Tapahtunut aiemmin

Heippa taas pitkästä aikaa tänne bloginkin puolelle. Koska edellisestä tekstistä tosiaan on vierähtänyt (taas) tovi, ajattelin aloittaa tällaisella kevyellä tv-sarjoista tutulla ”Tapahtunut aiemmin” -tekstillä.

Tapahtunut aiemmin

Lähdetään liikenteeseen viimeismmästä blogipostauksesta. Pohdin tuolloin ääneen yhden lapsistamme osallistumista harrastusjoukkueensa kanssa Espanjassa järjestettävlle leirille. Muistan tuon tekstin syntyneen hetkessä, aivan täysin ajatuksenvirrasta. Ilokseni  myös te otitte sen hyvin vastaan vaikka se ei vertaistukea painonhallintaan tarjonnut vähimmissäkään määrin.

Lopulta teimme päätöksen jättäytyä tältä leiriltä pois. Päätös ei ollut helppo mutta lopulta kuitenkin sellainen että sen jälkeen kaikki ovat olleet siihen tyytyväisiä. Ja mikä täkeintä, erityisesti asianomainen mahdollinen leiriläinen.

Tapahtumassa tulevaisuudessa

Samassa postauksessa oli lyhyt maininta myös mahdollisesta lomamatkasta. Tämä asia on edennyt siihen pisteeseen että matka on nyt varattuna (jee!). Olemme edellisen kerran olleet etelänlomalla keväällä 2018, ja tätä on kyllä odotettu. Itseasiassa, tarkoitushan oli lähteä jo keväällä 2020 mutta kaikki varmasti muistavat että sinä keväänä ei paljon matkusteltu, joten tätä matkaa todellakin on odotettu.

Ja nyt

Menneen ja tulevan sijaan palataan ajassa kuitenkin tähän hetkeen.

Juuri nyt kaikki on melko tavallisesti. Tein alkuvuodesta päätöksen että jos haluan saada kiinni syksyn aikana jokseenkin kadonneista treenirutiineistani, on sille asialle yksinkertaisesti tehtävä jotain. Sensijaan etä olisin jäänyt odottelemaan sitä kuuluisaa oikeaa hetkeä niin päätin ottaa asiakaseni luoda ne rutiinit itse. Ja niinä, alkuvuodesta 2023 alkaen olenkin käynyt taas säännöllisesti sekä salilla että juoksemassa.

Tämä on itseasiassa aihelue, mistä riittää varmasti juttua useampaankin postaukseen. Sillä niin monta vuotta kuin minäkin olen aktiivisesti liikkunut niin huomaan edelleen, kuinka helposti sitä ajautuu kohti kuvitelmaa että ei jaksa tai ei ehdi jos elämässä tuntuu olevan meneillään liikaa jotain muuta. Esimerkiksi nyt maaliskuussa on työrintamalla ollut melko hektistä eivätkä työtunnit ole tahtoneet kaikkina päivinä riittää. Tästä on ollut helpohkoa luisia sellaiseen negatiiviseen kehään, missä ei oikein ehdi liikkua tai pitää kunnollisia taukoja. Ruokavaliossa on liian helppo suosia nopeita, välipalatyppisiä ratkaisuja ja sitten ei oikein jaksakaan lähteä liikkeelle kun sille mahdollisuus olisi.

Ja nyt korjaan, tästä olisi ollut helppo luisua sellaiseen negatiiviseen kehään mutta olen pyristellyt sitä vastaan. Olen lähtenyt liikkeelle juuri siitä syystä, että tiedän tarvitsevani sitä. Ja tämä vain yksi esimerkki, miltä kantilta olen ajatellut että blogissa edelleen pystyn myös vertaistukea tarjoaamaan. Olen edelleen se tavis, joka painii ihan samojen ajatusten ja mietteiden äärellä kuin varmasti valtaosa.

Tervetuloa siis vielä kerran seuraamaan blogiani, minkä pariin palasin just nyt.