. Mikäli Nilssonia on uskominen, tätä tapahtuu erityisesti valmiiksi maustetuissa tuotteissa.



Vaikka asia aina esille tultuaan nouseekin myös omaan pieneen päähäni, niin en silti tähän päivään mennessä ole lopettanut broilerin käyttöä yleisenä proteiininlähteenäni. Toki välillä käytän myös muita lihan lähteitä, mukaan lukien kala sekä tietysti maitorahkaa. Myös maitotuotteiden saantia suositeltiin K&F:n artikkelissa käytettäväksi rajallisesti. Sen sijaan esimerkiksi naudan lihan käyttöä suositeltiin vaikka taas tiettyjen suositusten mukaanhan sen saantimäärä tulisi rajoittaa 300g:n viikossa. Tai suositus koskee punaista lihaa yleensä.



Tässä nyt ei kyllä tullut taas varsinaisesti yhtään mitään asiaa. Ennemmin vain erilaisten suositusten ja arvojen sekamelskaan helposti eksyvän, pienen ihmisen, ajatuksia. Erilaisia suosituksia ja ohjeistuksia siitä mitä kannattaisi tehdä, on oikeasti niin paljon, ettei ole ihme että välillä tuntee olevansa ihan hukassa.

20 kommenttia

  1. Maiju kirjoitti:

    Tämä on yksi syy minkä takia yritän noudattaa ajatusta että mahdollisimman monipuolisesti. Jossain vaiheessa täytyisi ottaa vielä välipalojen kanssa missio, että keksisi niille vaihtoehtoja ja välttäisi jumittamasta rahka/raejuusto-linjalle… Kanaa en sentään niillä syö 😉 välillä kyllä kaipaa sitä Ranskan ruokatarjontaa. Välillä on niin vaikea uskoa mitä *askaa meillä on täällä kaupat pullollaan.

    • jennie kirjoitti:

      Välipaoljen kanssa voisi varmaan itsekin soveltaa hieman enemmän, jostain syystä tuo rahka tuntuu täyttävän ne kolot melko tehokkaasti ja siinä vaiheessa ei voi tosiaan monipuolisuudella kehuskella 😀

  2. EmAn kirjoitti:

    Nykyään tulee niin paljon eri tietoa kaikkialta, että yritänkin niistä itse poimia testailuun ja löytää itselleni sopivimmat. Kieltolistalla ihan muista kuin ravinnollisista syistä on vain nuo tehotuotetut lihat. Harmittaa, etten vieläkään ole löytänyt oikein mitään korviketta, joka olisi tarpeeksi lähellä broilerin makua. Sitä saattaa joskus vielä ollakin ikävä silloin tällöin. Mitään muuta tuskin koskaan.Jos ruokailutapoihini ei vaikuttaisi nämä eettiset syyt, niin vetelisin varmaan broileria enemmän kuin laki sallii.. :P~~Täytyisi varmaan perustaa joku oma kanatila, jossa eläimet saisivat kasvaa onnellisina kunnes pistelen ne poskeeni. Vaan kuinkahan erimakuinen kana on kuin broileri?

    • jennie kirjoitti:

      Niin, kanaa on todennäköisesti harvoin tarjolla missään. Itseasiassa en ole itse tainnut koskoaan muuta lintua syödäkään kuin broileria ja kalkkunaa.

  3. Anonymous kirjoitti:

    K&F-lehden ravintojutut eivät viimeaikoina ole olleet mielestäni kovinkaan tieteellisesti todistettuihin tosiasioihin perustuvia. Esimerkiksi Luomu-lihan terveydellisyydestä verrattuna tehotuotettuun lihaan ei ole löytynyt tutkimuksissa kiistattomia todisteita. Ja myös nautoja on voitu kasvattaa ahtaissa tuotanto-olosuhteissa siinä missä broilereitakin…

  4. Anonymous kirjoitti:

    Erittäin hyvä aihe postaukselle, koska urheilulliseen ruokavalioon kuuluu lähes raamatullisesti broileri ja tonnikala, jotka molemmat ovat arveluttavia tuotteita. Tonnikala on harvoin edes kovinkaan halpaa vaikka se sellaiseksi mielletään, mutta se on ennen kaikkea vahvasti WWF:n punaisella listalla. Ruokakulttuurinkin kannalta säilykepurkkiin ängetty kuivahtanut kala on surullinen näky. Olisi edes tuoretta, kuten muutkin kalat. Onko mahdotonta syödä terveellisesti ja silti ottaen huomioon ruoan eettisyyden ja kestävyyden? Ei missään nimessä. Se vaatii hieman enemmän panostamista, mutta aiheesta on harvinaisen vähän keskustelua. p.s Sekä ulkomaista että kotimaista luonnollisesti tuotettua kanaa on saatavilla joistakin hyvin varustetuista kaupoista ja kauppahalleista, mm. kokonaisena pakasteena. Kannattaa kysyä! Hinta on broileria korkeampi, mutta niinhän se menee. Kaikella on hintansa, myös tehotuotannolla ja ruoan laadun heikkenemisellä.

    • jennie kirjoitti:

      Luomulle ja luonnonmukaisuudelle on onneksi koko ajan annettu hieman enemmän näkyvyyttä ja tilaa. Itsehän joudun myöntämään etten ole tämän genren edelläkävijä tai erityinen kannattaja kuitenkaan. Arvostan kaikkia suunnattomasti, jotka jaksavat nähdä sen vaivan ja omalta osaltaan siten tukevat alan kehittymistä. Itsellänikin löytyy ihan lähisuvusta kotioloissa vain luomua käyttäviä ihmisiä ja mikäli heitä on uskominen on makukin parempi.

  5. Anonymous kirjoitti:

    Vau mikä blogi! Itse etsiskellyt tämän tyyppistä blogia jo jonkin aikaa, niin hyvä, että eksyin vahingossa sivullesi! Samanlainen kehityskaari löytyy myös itseltäni 😀 Tsemppiä sulle! Jään seuraamaan kirjoituksiasi 🙂

  6. hmmm kirjoitti:

    Kiva postaus tämäkin. Itse juuri eilen aloitin Maanantaisotureiden lukemisen ja vasta muutaman sivun lukeneena ihmettelen, mitä oikeasti suuhuni päivittäin laitan. Lainasin opuksen lähinnä kahvakuulan takia, mutta ravinto-osuuskin on aika kiinnostava. Niinhän se menee, että hyvällä ravinnolla on suuri vaikutus kahvakuulailuun ja muuhun treeniin.

  7. Eikku kirjoitti:

    Itse pistelin viimeisen kerran eläinkunnan tuotteita suuhuni 90-luvun puolivälissä, ja kauhulla olen kyllä seurannut sivusta kaikkia lihateollisuuden skandaaleja erilaisista hullun lehmän taudeista Ross-broilerihirvityksiin ( http://beta.yle.fi/ross508/ ). Täysin kasvissyöjänä on kuitenkin oma haasteensa protskun kanssa. Arvioin, että 80-90% päivän proteiinistani on soijasta peräisin, eli eipä tässä kovin monipuolisesti mennä. Loput 10%-20% tulee sitten muista palkokasveista (linssit, pavut) ja viljatuotteista. Välillä kaipaan kyllä jotakin rahkan tyyppistä vegaanille, mutta näillä päätöksillä mennään.

    • jennie kirjoitti:

      Monipuolinen proteiininsaanti on toki kasvissyöjällä haastellinen muttei missään nimessä mahdoton. Ja kuten allakin tuli mainitaa niin myös meille sekasyöjille kasvisvaihtoehdot ja kasvikunnasta kerättävät proteiininlähteet olisivat todellakin tervetulleita. Sinä olet muuten ollut hurjan pitkään vegaani, ja tosiaan vielä vegaani eikä pelkästään lihatuotteita välttävä. Aika mahtavaa!

  8. Anonymous kirjoitti:

    Mä olen myös vegaani ja ikäväkseni vatsani ei kestä enää soijaa (se oli pääasiallinen protskunlähde). Nyt olen etsinyt korvaajaa. Toki aikaisemmin ja edelleen käytän paljon palkokasveja ja linssejä, mutta soijatuotteiden (maidon, jogurtin, tofun, rouheen jne.) jääminen pois vähensi määriä huomattavasti.Mutta joo, mä kannustan korvaamaan edes osan proteiinilähteistä kasvisperäisillä. Keho kiittää ja varsinkin ympäristö ja ne eläimet.Kivinen

    • jennie kirjoitti:

      Tämä on erittäin hyvä huomio meille sekasyöjille – Kasvikunnan puolella on aivan mahtavia tuotteita ja proetiininkähteitä, joita kannattaa hyödyntää. Itsellänihän on myös ollut tarkoituksena jo jonkin aikaa alkaa korvata edes osa viikon lihan lähteistä proteiinipitoisilla kasviksilla. Maitorajkasta en kyllä luovu – ellei jostain joskus toki nyt kävisi ilmi vaikkla maitoallergia.

  9. Anonymous kirjoitti:

    Vinkkinä, että aikaisemmin Prisman pakastealtaasta olen löytänyt ranskalaista luomukananpoikaa (n. 11 e/kg). Ei lähiruokaa, mutta luomua. Helppo valmistaa, tunti uunissa riittää. Nyt on ollut parikymmentä kiloa muuta luomulihaa pakastimessa, joten tuo kana on jäänyt, mutta täytyy taas vaihteen vuoksi ostaa.Emppu

    • jennie kirjoitti:

      ihan loistavaa, kiitos vinkistä ja täytyykin joku kerta tutkailla taas pakastearkun uumenia tarkemmin.

  10. Iiris kirjoitti:

    Meillä on perheellä kolesterolit koholla (myös mulla, jolla on ollut ne aina alhaiset) ja epäilen yhdeksi syyksi naudanlihan suurta määrää. Kun siirryimme luomuun, niin jauhelihasta ei löytynyt enää kuin 100% nautaa ja sitä on sitten tullut useampi vuosia syötyä.Broiskussa on tuohon kananlihaan verrattuna näin lapsiperheen näkökulmasta se hyvä puoli, että se on helposti valmistettavaa. Saa suikaleina ja fileetkin saa helposti suikaleiksi verrattuna johonkin pakastekanaan joka pitää valmistaa aika monimutkaisesti. Mua rehellisesti huolestuttaa eniten se, mitä mun LAPSET pistää suuhunsa kuin se mitä itse pistän. Ironista kyllä, he ansaitsevat terveellisen luomuruoan mua enemmän. Hyviä kirjavinkkejä, täytyypä käydä kirjastossa:)Välipaloista, itse seikkailen rahkan, raejuuston, tuorejuuston, maustamattoman jogurtin maailmassa. Monesti teen esim. smoothien jossa on jotain noista. Eli ei pelkkää rahkaa mutta valitettavasti maitotuotetta kuitenkin.Iirishttp://aitikuosiin.blogspot.fi

    • jennie kirjoitti:

      Näin se usein taitaa mennä että lapsen kautta asioita alkaa taas ajatella ihan eri kantilta ja arvostaa ihan eri lailla. Ja siinä sivussa pääsee ehkä terveellismmän ja täysipainoisemman elämän lähteille itsekin 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *