Hae
My Project Is Me

Uusi maanantai, sama vaakalukema

Moikka,

Ihan ensinnäkin haluan todeta että olen jälleen enemmän kuin intoa täynnä tämän ikuisussuprojektini kanssa. Jollain tapaa perjantainen sekasotkuteksti selvitti omia ajatuksiani kummasti. Jos vielä vähän aikaa sitten tuntui siltä että kaikki ajatukset, tuntemukset ja muut tulivat ja menivät oman tahtonsa mukaan niin nyt on toisin ja olen jälleen tilanteen tasalla. Tästä on hyvä jatkaa.

Kuten mainittu, olen lukenut itse painonpudotusprojektin aikaisia tekstejäni vuodelta 2011 ja tykännyt tavasta, jolla maanantaisin nivon kuluneen viikon yhteen. Niinpä aion tehdä sitä taas jatkossa, alkaen nyt.

Liikkumisten osalta olen oikeastaan enemmän kuin tyytväinen. Tiistaina palasin vasta mökiltä ja maanantaina pidin muutenvain täydellistä vapaapäivää kaikesta. Loppuviikkoon kuitenkin mahtui vähintään 30min kävely päivittäin, yksi tunnin kävelylenkki sekä vielä intervallijuoksu ja 10km hölkkälenkki. Lihaskunnon puolesta sain jopa aikaiseksi gymstick-treenin, pallotreenin ja vartin superjumpan. Ja vielä, mukaan mahtui yksi kokonainen vapaapäivä kun kävimme koko perheen voimin lauantaina Linnanmäellä. Tehokas loppuviikko siis ollut kyseessä.

IMG_7663 (683x1024)

Nyt kun sain ladattua tuon Runtastic-ohjelman nokailaiseeni niin totean ääneen että vauhtini on selkeästi hiipunut huipputasostaan. Juoksemisen suhteen en tarkemmin osaa sanoakaan mutta siinä missä ennen painelin vaunujen kanssa keskinopeudella 7km/h niin nyt en ilman vaunujakaan yltänyt samaan. Ilman vaunuja keskinopeus oli 6,6km/h ja vaunujen kanssa 5,6km/h. Tässä voisi olla ihan selkeää ja konkreettista tavoiteltavaa.

IMG_9103

Ja mitä ruokailuihin tulee niin parmminkin olisi voinut mennä. Herkuttelua tapahtui paitsi keskiviikkona niin myös lauantaina. Mieluummin kuitenkin lähes joka toinen päivä kuin joka päivä eli siinämielessä voin olla oikein, oikein tyytyväinen. Myös muutama muu hassu ruokavalinta osui viikolle (kuten itsetehdyt hampurilaiset ja keskiviikon kaupan einesateria) mutta tätähän elämä on, sopeutumista ja uuden jatkuvaa opettelua.

IMG_7685 (1024x683)

Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa, hyvin mielin kohti elokuun alkua vaikka vaakakin tosiaan näytti tuttuja lukuja. Päivän paino on siis 60,4kg. On myönnettävä että harmittahaan tuo ettei se nyt ikinä tunnu laskevan oikealle kilokymmenelle mutta kuten sanottu, olen itse juuri nyt niin hyvällä tuulella projektini suhteen etten anna sen häiritä.

 

8 kommenttia

  1. JH kirjoitti:

    Ihanaa miten positiivisesti jaksat suhtautua painon jumittamiseen 🙂
    Aloin nyt kesällä laihduttaa viittä kiloa, jotka keräsin keväällä syödessäni huonosti stressin ja muiden tekosyiden takia. Tässä vaiheessa pitäisi olla jo reilusti 5:lla alkavia lukuja, mutta nyt jo neljäntenä maanantaina vaaka näyttää edelleen sinnikkäästi yli 60kg, vaikka olen kiltisti noudattanut ruokavaliota ja liikkunut paljon. Ei auta kuin puskea eteenpäin 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Niin, melkoista kamppailuahan tämä jumittaminen on. Jaksuja sinulle, sitä tämä vaatii.

  2. Inka kirjoitti:

    Hyvältähän tuo kuitenkin näyttää -300g viikon aikana tullut paino alaspäin. Toki sitä aina toivoo kovempaa tulosta. Tuntuu ainakin itsellä, että liikkuminen ja helle yhdessä aiheuttaa erityisen paljon nesteen kertymistä kehoon. Koko kroppa on pienessä turvotuksessa. Itse aloitin lauantaina tavoitteellisemman painon tiputuksen 62,6 kilosta ystäväni toimiessa kirittäjänä. Uskon että onnistuu. 🙂 Sä olet kyllä sitkeä sissi, kun ihan omatoimisesti tuohon projektiin pystyt. *ihailevia huokauksia* 🙂

    • jennie kirjoitti:

      No enhän minä nyt ihan yksin ole vaan kaikkien teidän kanssa 🙂

  3. Sanna "nannu" kirjoitti:

    Moi!
    Kui pitkä oot jos sun tavotepaino on 54kg?et näytä kauhean lyhyeltä ja kun kattelin sun vanhoja kuvias jossa oot ollu 51kg,oot mielestäni ollu silloin jo liiankin laiha.voin vannoa ettei se paino stressaamalla tipu tai siis että jos ihan jatkuvasti on miettimässä jokaista suupalaansa.voisin vaikka vannoa että jos elimistö saa kerran kahdessa viikossa jonku itetehdyn hampparin,ei se maata kaada vaan saa nimenomaan painonpudotuksen uuteen nousuun 🙂 itse siis syön pehmiksen tai jonku muun jäätelön kerran viikossa ja JOS suolasta tekee mieli niin kebablihaa salaatilla

    • jennie kirjoitti:

      Niin, en tosiaan itsekään sitä alhaisinta painoa missään nimessä tavoittelekaan ihan samoista syistä. Pitkähän en missään nimessä ole, hädintuskin 162cm. Mutta siis kiitos muistutuksesta tuon rentouden suhteen, vaikken koekaan eläväni stressin keskellä niin saattaa silti olla että se siellä takaraivossa jossain jyskyttää. Kommenttisi sai minut muutoinkin miettimään asioita vähän enemmän ja kiitos sinun, blogitekstini käsitteleekin tältä päivältä tätä ajatusten sekamelskaa.

  4. Mira kirjoitti:

    Hei, luulinkin nähneeni sinut Lintsillä lauantaina 😉 Kannoitko rintarepussa kuopustasi?

    • jennie kirjoitti:

      Siellä on ollut sitten minun lisäkseni joku toinen samannäköinen typykkä:) vauveli oli kyllä paljon sylissä muttei repussa kun en sitä lähtökiireessä muistanut napata mukaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.