Hae
My Project Is Me

Syksyn Bikini Challenge alkoi eilen

Eilen tosiaan starttasi Fitfarmin syksyn Bikini Challenge-valmennus. Joku saattaa ehkä muistaa että muutama vuosi takaperin otin osaa samaiseen valmennukseen. Jaoin tuolloin aika aihkerasti kokemuksiani ja ajatuksiani valmennukseen liittyen ja ne löytyvät kaikki blogiarkistosta kategoriasta bikini challenge.

Tämän syksyn osalta kyseinen valmennus siis starttasi eilen mutta päinvastoin kuin nyt ehkä voisi olettaa, en ole mukana. Harkitsin kyllä osallistumista ihan tosissani. Olen jo jonkinaikaa kaivannut jonkinlaista uutta draivia ja tavoitteellisuutta tekemiseen ja mietin josko tällainen etävalmennus olisi ollut siihen riittävä. Ja on myös myönnettävä että valmennuksen mainoksina toimivat tosielämän muutoskuvat houkuttivat. Vaikka jokainen valmennus on hieman erilainen, niin uskoisin perusperiaatteen pohjalla olevan sama – ja omakohtaisista kokemuksista tiesin että se toimii. Jos vain ohjeita noudattaa.

Jos. Ja juuri siitä syystä päädyin ratkaisuun olla osallistumatta (vaikkei se vieläkään suinkaan myöhäistä ole. Valmennukseenhan on mahdollista osallistua vielä kaksi viikkoa virallisen aloituspäivän jälkeen). Motivaation ja sitoutumisen tavoitteita tukevaan toimintaan (oli se sitten ruokavalio tai treeni) tulisi aina olla lähtöisin itsestä. Epäilen vahvasti tämänhetkistä sitoutumismahdollisuuttani – tai peräti jopa sitoutumishalukkuuttani. Ajatus siitä, että minulla olisi tarkka ruokavalio, mitä noudattaa, tuntuu aivan liian kaukaiselta. Vaikka varmasti lipsuminen silloin tai tällöin ei olisi mahdollisten tulosten kannalta katastrofaalista, niin tuntuu ajatuksena typerältä ottaa osaa johonkin sellaiseen, mihin ei lähtökohtaisesti aio sitoutua täysillä. Ja siitä syystä jättäydyin valmennuksen ulkopuolelle.

Olen sitäpaitsi ihan varma että se kaikki, mitä muutos vaatii, löytyy jo minusta itsestäni. Jos vain sitä ihan oikeasti haluan. Ja jos elämäntilanne sen sallii. (Ja ehkä tähdetkin voivat olla suotuisassa asennossa). Vaikka valmennus varmasti loistava olisikin, ja vaikka nopeat tulokset kuinka paljon houkuttaisivatkin, niin ehkä tämä omantahtinen etenemeinen (tai paikallaan olo) on kuitenkin tällä hetkellä parempi, ja ennekaikkea kauaskantoisempi, vaihtoehto.

Kas tässä, hieman oman päänsisäistä pohdintaa viimeisimmiltä päiviltä. Onko joku teistä lukijoista ehkä ottanut valmennukseen osaa? Joko tähän vasta alkaneeseen tai aikaisemmin? Tai ehkä olet ajatellut että osallistut mutta et kuitenkaan sitä ole tehnyt. Miksi?

6 kommenttia

  1. taika kirjoitti:

    Mä oon mukana siinä porukassa joka alotti 28.8. Eli loppusuoralla ollaan nyt valmennusta. Meinaan jatkaa tätä viel tän jälkeen balance-jaksolle ja viel tammikuussa uudelle bc-valmennukselle.

    Mäkin tossa elokuussa kovasti arvoin vielä et viittinkö mennä mukaan. Mä pelkäsin et mä en pystyis noudattaa mitään ohjeita ja ratkeisin varmasti. Onneks kumminki uskaltauduin osallistuu. Mä oon tän kautta nimittäin löytäny itestäni paljon uutta: mä pystyn olee KOKONAAN ilman suklaapatukoita ja jäätelöitä. Mä pystyn elää viikkotolkulla low carbilla eikä se ees tee vaikeeta. Oon löytäny paljon uusia ruokajuttuja mitä oppinu syömään. Oon oppinu käytännössä täysin uudelleen syömään. Syön vihanneksia. Päivittäin! En oo ennen osannu syödä tällee vihanneksii ja perunaa. Oon oppinu tykkää puurosta! Oon löytäny mifun, nam. Paljon oon oppinu tällä matkalla itsestäni.

    Tää on ollu mulle ehdottomasti hyvä matka!

    Ja mikä parasta, oon ulkoisesti jo nyt ku eri ihminen kuin silloin ku elokuussa aloittelin ja vielä on melkein 3 vkoa jäljellä tätä matkaa.

    • jennie kirjoitti:

      Hitsit, kyllä nyt taas alkoi houkuttamaan kun luin tämän sun tarinan. Muistan itsekin tuon innon ja kaikki hyvät kokemukset, sekä sen miten helppoa noudattaminen silloin oli, paremmin kuin hyvin. Ja hei, onnittelut jo syntyneestä muutoksesta mikä taitaa olla paljon enemmän kuin pelkkä miellyttävämpi peilikuva 😉

      Ps. Pakko sanoa että itsekin löysin mifun aika vastikään ja rakastuin.

  2. Susa kirjoitti:

    Heip!

    Itsekin pohdin pitkään tuon valmennuksen aloitusta. Olen itsekin ollut BC:ssä mukana ja aloitin tammikuusta 2015; jolloin painoa putosi 9kg. (63->54kg) olin elämäni parhaassa kunnossa ja sain kunnon pidettyä noin vuoden verran. Olin myös valmennuksesta todella innoissani ja pystyin helposti noudattamaan ohjeita, palkintoruokapäivät tuntui taivaalliselta, kun niitä odotti kuin kuuta nousevaa (kun taas nykyään herkkupäivä on ollut vain päivä muiden joukossa, ei mitään ihmeellistä)

    2015 vuoden jälkeen palasin takaisin tuohon ”hyvän olon painoon” (en itse tunne oloani hyväksi tässä painossa, mutta keho ilmeisesti tuntee) ja nyt päätin ottaa härkää uudelleen sarvista ja muutaman kilon tiputella rauhassa pois. Kävin vaa`alla pitkästä aika ja otin mitat.

    Ostin keväällä fitverstaalta SummerShape saliohjelman + ruokavaliot. Hinta ei muistaakseni ollut päätä huimaava, treenit tosi monipuolisia ja innostavia. Kesällä ostin myös kotitreenipaketin, koska salille en juuri päässyt ja nekin oli tosi innostavia ja tehokkaita.

    Nyt päätinkin aloittaa noilla Fitverstaan ohjeilla, tarkalla ruokavaliolla ja treeniohjeilla, jotta tuloksiin oikeasti päästään. Itselläni on ainakin paljon selkeämpi olo, kun tiedän mitä olen syönyt, kuinka olen treenannut, jotta nään ovatko ne saaneet aikaan tuloksia. Miten noita tuloksia voi odottaa, jos asia ei ole hyvin suunniteltu?

    No kuitenkin pääpointtini tässä taisi kuitenkinolla se, että pari päivää ruokavaliota noudattaneena, huomasin että turvotus on lähtenyt eikä minulla oikeasti mikään iso maha olekaan. Olen selkeästi napostelia.. en syö isoja ruokamääriä kerralla, mutta suolistoni ei ehdi levätä, joten se turpoaa jatkuvasti.. nyt kun napostelu on loppunut, ei turvota ollenkaan. Ihan vinkiksi ajattelin vain, jos joku sattuu kärsimään samasta ongelmasta. Selkeät ajat ruoille, ei napostelua välissä, ainoastaan vettä ja muuta juomista, silläkin saa jo paljon aikaan.

    Tsemppiä sinulle ja treeni-intoa!!!
    Ja ihanaa syksyä myös!

    • jennie kirjoitti:

      Olen kuullut noista Fitverstaan ohjelmista paljon hyvää. Yhtäkään en ole tosin vielä kokeillut, ehkä niidenkin aika vielä on.

      Ja hei, kiitos napostelu-vinkistä. Tähän sorrun nimittäin helposti minäkin.

  3. Paniikki pirkko kirjoitti:

    Okei. Mä en ymmärrä näitä dieettejä. Syödään paperin mukaan ja treenataan henkihieveriin ja hyvässä lykyssä ollaan vuosi siinä painossa kunnes taas repsahdetaan ja taas menee joku vuosi ja taas aletaan joku dietti… hoh hoijaa

    • jennie kirjoitti:

      Jollekulle tällainen saattaa olla dieetti, jollekulle toiselle askel kohti uutta elämäntapaa. Tai sitten kyseessä voi olla puhtaasti pieni henkilökohtainen haaste ja ryhtilikkeen otto. Ja eiväthän nämä kaikille ole tarkoitettukaan 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *