Hae
My Project Is Me

Siis eikö se tajuu lopettaa?

Moikka,

Otsikko viittaa viimeviikkoon, johon saatte pikakatsauksen perimaanantaiseen tapaan. Viime viikossa oli sekä hyvää, tai no oikeastaan vain hyvää – ihan sen kaikessa mahdollisessa merkityksessä. Ensinnäkin hyvää oli se että ryhdyin sanoista tekoihin ja varasin paikan ohjatulta venyttelytunnilta. Ja jotta tämä ei jää vain satunnaiseksi ihmeeksi niin tarkoituksena on hakeutua vastaavanlaiseen ohjaukseen kerran viikossa myös jatkossa. Venyttelyn lisäksi viikkon mahtui salitreeeniä, kävelyä ja kotijumppaa Jillianin tahdissa.

016cabea21654961748c7b626b492f02d68e0a7a13 01551ab34c25eff7a92464fc64f6b724242cda0caf IMG_3560 nimetön

Otin maanantaista alkaen myös osaa lankkuhaasteeseen, joka on tähän mennessä mennyt itsellä melkoisen kepeästi. Tarkoituksena on siis 30vrk:n aikana kasvattaa omaa lankutuskykyä viiteen minuuttiin. Tänään eletään päivää kahdeksan ja haaste oli 45sekunnin mittainen. Toistaiseksi vielä helppoa kuin heinänteko mutta eipä kauaa. Haaste löytyy täältä.

Hyvä asia on myös viimein löytynyt sykevyö, jonka otin heti innosta puhkuen käyttööni salille. Tänään, jalkapäivänä, hieman reilu 500kcal. Eilisen kävelylenkin aikana hieman reilu 300kcal. Jännityksellä odottelenkin mitä lukemia saan yhdistetyn käsipäivä/intervallitreenin tulokseksi sekä tuon hehkutetun Jillianin jumpan.

014f681094e1effad1f1fabd834ac7722102e2ef31

Hyvä, tai ainakin hyvänmakuinen, oli myös viimeviikon ruokalista. Vaikka ruokavaliostani on paljon perusteellisen hyvässä kunnossa eikä sen noudattamisessa ole minulla mitään haasteita niin sitten on tämä joku toinen minä. Se joka voi vain syöä ja syödä.. ja syödä vielä vähän lisää. Se joka ei vain tajua lopettaa vaikka nälkä on mennyt ohi jo aikaa sitten. Perusruoan ja leivän lisäksi viime viikkoon mahtui myös oikeita herkkuja eli jäätelöä, tummaa suklaata, vähän kuivattuja meloninpaloja ja FlapJackeja. Vaikka söinkin näitä tarjolla olleita herkkuja surutta niin väitän silti että söin vähemmän kuin olisin ehkä joskus ennenmuinoin syönyt. Järjettömät määrät ovat vaihtuneet isoiksi määriksi mutta kohtuuteen on vielä matkaa.

017b129ea429eeeb2bfec878bb1d13616c4cb940c1 017f50f8ece95021dd2ddb35409a80f620f78374bf 0151ca2f6c298141dc54007480123b85e930a1cb42 0178aae834f779d420f9c6d14f4294a8a65bda7887 0182bcd04f9990c4b42af4a1dff47188f84b2fbc05 012811e13ae22b7ee74cb201f2ad019bf383811a2d 01952284d76b545d39fe6b17b2a7edc1a4cfd77b13 0135464850945dc8df684dbf4fee616a5386cfe8c1

Ketään ei varmasti tämän jälkeen yllätä että päivänluku on aina vaan plussaa edelliseen, 57,1kg (56,6kg). Harvoin minun tulee nykyään enää käytyä vaa’alla kesken viikkoa mutta tällä kertaa tein niin ja perjantaina, ennen tätä herkkuhulluttelua, vaakalukema oli 55,1kg. Olisiko se ilman tätä siis pudonnut vai ei, jää ikuiseksi mysteeriksi. Ehkä kuitenkin tämän ansiosta minulla oli pitkästä aikaa todella hyvä treenipäivä alla – olihan hiilarivarastot tankattu täyteen.

0165f6d130af2a5eb363f35c56f8149b714102f540

Oma painoni tuntuu nyt siis pomppivan siinä 55-57kilon välillä ja sanottakoon että sen 1-2kiloa se voisi olla vähemmän. Ja koska jotain muutosta sen saamiseksi täytyy tehdä niin palaan jälleen leivättömän pöydän ääreen. Vaikka leipä oikein käytettynä kaikinpuolin oivallinen hiilihydraatin  ja kuidun lähde onkin niin omassa ruokavaliossani sen rooli on käytännössä merkityksetön sillä hankin hiilarit ja kuidut jokatapauksessa muuta kautta. Nyt siis vain kohti uutta viikkoa, joka kääntäkööt vaakalukeman takaisin alaspäin.  On sillä luvulla kuitenkin senverta merkitystä jossain tuolla korvien välissä että kolmen viikon peräkkäinen nousu oli liikaa vaikkei se vielä missään näykään. Senpätakia nyt onkin hyvä aika tsempata, ennenkuin se alkaa näkymään! Allaolevat kuvat reilu tunti sitten kun alla oli jo sekä salitreeni että lounas.

018ba63ccb8f8655a72905960f5aa1e37f66ca1e2c

no ei siinä sentään ole mitään kumparetta

0135135699a5a1cc57a8e7ab757d21ab0cae7cb2ca

vielä joskus saan tuon sivupalkin kunnolla näkyviin!

01b35490a4ca4a80bb55ce78df65e21415dee3b736

 

15 kommenttia

  1. fenella kirjoitti:

    Mulla on aivan sama ton painon kanssa. Se heiluu 55-57 välillä. Ja aina ajattelen et jos sen 2kiloa sais pois mut ei. 😀

    • jennie kirjoitti:

      On uskomatonta miten pienestä se voi olla kiinni. Oikeasti tuon viimeinen parin kilon pudotus vastaa urakaltaan helposti pariakymmentä 😀 Mutta jos asiassa pitää katsoa sitä parempaa puolta niin varmasti 90% valinnoista on jo terveellisiä ja viimeiseen kymppiin olisi enää panostettava.

  2. Emma kirjoitti:

    Moi! Hankin juuri Omronin kehonkoostumusmittarin ja ajattelin kysäistä, osaatko vastata seuraavaan: voiko ylipainoisella olla viskeraalisen rasvan määrä kuitenkin normaali? Vai eikö se mun laite vaan toimi… 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Varmaa vastausta en osaa tietenkään sanoa ja asiaasta tietänee parhaiten terveydenalan ammattilainen mutta periaatteessa en näkisi syytä miksei ylipainoisella henkilöllä voisi viskeraalinen rasva olla normaali. Eihän se rasva kertyminen sisäelinten ympärille katsoa painoa lainkaan vaan viskeraalista rasvaa esiintyy nimenomaan yllättävän usein näennäisesti hoikilla ihmisillä.. Elämäntavathan vaikuttavat tähän suuresti eli jos on kokoonsa nähden kuitenkin hyvässä kunnossa; syö jokseenkin terveellisesti ja liikkuu edes jotenkin niin miksei se voisi olla normaali.

      Mutta tosiaan en tiedä varmaksi sanoa onko asia näin vaan perustan oman näkemykseni täysin kuuluisaan maalaisjärkeen.

  3. Karsu kirjoitti:

    Oon jo pitkään lukenut sun blogia ja nyt ajattelin kommentoida. Sun blogi on erittäin motivoiva ja kiva lukea muustakin kun vaan treeneistä. Jatka samaan malliin:)

    P.s. Sulla on kahdehdittava kroppa!!! Etenkin sun jalat on aivan ihanat 🙂

    http://fahw.blogspot.fi/

    • jennie kirjoitti:

      Voi kiitos Karsu 🙂 Yritän täällä pitää lippua ylhäällä oman (ja muidenkin) projektejen puolesta. ps. Pakko hehkuttaa jo nyt että jaloista tulee vielä vähän ihanammat kun pääsen viimeinkin leikkauttamaan tuon mummokohjun pois vasemmasta jalasta.

  4. Vilma kirjoitti:

    Moikka! Kiitos ihanasta blogista, tykkään todella paljon lukea sun juttujasi. Lapsia mulla ei ole, mutta syömishaluihin samaistun täysin ja on ihana tietää, etten ole ainut, jolle leipä ja muut herkut maistuu;P siltikin oot todella hyvässä kunnossa ja kiinteydyt viikko viikolta, vaakalukemasta huolimatta:)
    Tuosta leivästä piti vaan kommentoida, mulla auttoi se, etten ostanut enää oivariinia enkä juustoa jääkaappiin, ja mitä olisi tuore ruisleipä ilman niitä (plus kurkkua!)? Nyt syön leipää viipaleen päivässä ja levitteenä maitorahka pelkiltään… Ei tuu ihan sellainen mättöolo:D vierailla tosin sit senkin edestä, kun kotona ei saa!:D

    • jennie kirjoitti:

      Tuosta joku joskus aiemminkun muuten vinkkasi että ei pidä yhtäaikaa kotona leivänpäällisiä ja leipää mutta lasten vuoksi niitä täältä meiltä löytyy kiusaamasta kuitenkin. Ei siis auta kuin vain oikeasti opetella elämään ilman. Ajattelin asiaa vauhdittamaan lukaista kirjan Eroon vehnästä (vaikka minulle onkin oikeastaan se ja sama onko se leipä vehnää, ruista vai kauraa.. kaikki ne maistuu ihan yhtälailla).

  5. Linda kirjoitti:

    Sanon tämän taas: olet ihana kun olet niin rehellinen. Ja syömisistä huolimatta näytät tosi hyvältä!

    Voin edelleenkin NIIN samastua tuohon ”voisi vain syödä ja syödä” -ongelmaan. Herkuttelu ja ylipäänsä syöminen lähtee helposti käsistä, ja minäkin olen tyytyväinen jos pystyn herkuttelemaan ”vain” isoilla määrillä, ei järjettömillä 😀 Ja sitten taas palaan ruotuun joksikin aikaa, jonka ansiosta olen pysynyt melko hyvässä kunnossa.

    Vilma, lohdullista että on muitakin oivariini-juusto-ruisleipä-addikteja! Itsehän en todellakaan voi pitää näitä aineksia kaapissa. En osta enää oivariinia ja juustoa ollenkaan, koska sitten on niin helppo sortua ostamaan se pieni pussi leipää… Ja leipoa lopulta pellillinen lisää…

    • jennie kirjoitti:

      Ja minä sanon puolestani sinulle että on huikeaa tietää että mitä ruokailuihin tulee niin sinä olet kuin toinen minä 😀 Ja voi että, naureskelin katketakseni tuolle loppuosalle kommentistasi 😀 😀

  6. Janna kirjoitti:

    Mun paino heiluu siinä 60-62 välissä, jossain vaiheessa oltiin 5alkavissa luvuissa, mutta sitten kävi jotain? Kävin tänään töissä vaa’alla lesken päivän ihan vaan huvikseni, ja tokihan se näytti sellaisia lukemia kuin 64,5kg. Tokihan alla oli lounas ja paljon vaatetta päällä ja eri vaaka kuin yleensä, niin silti se oli tylsä tunne nähdä sellaisia lukemia vaa’assa mitä ei ole nähnyt puoleen vuoteen..

    Ja täälläkin ilmottautuu voimariini-juustoleipäaddikti. Mies osti eilen herkukseen juustosämpylöitä ja pakkohan mun oli yksi syödä äsken. Että oli taivaallista! <3

    • jennie kirjoitti:

      Vaaka on kyllä sellainen pirulainen :/ Mutta kuten itsekin sanoit niin onhan tuo mittausajankohta ollut tuloksia vääristävä vaikka harmittaahan se silti.. Ja nyt lopetatte voimariini-juustoruisleivistä puhumisen ennenkuin painelen kauppaan ostoksille 😉 Siis mikäänhän ei ole parempaa kuin tuore ruisleipä, jonka päällä on sitä oivariinia reilu kerros ja juustoa.. ehkä tosiaan vielä sitä kurkkua.. mmmmmmmmmmmmmmm….

  7. -V- kirjoitti:

    Oletko huomannut vuoden aikojen vaikutusta painoon? Olen vihdoin tajunnut / hyväksynyt, että minulla on kesä- ja talvipaino, eroa juuri tuo 2-3 kg, riippumatta kiloista sinällään. Talvella olisi aivan työn ja tuskan takana saada se pari kiloa pois, kesällä ne häviää melkein itsekseen. Minulta kesti pitkään tämä ymmärtää, mutta kyllä Se helpottaa elämää! Talvi- ja kesähousut erikseen ja turha murehtia 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Mielenkiintoinen ja varmaan aika totuudenmukainen ajatus, jota en ole tullut itse yhtään miettineeksi..

  8. Salme kirjoitti:

    Hei, blogiasi on kiva lukea, itse oon just samanpainoinen ja tavoite myös saada vielä pari kiloa pois, haluaisinkin kysyä sinulta, minkä pituinen olet?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *