Koska tavoitteita tarvitaan
Moi,
Tykkään suunnitella asioita, kerrata jo luotuja suunnitelmia sekä hioa suunnitelmien yksityiskohtia. Yhtälailla myös tarvitsen näitä suunnitelmia, muistuttaakseni itseäni miksi teen jotain, tai vaihtoehtoisesti miksi jätän jotain tekemättä. Nyt on taas aika hieman kerrata suunnitelmia ja ehkä muistuttaa itseä miksi näitä suunnitelmia olikaan olemassa ja mitkä olivatkaan ne tavoitteeni.
Tämä minun nykyinen ajatushan jakaa projektin kolmeen vaiheeseen.
1. Pudota raskauskilot.
Tätä vaihetta eletään nyt, eli ihan rehellistä painonpudotusta, toki mielellään lihaskudosta mahdollisimman paljon säästäen. Viikottain punnitsen itseni ja kuukausittain kaivan esiin mittanauhan sekä rasvaprosenttimittarin (tai läskimittarin kuten minä itse sitä kutsun). Joku kysyikin vähänaikaa sitten miksi minulla ei ole tavoitteena esim. jotkut, toistaiseksi pienet, farkut tms. ei pelkästään numeroihin (joita en edes ole määritellyt sen tarkemmin kuin että raskautta edeltävät mitat) tähtäävä tavoite. Ja onhan minulla toki myös tällainen. Käytännössä tavoittelen vanhan vaatekaappini sisältöä taas käyttööni mutta mittavaana tavoitevaatekappaleena on eräät kamalaakin kamalammat farkkushortsit vuosien (yli 10!) takaa. Nämä ihanuudet ovat esiintyneet blogissa aiemminkin. Tulenko koskaan käyttämään näitä julkisesti? No en todellakaan mutta ne vain ovat ne minun mittarini pienimmästä mahdollisesta minästä.
2. Muuta kehonkoostumusta
Tässä ajanmittaan, niin raskauden kuin etenevän painonpudotuksen, lihaskudokseni on varmasti vähentynyt (ja vähenee) siitä mitä se on jossain vaiheessa ollut. Missään vaiheessa en ole mikään muskelimimmi kuitenkaan ollut mutta kehonkoostumuksellisesti varmasti paremmassa kunnossa kuin juuri nyt. Kunhan aika on taas oikea, aletaan tavoittelemaan sitä kuuluisaa kiinteämpää kroppaa; enemmän lihaksia vähemmän rasvaa. Kuten kuitenkin sanottu, pyrin toki pitämään nykyisestä lihasmassastanii huolta edelleen niin hyvin kuin vain mahdollista.
3. Kohti ääretöntä ja sen yli
Tämä ei ehkä ole niin hienoa kuin miltä se kuulostaa. Tarkoituksena on vain mennä yli edellisen parhaan suoritukseni; Olla siis fyysisesti vahvempi kuin ennen. Olen vasta jälkikäteen tajunnut että jossain vaiheessa vain tyydyin omaan mukavuusalueeseen vaikka kuvittelin toimineeni toisin. Kesä 2014, täältä tullaan 🙂 (ainakin tässä ollaan kerrankin ajoissa liikenteessä).
Nämä viimeisimmät suunnitelmat varmasti hioutuvat yksityiskohtineen tarkemmin asioiden edetessä ja juuri nyt keskitytään vielä tuohon ensimmäiseen osaan. Kyllä se vain kummasti taas antoi lauantaiaamuna potkua ponnistaa eteenpäin kun katsoo kuvaa vuodentakaa toukokuulta..
Eihän nuo sortsit nyt mitenkään hirvittävät ole? 🙂 Hyvin sanottu tuo, että suunnitelmia tarvitaan muistuttamaan, miksi asioita tehdään.
Taisit muuten tänään reippailla minua vastaan vaunujen kanssa joenrannassa. Olin ystäväni 8-vuotiaan pojan kanssa ulkoilemassa ja tajusin vasta mentyäsi ohi, että kuka siinä urheili. Näytti todella aktiiviselta menemiseltä!
Minä se siellä suhasin menemään kaksin pienimmän kanssa:)