Hae
My Project Is Me

68,5 kiloa naistenpäivän onnea

Tänään vietetään kansainvälistä naistenpäivää enkä malttanut olla yhdistämättä sitä perimaanantaiseen painopäivitykseeni. Tai oikeastaan ajattelin, että haluaisin sanoa jotain naistenpäivästä, unohtamatta kuitenkaan sitä tosiasiaa kuinka maanantaisin minulta jo odotetaan päivitystä painonpudotusprojektini etenemisestä.

Perinteinen viikkolukema

Tänä aamuna pelistä katsoi takaisin 68,5 kiloa naistenpäivän onnea eli suomennettuna voin kertoa päivän luvun olevan 68,5kg. Tämä on ”vain” 200g vähemmän kuin viikko sitten mutta samalla minusta tuntuu kuin olisi siirrytty jättiaskelen verran jonkin henkisen painohaamurajan yli. Lukua katsoessani en enää ajattele olevani lähes 70-kiloinen vaan ennemminkin koen lähestyväni 65-kiloa, mikä taas on ihan aidon oikeasti minulle jonkinlainen henkinen kynnys.

Mikä ihmeen 65-kiloa

Olen ennenkin puhunut julkisesti tästä maagisesta 65-kilon lukemasta ja tehnyt sen taas. Osa voi muistaa, että tämä kilolukema on joskus kymmeniä tai ainakin kymmenen vuotta sitten merkinnyt minulle sitä kilomäärää minkä yli ei ikinä mennä. Olin jo aikaa ennen lapsia saanut painoni nousemaan huonoista elämäntavoista johtuen noin 65-kilon paikkeille. Tai ainakin vähintään, sillä siinä vaiheessa lakkasin katsomasta vaakaa ja päätin että tarvitsee tehdä jotain. Teinkö aina, en tiedä ja jos teinkin, niin kyseessä oli vain jokin kuuriluontoinen juttu.

Nykyään ajattelen tuota 65 kiloa ihan eri kantilta sillä sen sijaan että se olisi niin sanotusti viimeinen niitti, se saattaa itseasiassa olla tavoitteeni. Joko katson itseäni nyt neljänkympin kynnyksellä armollisemmin kuin reilu parikymppisenä tai sitten kehonkoostumukseni on vuosien varrella treenin ja fiksumpien ruokavalintojen kautta muuttunut terveellisemmäksi, mutta sanon lauseen mitä en olisi ikinä uskonut ääneen sanovani: En olisi koskaan voinut kuvitella olevani näinkin hyvässä kunnossa, näillä kilomäärillä. Mielestäni olen nyt, 68,5-kiloisena kolmen lapsen äitinä, terveemmässä kunnossa kuin aikanaan 65-kiloisena lapsettomana. En mielellään enää jaa itsestäni vähäpukeisia kuvia mutta teen nyt poikkeuksen, jotta näette mitä tarkoitan.

Hyvänolon 65 kiloa

Saattaakin siis ihan hyvin olla, että 65-kiloisena koen olevani painonpudostuprojektini kanssa valmis. On vielä yksi syy miksi tuo 65-kiloa kummittelee haamurajana ja se on se tosiasia että olen itse kokenut siinä painossa oloni hyväksi, kun olen sen verta edellisen kerran painanut. Yhtä hyvin se voi tietenkin olla myös 66- tai vaikka 67 –kiloisena. En tiedä ennen kuin näen ja koen itse.

68,5kg verran naistenpäivän onnea

Tänään kuitenkin olen punninnut painavani 68,5 kiloa ja sen kaiken 68,5kg verran edestä toivotan naistenpäivän onnea kaikille upeille naisille iästä, koosta tai mistäkään muusta ulkoisesta seikasta riippumatta. Me naiset ollaan upeita, joten nautitaan siitä.

6 kommenttia

  1. Ct kirjoitti:

    Aivan super kaunis mekko sulla päällä, mistä se on?
    Onnea projektin etenemisestä! Näytät ihan huikealta ❤️

    • myprojectisme kirjoitti:

      Mukava kuulla sinusta pitkästä aikaa <3 Ja kiitos, en tiedä kummasta ensin kehuista itseäni kohtaan vai mekkoa mutta molemmat ansaitsevat kiitoksen. Mekko on Vilan vanhempaa mallistoa ja löysin sen käytettynä Zadaa palvelun kautta viime keväänä.

  2. Tyyne K kirjoitti:

    Hieno juttu! On syytäkin iloita! Ja tosiaan voi hyvänolonpaino löytyä jostain muustakin kuin aiemmin.

    • myprojectisme kirjoitti:

      Kiitos Tyyne ja pahoitteut että minulla on kestänyt vastata sinulle näin tuhottoman kauan 🙂 Tämä pieni, mutta jostain syystä niin iso, onnistuminen on kantanut hedelmää koko viikon ajaksi. En tosiaan tuijota pelkkiä kiloja, vaikka ne vahvasti matkassa mukana kulkevatkin.

  3. Ct kirjoitti:

    Täällä olen ollut koko ajan menossa mukana! 💛 olen vain super laiska kommentoimaan. 🙈

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *