Herkkusuhdanteet

Moi,

Kuten ilmi on käynyt viime viikolla herkuttelu valtasi taas tilaa päivittäisestä ruokavaliostani; Toisinaan se oli ihan suunniteltua ja toisinaan täysin puskista tullutta tapahtumaa. Päädyinkin hieman miettimään omaa suhdettani herkutteluun sekä siihen mitä herkuttelu oikeastaan tarkoittaa.

Joskus aiemmin eräs lukija tiedusteli, josko mahdollisesti pidän ns. suunnitelmallista herkkupäivää ja vastasin että emmekö ke kaikki pidä. Mielestäni siis herkuttelu kuuluu elämään ja on sallittua silloin tällöin, mielellään hallitusti. Hallitulla herkuttelulla tarkoitan että erilasista nautinnoista selvitään ilman mäsäilyövereitä (joilta siis viime viikolla vältyttiin). Juhlat ovat juhlat, mutta palaan niihin vielä myöhemmin tarkemmin.

Olen joskus aiemmin täällä blogin puolella miettinyt onko parempi pitää karkkipäivä vai nauttia karkki päivittäin. Päädyin pitämään karkkipäivää kokeilumielessä reilu kuukauden ajaksi. Tämä toimi melko hyvin vaikka juuri silloin kun tätä toteutti tuntuikin että koko maailmankaikkeus oli enneminkin sitä mieltä että yksi herkku päivässä on parempi vaihtoehto.

Tästä päästäänkin sitten siihen kaikista kriittisimpään kysymykseen, eli mitä herkuttelu oikeastaan onkaan. Ovatko kuivatut hedelmät herkuttelua? Tuoreista hedelmistä tehty hedelmäsalaatti tuskin on.. Entä sokerittomat, lähes kalorittomat karkit – varsinkin jos ne on makeutettu xylitolilla? Sehän on kuin purkkaa söisi eikä purkka nyt pahasta ole, päinvastoin. Listaa voisi jatkaa melko pitkään mutta ymmärrätte varmaan mitä ajan takaa.

Jos edellä esitetyt esimerkit lasketaan herkuttelun piiriin, niin minähän käytännössä herkuttelen päivittäin smoothien parissa – olkoonkin rasvatonta ja korkeaproteiinistä! Entäpä jos smoothien sijaan söisinkin rahkaa johon on lisätty  kevyttä (9%) vaahdotettua vanilijakastiketta sekä vaikka omenaa ja kanelia – kaloreita kertyy edelleen vähänlaisesti eikä rasvankaan määrä ole juuri lisääntynyt mutta rahka on muuttunut muodoltaan samettisen kermaiseksi ja notkeammaksi – ihan oikeaksi herkuksi! (Jos oikein haluaa hienostella niin päälle voi murentaa vielä vaikka yhden keksin).  Haluan vain tuoda ilmi että herkuttelua on olemassa monenlaista, riippuen että miltä kantilta asiaa tahtoo tarkastella. Ei kaiken herkuttelun tarvitse näkyä ensimmäisenä vyötäröllä ja vaa’alla.

Joskus taannoin jossain, muistaakseni KG-lehdessä, olikin artikkeli herkkutaulukoinnista. Ideana siis oli jakaa herkut niihin joita saa syödä päivittäin, viikottain, muutaman kerran kuussa, kerran kuussa, harvemmin. Ideana siis se että päivittäin sallittaisiin esim. hedelmät, viikottain muutama pala tummaa suklaata, muutaman kerran kuussa leivos, kerran kuussa juhlatarjoilut kokonaisuudessaan ja vieläkin harvemmin synnitön syöminen (joulu, juhannus).. En itse koskaan uhrannut asialle sen enempää ajatusta koska ajtuksena vaatisi mukamasti niin paljon pohjatyötä, mutta nyt tässä vaiheessa vaikuttaa ihan toimivalta idealta. Jossei muutoin niin ainakin sen vuoksi että on pakotettu uhraamaan hieman pidempi ajatustuokio herkuttelulle ja niiden vaikutukselle omaan painoon/ulkonäköön.

http://weheartit.com/entry/12187067

Olemassa tosiaan on myös nuo ihan perinteiset leivonnaiset, karkit ja suklaat.. Enkä minä (kuten todettu siis on) ole mikään poikkeus säännössä etten ikinä näillä tuotteilla nautiskelisi. Silloin tällöin tällainen herkku vain on paikallaan. Milloin se hetki on, onkin paljon vaikeampi ratkaistava.

Mitä siis siihen yhteen herkkupäivään viikossa tulee, niin pidän sellaisen jos siltä tuntuu ihan luvan kanssa. Herkuttelenhan kuitenkin päivittäin tuon smoothien kanssa ja melkoisen usein myös kuivatuilla hedelmillä, joiden määrää kuitenkin rajoitan melko vähään niiden korkean energiapitoisuuden vuoksi. Kotoa löytyy myös lähes poikkeuksetta erimakuisisa xylitol-purkkia sekä noita sokerittomia karkkeja.  Ehkä tämä on omalta osaltaan auttanut siihen että tällaista virallista herkkupäivää ei ole hetkeen tullut pidettyä ellei kyseessä ole ollut joku erikoistilaisuus (juhlat tms.)

Olenkin  joskus aikanaan tehnyt vakaan päätöksen että vaikka en ikinä (mitä ei siis tule tapahtumaan) söisi näitä ”oikeita herkkuja” niin juhlissa kaikki on sallittua. Tätä toteutan ja kannatan edelleen. Ihan rehellisesti, oma mielipiteeni on että tällaisella satunnaisella yltiöherkuttelulla, jota juhlissa usein tapahtuu, pysyy mieli virkeänä. Ja niinkuin eräs ystäväni totesi, niin yleensä tällaisen herkuttelun jälkeen on vain tavanomaista suurempi into jatkaa painonhallintaprojektia.