Hae
My Project Is Me

Uusi vuosi, vanhat kujeet

Moikka,

Jostain syystä juuri nyt minulla on enemmän intoa lähteä urheilemaan kuin koskaan ennen. Tai ei varsinaisesti kuin koskaan ennen mutta vähintäänkin saman verran kuin aikanani salilla aloittaessani. Olen jopa niin innoissani että pakkasin kaikki tavarat valmiiksi jo illalla JA vaihdoin sykemittariini pariston. Milloinhan minulla on viimeksi ollut sykevyö käytössä, joskus loppukesästä/alkusyksystä varmaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Minulla on ehkä muutama hyvä syy ja selitys tälle innostuneisuudelleni. Ihan ensimmäisenähän tässä on ollut pienoinen tauko, paitsi varsinaisista treeneistä niin myös töistä ja sitämyöten perusarjesta. Kyllä yksi viikko vain saa ihmeitä aikaan, uskokaa tai älkää.

Ihan viimepäivinä, olen myös motivoitunut muiden ihmisten aikaansaamista muutoksista tavalla, jota en ole tuntenut pitkään aikaan. On ihan huikeaa nähdä miten meistä tavallisista tallaajista tulee tosielämänsankareita ja jos he pystyvät siihen, pystyn minäkin. Vaikka oma tilanteeni onkin juuri nyt hieman toisenlainen kuin valtaosalla treenaajista ei se minua haittaa.  Olo on juuri nyt sellainen että voisin vaikka valloittaa koko maailman. Vaikka muutos ei varsinaisesti ulkoisesti juuri nyt näkyisikään niin se tunne ja voima, jonka terveellinen ja tehokas treeni saa aikaan, näkyy tietyllä tavalla varmasti myös ulospäin.

Olen myös iloinen sisäisesti hamstraajastani, jonka ansiosta kotoa löytyy paljon motivoivaa luettavaa ja katsottavaa lehtien muodossa. On Kg-lehteä ja Fittiä sekä Sporttia useammalta vuodelta. löytyy koti-ja ulkomaista alan julkaisua ja ihan yksittäistä säästettyä motivaatiopiikkiä. Eilen vielä innostuspuuskissani järjestin kaikki siististi niin tietääpä mistä löytää mitäkin.

Kuten eilen myös kirjoitin, olen tosiaan huomannut että vähän sinneäin tekeminen tai syöminen ei missään nimessä tuo autuutta. Jostain syystä olo on vetelä vaikka pääsääntöisesti kaikki sujuu kuten pitäisi. Vaikka treeni kulkee ja ruokavaliokin on pääosin kunnossa ei se ole tuntunut riittävän. Uskon että se suurin este tässä kaikessa on ollut päänsisäinen ja juuri nyt se kivi on käännetty.  Nyt katsotaan, mihin se tahdonvoima, jolla maailmoja (tai ainakin maita) on valloitettu, johtaa.

12 kommenttia

  1. Nikita kirjoitti:

    Hei ja hyvää uutta vuotta! 🙂 Lueskelin blogiasi, onnea vauvauutisesta. Täällä on yksi 5v pojan nuori äiti joka tahtoo eroon vauvamahasta ja haluaa hankkia hyvän kunnon ja kiinteyttää kroppaa, katsotaan ehtiikö ku vauvalle annettu lupa tulla ;)Mielenkiinnolla odotan raskausajan treenivinkkejä 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Omaksi hämmästyksekseni olen huomannut että aika vähällä on vielä päästy, eli en kauheasti ole joutunut miettimään raskautta treeneissä. Tässä vaiheessa lattialta ja muista sellaisista laitteista, joissa painoa tulee paljon vatsalle, on joutunut jo luopumaan mutta muutoin mennään tuttuun tapaan. Onnea myös omaan yritykseen – sekä että kakkosen hankintaan ja oman upeamman minän saavuttamiseen. Molemmissa on kyllä tavoitetta kerrakseen 🙂

  2. ~LOVE~ kirjoitti:

    :):)Motivaatio, kyllä sen aina jostain löytää. Muistatko, kun mietit kouluun menoa? Kerroin, että se on mahdollista. Mulla motivaatio sen kanssa riitti loppuun asti ja TADAAA –> valmistuin :):) Välillä motivaatio hiipui ja aina ei jaksanut, mutta kun tiesi tavoitteen olevan hyväksi ITSELLEEN, sitä jaksoi kummasti loppuun asti.Kivaa päivää <3http://lloveyourselff.blogspot.co.uk/2012/12/1-x-koulu-1-x-pentik-1-x-happy-woman.html

  3. Hävitys kirjoitti:

    Löysin blogisi tässä vajaa kuukausi sitten,kun mietin että pitäis tehdä itselle jotain.Ilahduin siitä kun päivititkin blogiasi niin useasti.Eilen alkoi tosikoitos ja kilpailu pomon kanssa painon putoamisesta.Olen ollut viimeiset 12 vuotta ylipainoinen ja paino vaan noussut joka vuosi korkeammalle ja korkeammalle.Kuuden synnytyksen jälkeen mittarini näyttää 96kg ja ruokailutottumukset täysin hukassa.Kuvasi kahvimukista ja viineristä kertoo hyvin paljon arjestani ja valinnoista joita pitää opetella.Olenhan ennenkin osannut syödä ns.normaalisti ,miksen enään osaisi?Ruokajuttuja lisää kiitos.

    • jennie kirjoitti:

      Varmaan ruokajuttuja taas tulee kun on arki palannut kuvioihin ja kuitenkin ruoka kuuluu jokaiseen päivään :)Ja se mitä itsekin totesin, niin kaikessahan on kyse jokapäiväisistä valinnoista. Niistä pienistä asiosiat jotka jaksaa tehdä oikein yhä uudelleen ja uudelleen.

  4. Tea kirjoitti:

    Hienoa, että motivaatio on löytynyt taas! Se on kyllä kumma juttu, miten aika usein tuollaisen suvanto-vaiheen jälkeen se into on ihan mielettömän korkealla ja tosiaan tuntuu siltä, että voisi valloittaa vuoria. 🙂 Ja minulle myös muiden onnistumistarinoiden lukeminen on aika motivoivaa, silloin huomaa sen, että mihin ihminen onkaan pystyväinen jos oma tahto on tarpeeksi kova. 🙂

    • jennie kirjoitti:

      No sanoppa muuta. En tosin edes tiennyt motivaationi olevan hukassa ennenkuin nyt sen jostain hypittyä taas silmille 🙂

  5. Elina kirjoitti:

    Uuden vuoden alussa on taikaa! Tosi kiva lukea että se innostuksen palo on palanut! Niin sille vaan monesti tahtoo käydä, kun on saavuttanut liikunnan ja terveellisten elämäntapojen avulla niin paljon. 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Eilen tosiaan Juttaa tv:stä illalla tuijottaessani tämä todellisuus iski minuun vielä särmäkkäämmin; Sillä onko 100% sitoutunut vai 98% sitoutunut on vissi ero, enkä ehkä voi viimeajoista sanoa olleeni täysillä mukana. En edes tajunnut tätä ennenkuin nyt, tämän tunteen iskeydyttyä takaisin.

  6. Anonymous kirjoitti:

    Sinulla on ihana blogi. Olen jo jonkin aikaa lukenut blogiasi ja saanut motivaatiota painonpudotukseen ja treenaamiseen. 🙂 Painoa tiputettu 8kg ja tavoitteena ois vielä ainakin 5kg tiputtaa kesähäihin.Kiitos ruoka ja treenivinkeistä! Blogiasi lukemalla saan uutta intoa omaan projektiini!Ja hyvää alkanutta vuotta!

    • jennie kirjoitti:

      Oi, onnittelut tulevista häistä ja jo saavtetuista tuloksista 🙂 Kesää odotellessa, monestakin syystä ;)Kiitos itsellesi kun käyt lukemassa ja motivoitumassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.