Nyt eroon väsymyksestä!

Oloni on ollut viimeaikoina totaalisen nuutunut. Pimeä vuodenaika on ensikertaa ikinä vaikuttanut minuun todella vahvasti ja tuntuu kuin en olisi saanut pitkiin aikoihin mitään aikaiseksi; Blogi on viettänyt hiljaiseloa. Treenit ovat saaneet jäädä sivuun sohvan viedessä voiton. Lisäenergian toivossa olen kääntynyt nopeiden hiilihydraattien puoleen ja leipää sekä sokereita (karkkina, keksinä tms) onkin kulunut päivittäin. Jos voisin, nukkuisin 24/7 mutta runsaasta unesta, treenilevosta tai muka-energisoivasta ruokavaliostani huolimatta mikään ei ole muuttunut viikkoihin. Jos teksti tähän saakka kuulostaa etäisestikään tutulta niin kannattaa jatkaa lukemista; Päätin nimittäin tehdä muutoksen.

Hyvän olon pyhään kolminaisuuteen kuuluu ravinto, treeni ja lepo. Optimaalisessa tilanteessa kaikki kolme ovat tasapainossa keskenään ja tuovat energiaa jokaiseen päivään. Yllä olevasta tarinasta on tulkittavissa että omalla kohdallani sakkaavat palaset ravinnon ja treenien ohella. Tiedän montakin asiaa, mitä voisin tehdä toisin. Tunnistan paljon isoja kokonaisuuksia, joiden suhteen voisin olla fiksumpi mutta jokaisessa muutoksessa, on tavoite parasta pilkkoa mahdollisimman pieniin osiin. Pieniä muutoksia on nimittäin paljon helpompi tehdä ja ylläpitää. Analysoimalla hieman omaa tekemistä, löytää jokainen varmasti ne omat sudenkuoppansa ja sitä kautta ratkaisun. Omalla kohdallani olen tehnyt seuraavat muutokset, joiden huomaan jo nyt, viikon jälkeen, tuoneen suotuisia vaikutuksia.

Varmistan että jokaisella aterialla tulee syötyä myös proteiinia sekä kasvikunnan tuotteita. Sitä olettaisi että tämä on itsestäänselvyys ja näin varmaan on joskus ollutkin mutta nyt ote on hieman lipsunut. Ateriaksi lasketaan jokainen ruokailukerta. Luonnollisesti, ateriat sisältävät myös hiilihydraatteja ja rasvoja mutta ne eivät ole olleet se ongelma eli en keskitä energiaa niihin.

Treenaan viikossa vähintään yhden tunnin yhtäjaksoisesti. Pitkän passiivisen ajanjakson jälkeen liikkeelle lähteminen voi olla äärettömän haastavaa ja siksi olen asettanut oman kynnykseni alhaiseksi. Tavoitteellisen yhden tunnin sijaan liikuin viime viikolla kolme. Määrä on vähäinen verraten johonkuhun toiseen mutta kolminkertaisesti verrattuna itseeni viimeisen kuukauden ajalta.

Varmistan riittävän vedenjuonnin. Minulla on työpaikalla juomapullo, jonka vetoisuus on noin 8dl. Täytän pullon heti aamusta ja varmistan että se tulee juotua päivän aikana tyhjäksi – mielellään kahdesti mutta ainakin sen yhden kerran. Lisäksi tulee toki kotona juotu vesi.

Kun nämä kolme asiaa ovat kunnossa, uskon sen jo itsessään tuovan kaivattua lisäenergiaa ja vähentävän sitä napostelun tarvetta, joka minulla on ollut. Ja jahka toimenpiteet ovat yhtä itsestäänselvyyksiä kuin hengittäminen, voin siirtyä seuraavaan vaiheeseen – minkä ikinä siinä vaiheessa koenkaan olevan tärkeimpänä korjata. Vastaavanlaisilla, pienillä päivittäisillä tekemisillä jokainen voi tehdä päivästään hieman pirteämmän.