Hae
My Project Is Me

Apua – Hiilareita!

Tutustuin vasta jokin aika takaperin härkäpapuvalmiste Härkikseen, joka on siis härkäpavuista valmistettu, jauhelihamainen, proteiininlähde ruoanlaittoon. Kun lihankäytön määrä puhuttaa, on kasviperäisiä vaihtoehtoja noussut tarjolle yhä enemmissä määrin ja Härkis on siis yksi näistä valmisteista muiden joukossa. Ekologiselta kantilta ajateltuna tuote on ihan huippu. Lisäksi se on proteiinirikasta (17g/100g) kun taas esimerkiksi kotoa samaanaikaan löytyvästä broilerifileestä tarkasteltuna sama määrä on 19g/100g. Tyydyttynyttä rasvaa on vähän ja lisäksi tuotteessa on kasviperäisenä valmisteena myös kuitua, joka varsinaisista lihatuotteista puuttuu. Aika täydellistä, ajattelin mutta kiitos papuperäisyytensä, on Härkiksessä myös hiilareita (13g/100g). Ja minua harmitti että muutoin niin mukavan täydellinen juttu ei ollutkaan niin täydellinen.

harkis

harkis_seloste

Ravintosisältä Verso foodin sivuilta

Mutta mitäs sen on oikeastaan väliä että Härkiksessä on hiilareita? Enhän minä niitä edes välttele; Syön perunaa ja pastaa siinä missä mitä tahansa muutakin ravintoa ja aamukin alkaa usimmiten kaurapuurolla. Miksi ihmeessä siis pääaterioilla syömäni proteiininlähde pitäisi olla hiilariton, kun kuitenkin sen kanssa niitä nauttisin muussa muodossa. Ja tässä ajatuskierteessä pyörittelen ajatuksiani, niin puolesta kuin vastaan, edelleen.

Ehkä kyse on siitä että olen seurannut läheltä niin monen hiilareita välttelevän ihmisen ajatuksia joko ihan aidossa elämässä tai median kautta. Tai ehkä kyse on siitä että vuosien ajan hiilarittomuutta on pidetty jonkinlaisena oikotienä onneen, kun puhutaan esimerkiksi laihduttamisesta. Oma laihdutustahtini kun on hiilareineen ollut hitaamman puoleista ja ehkä jotenkin jossain alitajunnassa vielä mietin että hiilarittomasti homma voisi olla nopeampaa.  Käsitykseni mukaan on kiistattomia todisteita sen puolesta että hiilareita karsineet pudottavat alussa painoaan rivakammin kuin muut vaikka tahti loppupeleissä tasaantuukin. Eikä ne hyvät hiilarit oikeasti kenenkään, tai ainakaan kaikkien, laihtumista estä. Itsellänihän ei edes ole niiden sietämisessä ongelmia, enkä ole ajatellut tekeväni siitä itselleni elämäntapaa niin ei sille ole oikeasti mitään syytä miksi minun muka pitäisi tuskastua siitä että Härkiksessä on proteiinin lisäksi myös hiilareita.

harkis_2

Onneksi hiilarien on annettu pikkuhiljaa astua ulos kaapista ja yhä useampi mediavaikuttajakin puhuu niiden käytön puolesta niin tällainen tavallinenkin ihminenkin ”uskaltaa” ne hyväksyä hyvillä mielin. Jokainen meistä kuitenkin tarvitsee sekä proteiinia, hiilareita ja rasvaa – sopivassa suhteessa mutta se sopiva suhde on jokaisella varmasti yksillöllinen. Kuten huomaa, ei minulla ole olemassa vastauksia omiin mietteisiini- vain sekalaista ajatusvirtaa.

 

4 kommenttia

  1. ulla kirjoitti:

    oho aika paljon- mutta ei ilman hiilareita kroppa pelitä. Ei tosiaan. Mutta mä pitäydyn mielummin jauhelihassa, kuin härkiksessä 😀 Se ei kyllä tainnut ollakaan gluteeniton.

    • jennie kirjoitti:

      joo, hämmästyin kanssa kun asiaan tutustuin mutta toisaalta ymmärtäähän sen kun ajattelee mistä se tulee 🙂 Eikä tosiaan ole aivan gluteeniton.

  2. Ilkka Pekanheimo kirjoitti:

    Näytät olevan ainakin jonkin verran hiilarimyönteinen. Nyt kannattaa kuitenkin olla varovainen: ”Kuvio alkaa selkiytyä. Sokeri aiheuttaa Alzheimerin tautia (tyypin-3-diabetes). Suojelkaa aivojanne luonnollisilla rasvoilla!” http://scienmag.com/alzheimers-disease-found-to-be-a-diabetic-disorder-of-the-brain/

    Tässä toista asiaa, valaistuksesta. Ajatuksiani voit vapaasti lainata (tietysti lähde olisi hyvä mainita). https://valaistusta.wordpress.com/2016/10/21/valaisuvinkit-pimenevaan-syksyyn/

    Terv. Ilkka

    • jennie kirjoitti:

      Terveys ja terveellinen ruokavalio on melkoinen savotta kun jokaiselle asialle/väittämälle löytyy tutkimustuloksia niin puolesta kuin vastaan – Kiitos siis Ilkka eräästä näkökulmasta asiaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *