Mistä on kaupunkijuhannus tehty?
2
Moi,
Koska juhannus ei säiden puolesta erityisemmin hellinyt niin eksotiikkaa täytyi hakea muutoin. Mikäpä sen parempi kuin suunnistaa Korkeasaaren eläintarhaan.
Vinkki Korkeasaareen suuntavalle; Ota kylmälaukku ja kunnon eväät sillä sieltä löytyy grilli – me pärjäilimme näillä
Koska sateet eivät liiemmin houkuttaneet ulos niin sain myös syvennyttyä kirjojen ihmeelliseen maailmaan. Kaisa Jaakkolan hormonitasapaino on jo pidemmän aikaa ollut lukulistalla ja nyt viimein sekin tilaisuus koitti. Suurimmalle osalla kirja varmasti onkin jo tuttu enkä sitä, ainakaan tässä yhteydessä, sen tarkemmin käy läpi. Senverta kuitenkin haluan sanoa että tämän oman “paikallaan junnaamisen” vuoksi tunnistin itseni paremmin kuin hyvin Jaakkolan omakohtaisesta kokemuksesta: “.. Rasva ei suostunut irtoavan millään, vaikka yritin välillä samankaltaisia dieettejä, joilla olin onnistunut aiemmin. Jotain merkittävää puuttui, enkä ymmärtänyt mitä.”. Been there, done that ja vaikka seuraavat kirjan kolme sataa sivua tarjoavatkin apua tuohon ongelmaan, on eri asia osaako tarjotun avun ottaa vastaan. Käytännössä kirja siis tarjoaa Hormonidieettiä syvällisemmän ja laajemman opin tiettyjen hormonien toiminnasta sellaisella kielellä, jonka jokainen kaduntallaaja ymmärtää.
Näistä (ja hyvästä ruoasta!) se minun kaupunkilaisjuhannukseni oli tehty.
Minun on kanssa tarkoitus lukea kesälomalla tuo kirja ja Jaakkolan muutkin kirjat vaikuttavat kiinnostavilta. Minulla on juuri todettu olevan kilpirauhasen vajaatoiminta ja olen saanut siihen lääkkeen. Kaksi vuotta olo oli todella kummallinen ja oireita vaikka millä mitalla, epäilin jo omaa päätäkin;kuvittelenko kaiken. Paino on tänä aikana noussut yli 15kg , voi kuinka kurjalta Se tuntuu, tämä ei tunnu omalta kropalta enää ollenkaan. Toivon että lääkitys saadaan tasapainoon ja kilotkin pikkuhiljaa karisisivat!:)
Itse olen kyllä tykästynyt Jaakkolan teoksiin niiden helppolukuisuuden ja kuitenkin, ainakin omaan päähän, järkevien ajatusten vuoksi. En omalta osalatani voi kuin suositella lämpimästi.
Kilpirauhasen vajaatoiminta on kyllä kökkö juttu ja tässä vaiheessa ei varmasti voi kuin vain olla kiitollinen että olet saanut lääkityksen joka ennemmin tai myöhemmin saadaan viilattua kohdilleen niin että siitä on hyötyä. Kun mieli on muutenkin maassa niin kertomasi kaltaiset tuntemukset omasta vartalosta eivät sitä varmasti millään lailla nosta. Kute tosiaan alkuun jo kirjoitinkin niin positiivista tosiaan on se että kaikelle löytyi selitys (vaikkakin inohttava sellainen) ja tie kohti parempaa on nyt alkanut.