Hae
My Project Is Me

Jotain muuta kun ruokaa

Moi,

Rupesin katsomaan että mistä ihmeestä olen tänne viime aikoina kirjoittanut niin ruokaa, vähän lisää ruokaa ja ehkä joku ajatus herkuttelusta, eli jälleen ruokaa. Vaikka mielessä olisi vielä lisää samaan aihealueeseen asiaa,  niin yritän edes yhden kerran kirjoittaa jostain muusta. Syy tuohon aihealueen suppeuteen on melkopitkälti ollut tämä oma flunssa ja vain ja ainoastaan suun kautta onnistuva hengittäminen (dedä od oikeasti edelleen diid tukossa ettei tule mitääd). Liikuntasaldo siis on kaunistelematon nolla ja elämä neljän seinän sisässä muutoinkin vähän mitäänsanomatonta.

Pakkasista viis veisaamatta kävin pikaisesti ulkona lauantaina (ja kun oikein pukeutuu niin kovakaan pakkanen ei haittaa). Tällöin totesin että sunnuntaina, oli sää ja nenäntukkoisuustila mikä hyvänsä, minä lähden kävelylenkille. Lenssun kanssa on nyt kuitenkin päästy siihen tilanteeseen saakka että on aikakin lähteä kokeilemaan mihin pystyy, tai pystyykö mihinkään. Minun tuuurillani tosin nämä jo-monta-päivää-kestäneet aurinkoilmiöt vaihtuvat lumimyrskyksi ja sohjoksi.

Jos selviän tästä päivästä hengissä, niin huomenna salille vähän kevyemmän treenin pariin. En tiedä teistä muista mutta itsellä on jostain syystä aina tauon jälkeen (oli se syy mikä hyvänsä) halu aloittaa ”kunnon jumpalla” ennemmin kuin tavanomaisella salilla. Kunnon jumppa tarkoittaa tässä tapauksessa pienillä painoilla tehtävää treeniä, joka yhdistää lihaskunnon ja aerobisen osuuden keskenään. Mistä itseasiassa tulikin mieleeni että minulla on viimeaikoina ollut ihan mieletön kaipuu ohjatuille tunneille. Ehkä joku viikonloppu yllätän itseni ja ilmottaudun mukaan..

Ja hei, jos ei muuten treeni maistu niin lisäinspiraatiota voi hakea näistä muutaman vuoden takaisista ilmiöistä:

 

Molemmat kuvat täältä (ja lisääkin löytyy). Ehkä sitä on jotain muutosta tapahtunut tällä(kin) saralla viimeaikoina vaikka vastaavantyyppisiä kapistuksia on toki edelleen olemassa 😀

(Oikeasti, kuten sanottu, elämässä ei paljon lastenkirjojen ja leikkiautojen lisäksi ole uutisoitavaa neljän seinän sisästä).

5 kommenttia

  1. Anonymous kirjoitti:

    Hei! tuli tälläinen juttu mieleen, että kun on raskaana..niin voiko proteiinijauhoja silloin syödä?

    • jennie kirjoitti:

      Minähän asiasta ihan kysyin teratologiselta laitokselta (joka on jonkinasteinen ammattiapu meille kaikenmoisille kyselijöille) ja eivät luonnollisesti suositelleet. Onhan totta että nämä seokset ovat synteettisesti tuotettuja lisäaineita ja aina olisi parempi jos moisen määrän tarvittavia aineita saisi luonnosta MUTTA eivät täysin tyrmänneetkään käyttöä ja sanoivat että jos nyt on aivan pakko niin suosisin sitten edes suomalaista.. Itsellä käyttö jauheiden kanssa loppui kun pussi loppui, eli aika alussa mutta proteiinipatukoita olen kyllä satunnaisesti syönyt.

    • Anonymous kirjoitti:

      Kiitos vastauksesta 🙂

  2. Elämänlanka kirjoitti:

    Moi! Onnittelut uudesta raskaudesta;) terveisiä vauva-arjen keskeltä! nyt oma painonpudotus-ja hallintaprojektini on käynnistynyt ja tällä hetkellä välillä jopa ehtii hetkeksi istahtaa taas ihanan blogisi ääreen;)

    • jennie kirjoitti:

      Hienoa kuulla että vauva-arki on tosiaan arkistunut vaikka yhtä ihanaa ja ihmeellistähän se päivästä toiseen onkin 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *