Vaaka on hyvä renki mutta huono isäntä
6
Moikka,
Vaa’an ja oman painon tuijottelu tuntuu olevan tällä hetkellä tavattoman epätrendikästä. Vai eikä teistä kukaan ole muka kuullut seuraavanlaisia lauseita: ”vaakaa ei kannata tuijottaa”; ”paino ei kerro välttämättä mitään”; ”vaa’an sijaan kannattaa mitata senttejä”. Monessa paikassa suositellaankin heittämään vaa’alla vesilintua ja itsekin olen oppinut tähän ajatusmaailmaan melko tehokkaasti viimeisten vuosien aikana. Jos vaa’alla olenkin käynyt, ei tuloksella ole ollut minun tekemisieni kannalta juurikaan merkitystä.
En kiellä ettäkö vaa’attomassa ajatusmallissa ei olisi tutuudensiementä ja olen itsekin aihetta lähestynyt aiemmin muun muassa täällä. Mitä vähemmän pudotettavaa on, sitä merkityksettömämpi vaaka projektin kohdalla on. Se mitä ei kuitenkaan vaakapannassa monesti tulla ajatelleeksi on se tosiasia että kun pyrkimys on kutistua, niin kyllä se vaakalukemakin pienenee mitä lähemmäksi tavoitteita tullaan. Mitä enemmän pudottettavaa on, sitä helpommin etenemistä vaa’an kautta mahdollista seurata.
Vaikka vaakalukeman pelotellaan aiheuttavan ahdistusta ja turhaa stressiä, olen alkanut kallistua takaisin säännöllisen punnituksen pariin. Kun kyse on puhtaasti pudotuksesta, jota minullakin projektini tällä hetkellä ehdottomasti on, ohjaa säännöllisesti mitattu luku oikeaan suuntaan. Pudotus ei välttämättä ole tasaista sillä painoon vaikuttaa niin moni yksittäinen asia mutta jokaisella meistä, vaikkapa kuukauden aikajänteellä, pitäisi tapahtua muutosta. Ja mitä enemmän sitä pudotettavaa on, sitä nopeammalla syklillä muutoksen pitäisi näkyä.
Täällä jo aiemmin nöhty kuvapari kahdesta samanpainoisesta naisesta
Vaa’an lisäksi mukana tavoitteissa ovat myös sentit, kuvat ja suuntaa antava rasvaprosenttimittari joiden yhteistulos kertoo kuukausitasolla jo hyvän suunnan etenemiselle. Vaikka vaaka ei siis ehkä koskaan kerro koko totuutta, niin ainakin se antaa osviittaa siitä mihin suuntaan ollaan menossa melko helposti kun kyse on painonpudotuksesta. Luvuista ei kuitenkaan pidä ahdistua eikä niiden pidä määritellä omaa arvoa millään lailla ja jos näin on, niin vaaka on ottanut isännän paikan, vaikka sen alkuperäinen tehtävä on ollut ohjata sinua, laihduttajaa, oikeaan suuntaan.
Moi! Oon samaa mieltä että kyllä vaakaa kannattaa jollain tavalla katsoa. Itse lähdin mukaan tähän vaa’an pois jättämiseen vuosi sitten. Treenasin samalla tavalla ja mielestäni söinkin samalla tavalla. Lääkärin tarkastukssessa jouduin vaa’ alle pitkästä aikaa ja PUM, lukema mitä en ollut ennen nähnyt. Painoa oli tullut lisää 4kiloa huomaamatta. kuvista huomaa eron nyt jälkeenpäin. Jotenkin sitä vain peiliiin katsellessa antaa anteeksi itselleen paljon enemmän 😀 vaaka sen sijaan ei valehtele!
Kivaa viikon jatkoa jenni. Ruokapäiväkirjaasi olisi kiva lukea taas. 🙂
sepä se onkin kun ei sitä muutosta (hyvässä eikä pahassa) itse päivittäisessä tekemisessä huomaa. Toive ruokapäiväkirjasta on napattu korvan taakse, kiitos.
Ihan fiksuja juttuja, vaaka on tietyssä suhteessa ok. Tuohon Omroniin en luottaisi pätkääkään tosin. Sen mukaan esim. aloitettuani kuntosalitreenin (säännöllisen ja rankan), neljässä kuukaudessa olin menettänyt selkeästi lihasmassaa ja rasvaa oli tullut lisää, vaikka näin peilistä itsekin muutoksen… Olin kuitenkin syönyt ihan ok. Omronin lukemat kun voivat selittyä vaikka sillä, että on juonut enemmän/vähemmän vettä kuin edellisessä mittauksessa, on treenannut tms… Mittanauha on siis mun paras kaveri!
Omroni onkin jo monen vuoden takainen vehje minullakin eikä tosiaan missään nimessä aukottomia totuuksia tarjoava. Kuten sanoit niin samaantapaan kuin vaakakin niin lukemaan vaikuttaa nestetasapaino yms. eikä se tietenkään mittarina kovin tarkka ole muutenkaan. Rasvamittauksista puheenollen niin minullehan tehtiin syksyisen BC:n aikana mittaus työpaikan kuntokrtoituksessa pihdein ja tulos oli huomattavasti alhaisempi kuin mitä BC:n lopulla tehdyssä mittauksessa Tanitalla. Sensijaan, uskon että suuntaa nämä kaikki antavat ja pitkällä tähtäimellä toki lukeman pitäisi olla aleneva kaikissa.
Hei Jenni!
Marjutin kanssa olen samaa mieltä, että ruokapäiväkirjaasi olisi taas kiva lukea ja lisäksi olisi myös kiva tietää miten liikut viikossa nyt kun tavoitteesi on laihduttaminen. Itsellänikin vaa’an pois jättämisen jälkeen jostain tuli yllätykseksi 5 kiloa joulun jälkeen.. Huhhuh! Onneksi kesään ja bikinikauteen on vielä aikaa. 🙂
Mukavaa viikon jatkoa! Blogisi on ihan minun lempparini. 🙂
Treenitoive onkin esitetty jo kertaalleen ja olen tällä viikolla treenin yhteydessä napannut kuvia ihan vain jutun julkaisemista varten. Tämä toive toteutetaan siis pikapuoliin 🙂 Ja toiveet ruokapäiväkirjasta on laitettu korvan taakse 😉