Hae
My Project Is Me

Onnistumisen iloa

Moikka,

Tänään toteutaan lukijan toivetta koskien onnistuneen painonpudotuksen kulmakiviä. Ensimmäisenä haluan kuitenkin jälleen kerran muistuttaa etten siis ole alan ammattilainen ja kaikki ajatukset kumpuavat vaib ja ainoastaan omasta elämästäni ja sitä myöten siis itselläni toimivista asioista. Luonnollisesti jokainen meistä on yksilö ja se mikä toimii minulla ei välttämättä toimi jollakulla toisella.

Olen aiemmin listannut muutamia motivaatioon liittyviä seikkoja täällä. Suosittelen tutustumaan myös näihin ajatuksiin. Tällä kertaa keskitytään kuitenkin siihen miten minä onnistuin pudottamaan painoani. Ajatukset eivät ole minkäänmoisessa tärkeysjärjestyksessä.

Lakkaa haaveilemasta ja tee päätös että huominen on tänään!

Onnistumisessa on pitkälti kyse omasta halusta ja kyvystä saada aikaan muutos. Seuraavat alla olevat ajtukset ovat mielestäni juurikin niitä seikkoja, jotka kumpuavat omasta itsestä.

Motivaatio
Motivaatiota tarvitaan aina ja se mikä kutakin meistä ajaa kohti päämäärää on ihan sama, kunhan toiminnalle on olemassa jokin syy. Tämä ajatus auttaa meitä jaksamaan eteenpäin erityisesti niinä vaikeampina päivinä. Se mikä tulee kuitenkin muistaa on että perimmäinen motivaatio lähtee aina itsestä eikä koskaan ulkopuolelta. Kun perussyy on selvillä voi tukea ja lisämotivaatiota hakea ympäristöstä.

Kuten siis todettu niin itselläni oli haavekuvissa tavoittaa sama vartalo kuin ennen raskautta. ”Kun kerta olin ollut sellaisessa kunnossa niin pääsen siihen aivan varmasti takaisin” – oli ajatukseni, joka ohjasi minua eteenpäin. Ihan yhtälailla motivaationa toimivat muut muutoksen kokeneet henkilöt ihan siis julkkismaailmasta kuin meistä tavallisistakin ihmisistä. Kaikenmoiset ennen- ja jälkeen- jutut nostavat ainakin omaa motivaatiota kummasti.

Asenne
Päätös alkaa tavoitella jotain on jo itsessään iso juttu ja käytännössä puolikas askel kohti tavoitetta. Jotta maaliin asti päästään niin täytyy myös miettiä mitä tavoitteen eteen joutuu tekemään. Muutokseen on oltava valmis vaikka se kuinka vaikealta tuntuisikin. Loppupeleissähän muutoksessa on kyse oman mukavuusalueen ulkopuolelle astumisesta (nykyisistä tavoista poissiirtymisestä). Tämän vuoksi varsinkin alussa saattaa joutua tekemään kohtalaisen paljon työtä (tarkkailemaan ruokavaliota tiukasti, pakottamaan itsensä lenkille). Pikkuhiljaa nämä uudet muutokset tulevat tavaksi ja homma alkaa luistaa kuin itsestään.

Omalla kohdallani tein päätöksen tavoitella raskautta edeltävää ulkomuotoani sekä liikunnan että ruokavalion avulla. Tiedostin että suurin ongelmani oli herkuttelu sekä liikunnan puute. Alkuun pakotin itseni ulos päivittäin kunnes tosiaan huomasin että tämähän on ihan mukavaa puuhaa. Kun homma alkoi luistamaan aloin vaatia itseltäni enemmän.. Pidempää lenkkiä, nopeampaa tahtia jne.

Ole vaativa
Kukaan ei tunne sinua paremmin kuin sinä itse – tämän takia itseltään voi uskaltaa vaatia melkoisia suorituksia. Kun huomaat että lenkki sujuu jo helposti kokeile tosiaan pidentää matkaa. Kun huomaat ettet päivittäisen suklaalevyn sijaan tarvitse enää kuin suklaapatukan, kokeile luopua kokonaan.. Kaikkea ei siis tarvitse aloittaa rytinällä ajatellen että ”Nyt en enää ikinä koskaan syö mitään ja liikunkin niin pirusti enemmän”. Haastetta saa olla, mutta kasvata sitä pikkuhiljaa. Totuus kuitenkin on se, että alussa pienillä muutoksilla saa jo ihmeitä aikaan ja loppurutistuksessa voi joutua tekemään  jotain vielä enemmän. Tärkeintä on kuitenkin muistaa vaatia muutosta itseltään.

Itse huomaan toimivani paremmin hieman liian haasteellisessa ympäristössä. Osaan ja uskallan vaatia itseltäni melkoisesti ja mielestäni tämä on tärkeää. Alkuun voi olla hyvä että painostusliikkeessä on mukana myös ystävä tai miksei vaikka personal trainerikin. Kun on sovittu että nyt mennään lenkille niin ei sitä aina kehtaa ilmoittaa etten tänään tulekaan.. Itseään voi myös huijata pakottautuessaan epämukavuusalueelle. Kesällä käytin kaikenmoisia tekosyitä pidemmälle lenkille lähtiessäni kuten että saan tässä mukavasti aurinkoa samalla jne.

Elämäntilanne
Vaikka halua ja intoa löytyisi kuinka, niin vääränlaisessa elämäntilanteessa ei laihtumisesta välttämättä tule yhtään mitään. Jos/kun elämässä on muutoinkin kaikenlaista stressitekijää tai uutta ja ihmeellistä ei elämäntapa muutoksen aloittamista kannata ajoittaa juuri tähän kohtaan. Kun elämä on tasapainoisen tuntuista ja olet onnellinen on uusien asioiden aloittaminen helppoa ja mukavaa.

Itseni kohdalta voidaan taas sanoa että vaikka ikäänkuin aloitin projektini kesäkuussa 2011 niin todellisuudessa  kaikki alkoi vasta 1.8. Kesäkuussa uuden perheenjäsenen tulosta oli kulunut vasta niin vähän aikaa etten todellakaan ollut valmis muuttamaan elämänrytmejäni totaalisesti. Itselleni ihan uusi vauva-arki vaati totuttelua ja ihmettelemistä. Vasta arjen hieman rutinoiduttua ja itseni totuttua ajatukseen että kahden sijasta meitä on nykyään kolme, oli muutoksen tekeminen helppoa. Tässä vaiheessa kilota alkoivatkin pudota mukavaan tahtiin ja kaikki tuntui sujuvan omalla painollaan.

Pitkäjänteisyys
Mitään ei valitettavasti tapahdu hetkessä ja elämäntapamuutos on kuin rahan säästäminen. Se mitä teet tänään kasvattaa korkoa huomiselle. Kun haukkaat tuloistasi liian ison osan säästöön niin hyvin äkkiä huomaat kituuttelevasi silkalla makaronilla kun muuhun ei ole varaa. Ja sitten huomaat käyttäväsi säästöjäsi kun kolmen makaroniviikon jälkeen se ei vaan enää maistu. Jos olisit valinnut vaihtoehdoksi säästää hieman pienempiä eriä niin huomaat että elämiseen jää silti varaa ja säästötilin pääoma kasvaa koko ajan eikä näihin summiin tarvitse kajota tyydyttääkseen elämän muita tarpeita. Kaikki pienikin oman itsensä eteen tekeminen on siis kotiinpäin, ja pysyvä muutos vaatii pitkäjänteisyyttä.

Itselläni tosiaan löytyy kokemusta myös noista pikakuureista aina paastoista kaalisoppadieetteihin ja voin sanoa että niiden hyöty on ihan täysi nolla. Kyllä, paino putoaa tehokkaasti mutta sen muutaman päivän tai viikon (dieettaustavasta riippuen) jälkeen ei vain enää kyseistä elintapaa pysty noudattamaan. Tässä vaiheessa kilot tulevat takaisin rytinällä ja olo on aloitushetkeä surkeampi. Arvokasta lihasta on kadonnut ja takaisin tullut massa taas on vastaavasti silkkaa rasvaa ja nestettä (lopussa siis ravaprosentti on suurempi kuin aloittaessa). Parempi vain ihan oikeasti tehdä vain sellaisia muutoksia, jotka koskettavat koko loppuelämää.

Kuva: http://weheartit.com/entry/21751143, teksti Michael Jordan

Vaikka halu muutokseen on noustava omasta itsestään niin joskus myös ulkopuolisesta avusta saattaa olla hyötyä. Seuraaviin seikkoihin voi ja ehkä kannattaa saada apua myös ulkopuolelta.

3T eli tietoa, taitoa ja tukea
Tietoa on nykyään tarjolla niin julmetun paljon että on äärettömän vaikea tietää mitä uskoa. Totuuhan on se että aivan varmasti mikä tahansa ohje toimii mutta se mikä toimii omalla kohdalla löytyy vain kokeilemalla. Loppupeleissä olemme kaikki fysiologisesti kuitenkin samanlaisia (lihakset, luut yms. löytyvät jokaiselta) mutta se miten elimistömme toimii vaihtelee. Toisella on allergioita ja yliherkkyyksiä kun toisella ei ole yhtään mitään; Toisella on lihasta enemmän kuin  toisella jne. Tarvitsemme kuitenkin kaikki siis loppupeleissä elääksemme ravinteita, energiaa sekä vettä mutta se missä suhteessa on jo yksilöllistä.

Vertaistuki on mielestäni myös yksi onnistumisen avainasioista. Vertaistuki, tai tuki yleensä, toimii kuin hyvä ystävä ja auttaa jaksamaan eteenpäin niinä huonoinakin päivinä. Itse tosiaan olen tukea hankkinut paitsi toki todellisen maailman ystävistä niin myös pitämällä tätä blogia. Ajatus siitä että joku muukin lukee näitä juttuja on ollut minulle huiman tärkeää. Ja vielä tärkeämmäksi se on muuttunut lukijoiden lisäännyttyä sekä lisääntyneen kommentoinnin myötä. Kiitos siis teille kaikille tästä.

Ruokavalio
Yleisesti ottaen voisi sanoa että aina kun aletaan laihduttamaan joudutaan muuttamaan myös ruokailutottumuksia. Onko syöty liikaa herkkuja? Ovatko annoskoot liian suuria? Kuten siis todettu se mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi itselle, mutta kokeilemalla sen oikean tavan löytää. Jotain pitää jokatapauksessa muuttaa, muttä mitä niin se tulee selvittää.

Itsellä tämä ruokavaliomuutos on näytellyt isoa osaa onnistumisessani. Olen aina ollut, ja olen edelleenkin, että varsinaisessa laihtumisvaiheessa oikeanlaisen ruokavalion merkitys on korvaamaton. Ylimääräinen herkuttelu sai itsellä jäädä ja jo sillä sain mahtavia tuloksia aikaan. Pikkuhiljaa olen hifistellyt ruokavalion kanssa enemmän ja alkanut oikeasti tutkimaan tarkemmin mikä sopii itselle ja mikä ei. Esimerkkinä vaikka tuo leipä, joka jostain käsittämättömästä syystä aiheuttaa hillittömän syömishalun. Tämän vuoksi leipä ei kuulu enää jokapäiväiseen ruokavaliooni lainkaan.

Mikä on kuitenkin tärkeää on riittävä energian saanti sekä ravinnerikkaat ja monipuoliset raaka-aineet. Alleviivasin sanan riittävä sillä liika on kuitenkin liikaa mutta liian vähällä ei vastaavasti saa aikaan muuta kuin haittaa. Oman arvioidun päivittäisen energiatarpeen voi laskea ainakin täältä: http://kuntoplus.fi/testaa-itsesi/ravitsemustestit/energiatarvelaskuri

Lisäksi ainakin kiloklubin (http://kiloklubi.fi/) sivuilla pystyy laskemaan myös tuon oman energiatarpeensa mutta taitaa vaatia rekisteröitymisen. Rekisteröityminen on kuitenkin ilmaista ja sivusto tarjoaa käyttäjilleen kaikenmoista. Itse aikanaan käytin kiloklubin ruokapäiväkirjamahdollisuutta tuomaan tietoa syömäni ravinnon määristä ja ravintoarvoista – eli listaamalla päivittäin syömäni ruoat sain välittömästi palautetta siitä paljonko kuituja ja proetiineja yms. olin saanut.

Sitten on tuo syötävän ravinnon monipuolisuus. Kaikilla ravintoaineryhmillä on elimistöllä oma tehtävänsä ja tämän vuoksi niin proteiinit, hiilihydraatit, rasvat kuin vitamiinit- ja hivenaineet ovat tärkeitä. Vaikka siis jotain vähentääkin niin tulee ehdottomasti pitää huolta siitä kaikkea saa tarpeeksi. Kun tavoitellaan kiinteää kroppaa niin riittävä proteiinin tarve esittää suurta osaa jotta saadaan lihaksille niiden tarvitsemaa rakennusainetta. Ohjeellisena suositeltavana arvona pidetään 1-1,5g/painokilo.

Omassa ruokavaliossani proteiini ja erilaiset kasvikunnan tuotteet ovat näytelleet suurta osaa. Hienoinen hiilihydraattien rajoittaminen on omalle osalle sopinut vaikken minkäänmoista kieltoa niille ole asettanutkaan. Syön viljoja kuitenkin määrällisesti vähemmän kuin joskus ennen muinoin, jolloin yhden ruoka-annoksen pastamäärä vastasi arviolta noin kolmea desiä. Määrät ovat siis kohdallani olleet suuria. Käytän pääsääntöisesti täysjyvätuotteita ja leivän syönnin olen käytännössä lopettanut. Tyypillisesti päivän ateria koostuu seuraavasti:

Aamainen     Maitorahkaa tai smoothieta +leseet
Lounas          Kasviksia, salaattia, kalaa/kanaa, (melko harvoin pastaa tms)
Välipala        Maitorahkaa tai smoothieta +leseet
Illallinen       Kanasalaatti tai Keitto
Iltapala         Maitorahkaa tai smoothieta +leseet

Liikunta
Kaikkinainen liikunta on hyväksi ja kotiinpäin ja ihan pienilläkin jutuilla on loppupeleissä merkitystä. Liikunta lisää poikkeuksetta energiankulutusta ja tukee siis siten laihtumista. Jos olet tottumaton liikkuja niin alkuun kannattaa oikeasti aloittaa maltillisesti ja kunnon lisäännyttyä lisätä kierroksia. Kävely sopii kaikille ja on oikeasti yllättävän tehokasta. Huomasin tämän kävelyn tehon aika nopeasti itse sillä en alkuun juurikaan muuta tehnyt. Tärkeintä on kuitenkin liikkua siten kuin itse tykkää.

Alkuun voi olla että liikkumaan lähteminen vaatii hieman itsensä pakottamista ja motivaatiota joutuu hakemaan tälle suoritteelle ihan erikseen. Jollain aikavälillä tulee kuitenkin huomattua, että liikkuu ihan silkasta liikunnan tuomasta ilosta ja hyvänolontunteesta.

Kuten tosiaan tuolla aiemmin mainitsin niin oman kunnon kasvaessa itseltään kannattaa alkaa vaatia hieman enemmän. Kun kunto kasvaa ja olo kevenee niin liikkumiseen käytetty energiamäärä pienenee jos tehoja ei lisätä. Tällä saadaan ylläpidettyä nykyistä tilaa mutta varsinaista edistystä ei tapahdu. Haasta siis itsesi – kokeile kulkea nopeammin tai pidemmin. Kokeile käyttää hieman isompaa painoa. Se tunne, minkä saa kun huomaakin pystyvänsä vielä hieman parempaan, on aivan mieletön ja jo yksin sen voimalla haluaa ylittää itsensä yhä uudestaan ja uudestaan.

kuva: http://weheartit.com/entry/12146165

Tässä nyt jokunen ajatus siitä mitkä tekijät ovat omaan onnistummiseeni vaikuttaneet.  Toivottavasti näistä ajatuksista on iloa ja hyötyä.

18 kommenttia

  1. Anonymous kirjoitti:

    Moi! Olen lueskellut sun blogia nyt jonkin aikaa ja tykkään tosi paljon! Olen itsekkin pudottanut painoa lähes 20 kg ja täältä saan aina lisää tsemppiä viimeistenkin kilojen karistukseen! Ja täytyy kyllä myöntää, että tänne tuun aamusin aina ekana lueskelemaan että mitäs vinkkejä on luvassa. Niin lähtee päivä parhaiten käyntiin! Iso kiitos sulle vaivannäöstä!! 🙂

    • jennie kirjoitti:

      WAU! 20-kiloa on aivan mielettömästi tämä on varmasti vaatinut paljon pitkäjänteisyyttä ja tietoisia päätöksiä. Ymmärsin että sinulla on vielä loppurutsitus jäljellä ja en voi muuta sanoa kuin että on ilo olla mukana niissä tukemassa sinua! Kiitokset siis sinulle kauniista sanoistasi.

  2. Nynny kirjoitti:

    Hieno kirjoitus jälleen kerran, kirjoituksesi ja muodonmuutoksesi ovat kovasti motivoineet minua omassa projektissani. Kumpa pääsisin yhtä hienoihin tuloksiin kuin sinä olet päässyt. 8kg on nyt takana ja vielä 5 pitäis saada pois + lihasta läskin tilalle. Entiselle sohvaperunalle siis haastetta ihan riittämiin…

    • jennie kirjoitti:

      Olen ihan varma että pääset tavoitteeseesi. Se ensimmäinen ja vaikein osuus, eli aloittaminen, on nyt jo taakse jäänyttä aikaa. Ja ehkä se mikä kaikkein hienointa niin olet löytänyt tuon liikunnan ja tehnyt siitä osan arkea. Etkä itseasiassa ihan rapakunnossa enää voi olla kun olet jo päässyt Jillianin 6 week sixpackin makuun 😉 Tsemppiä siis sinulle jatkoon ja kiitos kun saan olla inspiroimassa sinua.

  3. Mimmu kirjoitti:

    Ihan mahtava toi viimeinen kuva! Pistää miettimään 🙂

  4. Anonymous kirjoitti:

    Mahtava teksti. Itse aloitin kaksi vuotta sitten siitä että lupasin itselleni alkavani pitää ruokapäiväkirjaa. Tavoitteena ei siis ollut tässä vaiheessa laihduttaa, se tuli vasta paaaljon myöhemmin. Lupasin myös itselleni silloin että en kiusaa itseäni enää millään hyödyttömillä pikadieeteillä. NYT on tultu siihen, että tavoitehousut numero 2 mahtuvat jalkaan:D Käyn myös kolmesti viikossa salilla ja joka päivä lenkillä…ja sitä ruokapäiväkirjaa pidän edelleen. Pikkuhiljaa muutoksia on tullut, mutta ne ovat myös sitten pysyneet. Se mistä olen kaikista ylpein on nyt viikko ilman tupakkaa, luulin etten koskaan pystyisi. 🙂 Pitää muistaa että ”no matter how slow you go, you are still lapping everyone on the couch!”;)

    • jennie kirjoitti:

      Lainauksesi lopussa on niin totuudenmukainen ja juurikin sellainen joka jokaisen tulisi muistaa.Sinulla mahtaa olla aivan mieletön fiilis tuosta tupakoinnin lopettamisesta, ja ihan syystäkin. Se ei varmasti ole ollut helppoa mutta nyt kun sekin on tehty niin ei ole mitään mihin et pystyisi!

  5. Liina kirjoitti:

    niin täyttä asiaa koko postaus, wau! seurailen kyllä mielenkiinnolla sun blogia 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Kiitokset sinulle ihana:) On todella mukava että seurailet näitä(kin) tapahtumia ja ajatuksia.

  6. Anna kirjoitti:

    Tuo sun kuva kyllä motivoi toden teolla! Ja muistuttaa myös, että on aika kaivaa esiin itseruskettavat voiteet kun olet niin kauniin päivettyneen näköinen.Odottelen postista 5 Jillianin DVD:tä (kyllä – niin halpoja että näin monta piti tilata jotta Amazonin 25 punnan ilmaisen toimituksen raja ylittyisi), joten ainakaan tylsistymisen vaaraa ei ole kun treenivaihtelua riittää. Tällä viikolla olen jo treenannut toisen DVD:n (ruotsalaisen Caroline Nilssonin) jumppaa neljä kertaa, joten motivaation puutetta ei todellakaan tällä hetkellä ole.

    • jennie kirjoitti:

      Mitkäs viisi sinulle on tulossa? Oli pakko heti lähteä googlettelemaan tuota mainitsemaasi caroline Nilssonia ja varmasti on ollut ihan pätevät treenit. Treeni-iloja sinulle myös jatkoon!

    • Anna kirjoitti:

      Carolinen treenit (3 x 17 min. ohjelmat) koostuvat ihan perusliikkeistä ja ovat kyllä tehokkaita. Puitteet eivät ole yhtä hienot kuin esim. jenkkiDVD:eissä, mutta opastus on ainakin selkeää ja Carolinekin mukava tyyppi, eli ei ala ohjaustyyli ärsyttämään. Mutta kiva saada nyt uusillakin DVD:illä vaihtelua!Jilliania on tulossa the collection (30 day shred, no more trouble zones ja banish fat boost metabolism) sekä boxed set (ripped in 30 ja killer buns & thighs). Eiköhän noilla saa aika hyviä treenejä aikaan!Ja niin, kuten ehkä olet huomannutkin – nyt kun löysin blogisi olen jäänyt koukkuun ja käyn kääntymässä lähes joka päivä :)Hyvää ”uutta” työn alkua sinulle!

  7. Missus kirjoitti:

    Oot kyllä aivan ihanan inspiroiva ja motivoiva ihminen itsekin!

  8. Anonymous kirjoitti:

    Kiitos täältäkin mielenkiintoisesta, asiapitoisesta ja innoittavasta blogista! Itselläni on takana pudotusta nyt noin 15 kg. Edessä olisi noin 6 kg ja paljon kiinteytystä. Tämä vaihe tuntuu siltä haastavimmalta paikalta. Paljon on saavutettu, mutta viimeinen silaus on vielä edessä. Paino ei tipu enää niin helposti, joten motivaation ylläpitäminen on vaikeampaa, kuin alussa. Tosin aloitin itseni viikoittaisen punnituksen vasta tänä vuonna. Parhaiten olen seurannut hoikkumista vaatteiden avulla. Pikkaisen tuppaa masentamaan välillä, kun vieläkään ei mahdu vanhoihin farkkuihinsa. Olen siis aiemmin ollut aina hoikka BMI 20-21 ja kolmessa vuodessa parisuhde toi reippaat 20 kg. Välillä sain jo 10 pois, mutta sitten resahdin ja sain takaisin kaiken ja vähän ylikin. Tällä kertaa kaikki on onneksi jotenkin tietoisemmalla pohjalla ja uskon onnituvani. Viimeksi tässä kohtaa vain usko jotenkin loppui, kun olin jo normaalipainon puolella, mutta silti kaukana omista tavoitteista ja entisestä minästäni. Mutta nyt siis tavoitteena lopullinen hoikka elämä 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Ensimmäisenä isot onnittelut tähänastisesta onnistumisestasi! Jokaisella meistä on varmaan kaltaisiais kokemuksia siitä että kuinka viimemetreille tarvitaan uusi motivaatiopiikki kun saavutetut tulokset alkavat jumittaa paikallaan. Olo on turhauttava ja ärsyyntynyt kun mitään ei enää tapahdukaan ja viikot vain vierivät. Tällöin on kuitenkin aika ryhdiistäytyä ja onnitella itseään jo saavuteituista tuloksista ja muistaa että jokainen terveellinen valinta on oikeasti hyödyksi itselle ja tuo tulosta vaikkei se missään välittömästi näkyisikään. Muutos se on pienikin muutos – niin hyvässä kuin pahassa. Kiitos myös kun uskalsit tämän rehellisen tekstin jakaa täällä 🙂 Jatketaan loppumatka yhdessä kohti tavoitteita. Tsemppiä siis sinulle hurjasti viimemetreille!

    • Anonymous kirjoitti:

      kiitos! Juuri noin on toimittava 🙂 Tsemppiä myös sinulle työn ja treenin yhdistämiseen. Toivottavasti sinulla jää aikaa myös tämän loistavan blogin päivittämiseen :)Hanna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.