Hae
My Project Is Me

Lihas painaa enemmän kuin läski

Moi,

Jokainen meistä elämäntaparemonttilaisista, ja miksei toki muistakin matkaajista, haaveilee oletettavasti timmistä vartalosta. Tai näin ainakin on omalla kohdallani. Timmi vartalo tarkoittaa käytännössä ihan samaa asiaa kuin treenattu mutta jostain syystä sana treenattu mielletään pelkästään lihaksikkaaksi. Totuushan kuitenkin on että myös peruskiinteä kroppa on vaatinut työtä ja treeniä pelkän oikeanlaisen ruokavalion sijaan.

Jokaisella meistä on olemassa peruslihaksisto, jonka avulla yleensä kannattelemme itseämme, istumme tai liikumme. Tämän päälle on olemassa harjoituksen kautta kasvanutta, ”ylimääräistä”, lihasmassaa kellä enemmän kellä vähemmän. Jokatapauksessa tämä olemassa oleva lihasmassa vaikuttaa osaltaan muun muassa siihen paljonko kehomme kuluttaa energiaa vain olemalla; Mitä enemmän lihasta sitä enemmän energiaa tarvitaan perustoimintojen ylläpitoon ja jo tämänvuoksi jokaisen kannattaa pitää olemassaolevasta lihasmassastaan kiinni kynsin ja hampain.

kuva: http://weheartit.com/entry/21049027

Kuten eilen kuitenkin kirjoitin niin laihduttaessa poltetaan rasvan ohella myös lihasta mutta oikeilla valinnoilla voi lihasmassan kadotuksen minimoida. Liialla ruokavaliolla kiittuttamisella keho nappaa rasvan lisäksi aimokasan  energiaa olemassaolevista ”ylimääräisistä” lihaksista. Mitä vähemmän tuota ylimääräsitä rasvaa kropasta löytyy sitä herkemmin luonnollisesti lihasta palaa rasvan sijaan. Juuri tämän vuoksi erityisesti normaalipainon sisällä laihduttamisen kanssa tulisi olla maltillinen ja ne korjausliikkeet saattavat olla hyvinkin pieniä. Valitettavasti ylipainoiset eivät ole sen paremmin turvassa, vaan tutkimusten mukaan myös heillä palaa suhteessa enemmän lihasta rasvan sijaan kun laihdutetaan liian pikaisesti, vaikka rasvaakin siis olisi tarjolla.

Lihashan painaa enemmän kuin läski, jonka vuoksi ohjenuora turvalliseen laihtumiseen on tuo melko pieni 0,5-1kg/viikko. Tällöin voidaan lähtökohtaisesti sanoa että tarvittavaa energiaa ruoasta on saatu tarpeeksi suhteutettuna kulutukseen (peruskuluts ja mahdollinen liikunta) ja lähtenyt massa on ollut pääsääntöisesti rasvaa. Ensimmäisenä viikkona toki pudotuslukema voi olla hienoisesti suurempikin sillä kropasta katoaa myös paljon nestettä. Kun luvut ovat kauttaaltaan kovin suuria, onkin lähteneen massan seassa aimokasa kullan arvoista lihasta.  Nälkälkäkuurilaihtumisen jälkeen takaisin tullut massa on taas pääsääntöisesti silkkaa rasvaa ja nestettä. Vaikka paino siis kituuttelun jälkeen olisikin vielä muutaman viikon jälkeen alhaisempi kuin lähtövaiheessa, niin olo ei todennäköisesti ole yhtään sen kiinteämpi ja oma peruskulutus on laskenut alkuperäisestä menetetyn lihaksen vuoksi. Ja taas kerran on mahdollinen uusi laihdutuskerta vaikeampi ja työläämpi – jojoilu ja tai kikkailu painon kanssa ei siis kannata.

Lihaksen hankkiminen takaisin, tai lihaksen hankkiminen ylipäätään, on raskasta puuhaa. Ja kuten siis ihan alussa vinkkasinkin lihas on se joka määrää kropan kiinteyden yhdessä tarpeeksi alhaisen rasvaprosentin kanssa. Tämän vuoksi siis jokaisen kiinteää, treenattua, kroppaa tavoittelevan tulisi laihdutella järkevästi rasvaa pois oikeanlaisen ruokavalion ja liikunnan yhdistelmällä. Mitä näkyvämpiä lihaksia havitellaan sitä enemmän lihasta pitää olla suhteessa rasvaan. Lihasmassan varsinainen kasvattaminen laihdutusvaiheessa ei kuitenkaan onnistu vaan massakausi lihaksen hankintaan on olemassa erikseen. Tästä syystä ei tarvitse myöskään pelätä että aloittaessaan lihasharjoitteet saisi yhtäkkisesti liian lihaksikkaan vartalon.

Olemassa olevan lihasmassan kestävyyttä voi vahvistaa ja sitä jokaisen toki kannattaakin tehdä. Lihaskestävyyden kasvattamisella (punttitreeni, lihasharjoitteet kotona..) saadaan lihaksiin kaivattua jämäkkyyttä, joka siis on edellytys kiinteälle olemukselle. Jäin kerran ihan  tosissani miettimään että miksi myös tätä anaerobista treeniä tulisi harjoittaa jos haaveena ei ole mitenkään erityisen lihaksikas vartalo vaan laihtuminen (ja tämä oikeastaan oli koko postauksen ydin idea ja katsokaas kuinka paljon tekstiä tuli aiheen ympärille!). Jokatapauksessa, hetken pähkäiltyäni keksinkin melko oivan vertauskuvan eri liikuntalajien vaikutuksesta ulkomuotoon. Verrataanpa vaikka maratoonareiden rakennetta tanssijoihin. Maratoonarin kroppaa ei oikeastaan voi kehua kiinteäksi mutta tanssijoiden todellakin voi, kiitos myös lihasharjoittelun pelkän kestävyyden sijaan. Jos taas ajatellaan esimerkkiä pelkästään juoksulajien saralla niin löysin oivan kuvaparin (ja muutoinkin hyvää asiaa juoksusta ja sen vaikutuksista) täältä.  Kuvan heikon tason takia loin kuitenkin oman vertauskuvan –   Kyseessä siis pikajuoksijan ja maratoonarin ero.

Kuvat: http://students.mjhsbnn.com/USATF/Women%20Athletes.htm
ja  http://marjo-riittaoksanen.blogspot.com/2011/05/stockholm-marathon-2011.html

Kiinteytymisen edellytyksenä on toki myös tuo aerobinen rasite joka polttaa tehokkaasti rasvaa. Mitä usemapi osa kehosta liikkuu sitä enemmän energiaa tarvitaan sillä ihan  jokikinen liike tarvitsee energiaa ollaksen mahdollinen. Tällä hetkellähän intervalliharjoittelu on todettu äärettömän tehokkaaksi elikkä esimerkiksi reippaalla kävelylenkillä ottaa aina silloin tällöin muutaman minuutin juoksupyristyksen. Syke nousee hetkellisesti korkeammaksi ja taas elimistön täytyy tehdä hieman enemmän töitä. Kovin korkealla sykkeellä ei kuitenkaan pitkään pysty treenaamaan ja tämänpä vuoksi  treenaaminen matalamalla sykkeellä on myös tehokasta kunhan suoritteen kesto on pidempi kuin korkeasykkeisellä harjoitteella. Aiemmin kirjoittelin myös kehon ikävästä tavasta tottua tietyntyyppiseen rasitteeseen ja muunmuassa senkin vuoksi tuo intervalliharjoittelu on ihan hyvästä.

Taas haluan muistuttaa etten siis ole mikään alan ammattilainen ja nämä tekstit perustuvat täysin lukemiini ja kokemiini asioihin, joihin itse maalaisjärjellä uskon. Edelläesitettyjen, karkeiden ja osittain kärjistettyjen esimerkkien  lisäksi toivottuun tulokseen vaikuttavat myös monet yksilölliset tekijät. Nykyään kaikenmoisia tutkimuksia ja ohjeita kyllä on niin paljon ettei ihan aina voi edes olla varma mitä uskoa, vai uskoako mitään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.