Siis eikö se tajuu lopettaa?
Moikka,
Otsikko viittaa viimeviikkoon, johon saatte pikakatsauksen perimaanantaiseen tapaan. Viime viikossa oli sekä hyvää, tai no oikeastaan vain hyvää – ihan sen kaikessa mahdollisessa merkityksessä. Ensinnäkin hyvää oli se että ryhdyin sanoista tekoihin ja varasin paikan ohjatulta venyttelytunnilta. Ja jotta tämä ei jää vain satunnaiseksi ihmeeksi niin tarkoituksena on hakeutua vastaavanlaiseen ohjaukseen kerran viikossa myös jatkossa. Venyttelyn lisäksi viikkon mahtui salitreeeniä, kävelyä ja kotijumppaa Jillianin tahdissa.
Otin maanantaista alkaen myös osaa lankkuhaasteeseen, joka on tähän mennessä mennyt itsellä melkoisen kepeästi. Tarkoituksena on siis 30vrk:n aikana kasvattaa omaa lankutuskykyä viiteen minuuttiin. Tänään eletään päivää kahdeksan ja haaste oli 45sekunnin mittainen. Toistaiseksi vielä helppoa kuin heinänteko mutta eipä kauaa. Haaste löytyy täältä.
Hyvä asia on myös viimein löytynyt sykevyö, jonka otin heti innosta puhkuen käyttööni salille. Tänään, jalkapäivänä, hieman reilu 500kcal. Eilisen kävelylenkin aikana hieman reilu 300kcal. Jännityksellä odottelenkin mitä lukemia saan yhdistetyn käsipäivä/intervallitreenin tulokseksi sekä tuon hehkutetun Jillianin jumpan.
Hyvä, tai ainakin hyvänmakuinen, oli myös viimeviikon ruokalista. Vaikka ruokavaliostani on paljon perusteellisen hyvässä kunnossa eikä sen noudattamisessa ole minulla mitään haasteita niin sitten on tämä joku toinen minä. Se joka voi vain syöä ja syödä.. ja syödä vielä vähän lisää. Se joka ei vain tajua lopettaa vaikka nälkä on mennyt ohi jo aikaa sitten. Perusruoan ja leivän lisäksi viime viikkoon mahtui myös oikeita herkkuja eli jäätelöä, tummaa suklaata, vähän kuivattuja meloninpaloja ja FlapJackeja. Vaikka söinkin näitä tarjolla olleita herkkuja surutta niin väitän silti että söin vähemmän kuin olisin ehkä joskus ennenmuinoin syönyt. Järjettömät määrät ovat vaihtuneet isoiksi määriksi mutta kohtuuteen on vielä matkaa.
Ketään ei varmasti tämän jälkeen yllätä että päivänluku on aina vaan plussaa edelliseen, 57,1kg (56,6kg). Harvoin minun tulee nykyään enää käytyä vaa’alla kesken viikkoa mutta tällä kertaa tein niin ja perjantaina, ennen tätä herkkuhulluttelua, vaakalukema oli 55,1kg. Olisiko se ilman tätä siis pudonnut vai ei, jää ikuiseksi mysteeriksi. Ehkä kuitenkin tämän ansiosta minulla oli pitkästä aikaa todella hyvä treenipäivä alla – olihan hiilarivarastot tankattu täyteen.
Oma painoni tuntuu nyt siis pomppivan siinä 55-57kilon välillä ja sanottakoon että sen 1-2kiloa se voisi olla vähemmän. Ja koska jotain muutosta sen saamiseksi täytyy tehdä niin palaan jälleen leivättömän pöydän ääreen. Vaikka leipä oikein käytettynä kaikinpuolin oivallinen hiilihydraatin ja kuidun lähde onkin niin omassa ruokavaliossani sen rooli on käytännössä merkityksetön sillä hankin hiilarit ja kuidut jokatapauksessa muuta kautta. Nyt siis vain kohti uutta viikkoa, joka kääntäkööt vaakalukeman takaisin alaspäin. On sillä luvulla kuitenkin senverta merkitystä jossain tuolla korvien välissä että kolmen viikon peräkkäinen nousu oli liikaa vaikkei se vielä missään näykään. Senpätakia nyt onkin hyvä aika tsempata, ennenkuin se alkaa näkymään! Allaolevat kuvat reilu tunti sitten kun alla oli jo sekä salitreeni että lounas.
Mulla on aivan sama ton painon kanssa. Se heiluu 55-57 välillä. Ja aina ajattelen et jos sen 2kiloa sais pois mut ei. 😀
On uskomatonta miten pienestä se voi olla kiinni. Oikeasti tuon viimeinen parin kilon pudotus vastaa urakaltaan helposti pariakymmentä 😀 Mutta jos asiassa pitää katsoa sitä parempaa puolta niin varmasti 90% valinnoista on jo terveellisiä ja viimeiseen kymppiin olisi enää panostettava.
Moi! Hankin juuri Omronin kehonkoostumusmittarin ja ajattelin kysäistä, osaatko vastata seuraavaan: voiko ylipainoisella olla viskeraalisen rasvan määrä kuitenkin normaali? Vai eikö se mun laite vaan toimi… 🙂
Varmaa vastausta en osaa tietenkään sanoa ja asiaasta tietänee parhaiten terveydenalan ammattilainen mutta periaatteessa en näkisi syytä miksei ylipainoisella henkilöllä voisi viskeraalinen rasva olla normaali. Eihän se rasva kertyminen sisäelinten ympärille katsoa painoa lainkaan vaan viskeraalista rasvaa esiintyy nimenomaan yllättävän usein näennäisesti hoikilla ihmisillä.. Elämäntavathan vaikuttavat tähän suuresti eli jos on kokoonsa nähden kuitenkin hyvässä kunnossa; syö jokseenkin terveellisesti ja liikkuu edes jotenkin niin miksei se voisi olla normaali.
Mutta tosiaan en tiedä varmaksi sanoa onko asia näin vaan perustan oman näkemykseni täysin kuuluisaan maalaisjärkeen.
Oon jo pitkään lukenut sun blogia ja nyt ajattelin kommentoida. Sun blogi on erittäin motivoiva ja kiva lukea muustakin kun vaan treeneistä. Jatka samaan malliin:)
P.s. Sulla on kahdehdittava kroppa!!! Etenkin sun jalat on aivan ihanat 🙂
http://fahw.blogspot.fi/
Voi kiitos Karsu 🙂 Yritän täällä pitää lippua ylhäällä oman (ja muidenkin) projektejen puolesta. ps. Pakko hehkuttaa jo nyt että jaloista tulee vielä vähän ihanammat kun pääsen viimeinkin leikkauttamaan tuon mummokohjun pois vasemmasta jalasta.
Moikka! Kiitos ihanasta blogista, tykkään todella paljon lukea sun juttujasi. Lapsia mulla ei ole, mutta syömishaluihin samaistun täysin ja on ihana tietää, etten ole ainut, jolle leipä ja muut herkut maistuu;P siltikin oot todella hyvässä kunnossa ja kiinteydyt viikko viikolta, vaakalukemasta huolimatta:)
Tuosta leivästä piti vaan kommentoida, mulla auttoi se, etten ostanut enää oivariinia enkä juustoa jääkaappiin, ja mitä olisi tuore ruisleipä ilman niitä (plus kurkkua!)? Nyt syön leipää viipaleen päivässä ja levitteenä maitorahka pelkiltään… Ei tuu ihan sellainen mättöolo:D vierailla tosin sit senkin edestä, kun kotona ei saa!:D
Tuosta joku joskus aiemminkun muuten vinkkasi että ei pidä yhtäaikaa kotona leivänpäällisiä ja leipää mutta lasten vuoksi niitä täältä meiltä löytyy kiusaamasta kuitenkin. Ei siis auta kuin vain oikeasti opetella elämään ilman. Ajattelin asiaa vauhdittamaan lukaista kirjan Eroon vehnästä (vaikka minulle onkin oikeastaan se ja sama onko se leipä vehnää, ruista vai kauraa.. kaikki ne maistuu ihan yhtälailla).
Sanon tämän taas: olet ihana kun olet niin rehellinen. Ja syömisistä huolimatta näytät tosi hyvältä!
Voin edelleenkin NIIN samastua tuohon ”voisi vain syödä ja syödä” -ongelmaan. Herkuttelu ja ylipäänsä syöminen lähtee helposti käsistä, ja minäkin olen tyytyväinen jos pystyn herkuttelemaan ”vain” isoilla määrillä, ei järjettömillä 😀 Ja sitten taas palaan ruotuun joksikin aikaa, jonka ansiosta olen pysynyt melko hyvässä kunnossa.
Vilma, lohdullista että on muitakin oivariini-juusto-ruisleipä-addikteja! Itsehän en todellakaan voi pitää näitä aineksia kaapissa. En osta enää oivariinia ja juustoa ollenkaan, koska sitten on niin helppo sortua ostamaan se pieni pussi leipää… Ja leipoa lopulta pellillinen lisää…
Ja minä sanon puolestani sinulle että on huikeaa tietää että mitä ruokailuihin tulee niin sinä olet kuin toinen minä 😀 Ja voi että, naureskelin katketakseni tuolle loppuosalle kommentistasi 😀 😀
Mun paino heiluu siinä 60-62 välissä, jossain vaiheessa oltiin 5alkavissa luvuissa, mutta sitten kävi jotain? Kävin tänään töissä vaa’alla lesken päivän ihan vaan huvikseni, ja tokihan se näytti sellaisia lukemia kuin 64,5kg. Tokihan alla oli lounas ja paljon vaatetta päällä ja eri vaaka kuin yleensä, niin silti se oli tylsä tunne nähdä sellaisia lukemia vaa’assa mitä ei ole nähnyt puoleen vuoteen..
Ja täälläkin ilmottautuu voimariini-juustoleipäaddikti. Mies osti eilen herkukseen juustosämpylöitä ja pakkohan mun oli yksi syödä äsken. Että oli taivaallista! <3
Vaaka on kyllä sellainen pirulainen :/ Mutta kuten itsekin sanoit niin onhan tuo mittausajankohta ollut tuloksia vääristävä vaikka harmittaahan se silti.. Ja nyt lopetatte voimariini-juustoruisleivistä puhumisen ennenkuin painelen kauppaan ostoksille 😉 Siis mikäänhän ei ole parempaa kuin tuore ruisleipä, jonka päällä on sitä oivariinia reilu kerros ja juustoa.. ehkä tosiaan vielä sitä kurkkua.. mmmmmmmmmmmmmmm….
Oletko huomannut vuoden aikojen vaikutusta painoon? Olen vihdoin tajunnut / hyväksynyt, että minulla on kesä- ja talvipaino, eroa juuri tuo 2-3 kg, riippumatta kiloista sinällään. Talvella olisi aivan työn ja tuskan takana saada se pari kiloa pois, kesällä ne häviää melkein itsekseen. Minulta kesti pitkään tämä ymmärtää, mutta kyllä Se helpottaa elämää! Talvi- ja kesähousut erikseen ja turha murehtia 🙂
Mielenkiintoinen ja varmaan aika totuudenmukainen ajatus, jota en ole tullut itse yhtään miettineeksi..
Hei, blogiasi on kiva lukea, itse oon just samanpainoinen ja tavoite myös saada vielä pari kiloa pois, haluaisinkin kysyä sinulta, minkä pituinen olet?