Mitä minä haluan?

Moi,

Tuossa jokin aika sitten minulle esitettiin sellainen kysymys, tai oikeammin kommentti, joka on vaatinut vähän miettimistä: Mitä minä oikeastaan haluan? Vastauksen kysymykseen luulisi olevan yksinkertainen ja helppo – sen kuuluisan kiinteän ja timmin kropan. Mutta mitä se oikeasti tarkoittaa ja erityisesti mitä se tarkoittaa minun kohdallani on taas omanlaisensa kysymys. Jotta fokus tekemiseen pysyy tarpeeksi kirkkaana, on oltava selkeä tavoite siitä mihin suuntaan ollaan menossa. Luuloistani huolimatta oma tavoitteeni ei suinkaan ole ihan niin selkeä kuin olen kuvitellut ja vasta nyt olen tämänkin asian ymmärtänyt. Voisiko jopa olla, että tässä epätietoisuudessa on ollut syynsä sille, etten ole tämän suurempaa muutosta saanut vartalossani aikaiseksi viimeisen puolentoistavuoden aikana? Viimeksihän fokus oli selvä – pudota painoa (viittaan siis blogin alkumetreihin ja esikoisen syntymään). Tätä seurasi projekti kasvata lihasta, ja sekin toteutui vaikka tarina kesken uuden raskauden myötä jäikin.

Tämä epämääräisyys on käynyt paremmin kuin hyvin selväksi viime päivien aikana kun olen todenteolla yrittänyt miettiä itselleni jonkinasteista ihannevartaloa. Jokainen vartalo on kaunis ja siinä missä ehkä joskus vaikkapa Jutta Gustafsbergin lihaksisto oli liian iso minun makuuni, ei se ole enää. Ihan yhtälailla siinä missä jokin pienenpieni vartalo vaikkapa Nicole Richien tyyliin oli minusta tavoittelemisen arvoinen, ei se ole enää. Enkä mollaa tässäkään Richien pientä ja hoikkaa vartaloa, sekin on kaunis, muttei minua varten. seuraavassa on luvassa aimokasa ”teinipohdintaa” ihannevartalosta. Kuvat eivät keskenään ole ehkä vertailukelposiai kun osa on kisakuvaa, osa jotain ihan muuta mutta ei takerruta tänään pikkuasioihin.

Pääsääntöisesti omaa silmääni ovat kuitenkin aina miellyttäneet urheilulliset piirteet ja ehkä eräs aikaisia ihanteita on ollut suosionsa huipulla ollut Britney Spears. Sopusuhtaisen kaunis vartalo ja timmi keskikroppa ovat olleet minun ihanteitani.

Samaa linjaa noudattelee pitkänlinjan suosikkini Jillian Michaels. Erona edellä olevaan ovat mukaan tulleet kauniit ja linjakkaat käsivarret ja pyöreämpi hartialinja. Pitkään, jollei edelleen, tämänkaltainen vartalo on ollut se tavoittelemisen arvoinen.

Vaan haluaisinko sittenkin enemmän lihasmassaa? Haluaisinko sittenkin lihaksikkaamman vartalon? Niin upea kuin vaikkapa Nicole Wilkins onkin niin ehkä tämäkään ei ole minua varten (ihan kuin sitä nyt tuosta vain saisikaan).

Olen ennenkin maininnut että bikini fitness-sarjassa on ehkä sitä oma tavoitemaailmaani lähinnä olevat ihanteet eikä niinkään siitä lavakunnosta vaan treenikaudelta. Minä en juurikaan fitnessmaailmasta mitään tiedä, eikä minun varmaan tarvitsekaan mutta sen mitä olen tässä oppinut niin peppu on pop. Ja vaikka en erityisemmin kisakunnosta välitäkään (eikä siihen voi edes tosielämää verrata) niin katsokaa nyt tätä takapuolta!

Ja kun nyt tälle saralle päästiin niin ehkä aika lähellä sitä tavoitevartaloa voisi olla Jamie Eason. Tässä yhdistyy jollain tapaa kaikki edellä esitetty: On levä hartialinja, muodokkaat käsivarret, timmi keskivartalo ja kaikin puolin terveen ja toiminnallisen oloinen kroppa. Ehkä peppu-reisiosio voisi olla omaan silmääni vielä muodokkaampi (ainakin kuvista päätellen).

Tällaisen keskustelun jouduin itseni kanssa siis käymään kun otin tavoitteekseni keksiä itselleni jonkinlaisen vartaloihanteen. Seuraava kysymys onkin että miten lähteä etenemään kohti tavoitetta ja vastaus lienee selkeä: Lisäämällä lihasmassaa. Jahka tämänhetkinen projektini (BC) loppuu, niin nautitaan hetki tuloksista ennen uuden projektin aloittamista (jolle taitaa löytyä suuntaviivat tästä tekstistä). Ugh!