Aberdour Silversands
Moi,
En lähtenyt rantalomalle mutta rannalle päädyin. Taisi siellä joku olla ihan uimapuvuissaankin (siis myös aikuinen) mutta en suinkaan minä. En tiedä mikä lämpötila oli mutta ei nyt ihan bikinkeli vaikka veikkaisinkin auringossa olleen jotain +20 paikkeilla. (Kuvissa näkyvä takkikin oli vaihtelevasti päällä ja pois, kiitos hienoiselle merituulelle)
Paitsi rantaa niin alueelta olisi ollut mahtavat kävelymahdollisuudet rantatietä pitkin mutta minä en niin pitkälle tällä kertaa päässyt. Päivä siis kului rannalla siten kuin se varmaan pitäisi oikeasti viettää; grillaten. Meidän talous ei ollut lainkaan vastuussa ruokapuolesta vaan tehtävänä oli ainoastaan saada itsemme paikalle. Ja voi että sitä ruoan määrää!! Täällä (siis Skotlannissa ja varmasti koko Britanniassa) on vielä sellaista tietynlaista maalaisromantiikkaa jäljellä että jokaisesta pienimmästäkin kylästä löytyy leipomoita ja lihakauppoja, ja niitä vielä käytetään. Yhtäkaikki, suurinosa lihoista oli hankittu näin – ja sitä oli paljon: Oli makkaroita (kait neljää eri lajia), kanaa, possua, pihvejä naudasta ja peurasta. Ja makkarat, jos on olemassa A-luokka niin nämä olivat AAA-luokkaa. Lisäksi, kokkina toimi syntyjään filippiiniläinen ystävä niin tarjolla oli myös parasta itsetehtyä nuudelia, jota olen koskaan syönyt. Ruoka ei siis loppunut kesken ja proteiininsaanti oli taattu.
Aivan mahtava päivä, mahtavassa säässä, mahtavassa seurassa. Ja jos jotain jäi mieleen niin kylänä (kaupunkina) tuo Aberdour vaikutti kauniilta paikalta. Juuri sellaiselta vanhalta, hieman maalaisromanttiselta pikkukylältä, johon olisi mukava päästä joskus tutustumaan. Vaastavanlainen paikka, ehkä vielä ihanampi, on myös eräällä ohikulkumatkalla äkkiä pysähdytty Pitlochry. Hieman vieläkin haaveilen reissusta sinne tämän loman aikana.. Jotta joku muukin pysyy kartalla niin tämä kyseinen rannikko (siis missä nyt oltiin, Aberdour Silversands) on Edinburghia vastapäätä – kuten kuvasta näkyy.
Ihanan näköistä! 🙂
Mä kanssa tykkään tollaisesta ”maalaisromantiikasta”, muistan että Tanskassa ja Iso-Britanniassa oon siihen just törmännyt. Ihania pikkusia leipomoita ym. 🙂
On kyllä ollut jälleen kerran ihan huippua olla täällä eikä vähiten tämän ”maalaisromanttisen kulttuurin” vuoksi. Hauska kuulla että sitä löytyy myös Tanskasta, joka muutaman hyvin lyhyen matkan aikana ei ole oikein koskaan ehtinyt minulle avautumaan. Voin vain kuvitella millainen paikka esimerkiksi Ranska olisi kun puhutaan pikkuisista leipomoista..