Hae
My Project Is Me

Pyöräillen maailman ympäri

Moi,



Vieläkin hienoisissa kurkkukivuissa ja väsyneessä kropassa elellään mutta josko se tästä. Kiitos teidän lukijoidenkin vinkkausten on päiviini kuulunut levon lisäksi tosiaan inkivääriä, mentolihunajaa, c-vitamiinia (niin marjoista, hedelmistä kuin poretableteistakin) sekä lisäsinkkiä. Eiköhän se lenssu näillä ala taittua.

 

Ennen sairastumistani ehdin kuitenkin viettää viimeisen onnistuneen lomapäivän pyörän selässä ja matkasimme maailman ympäri. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Japani. Olen joskus ala-asteikäisenä käynyt retkellä eräässä paikallisessa puutarhamyymämälässä ja siellä olevassa Japanilaisessa puutarhassa. Tuolloin puutarha oli vielä maksullinen mutta nykyään ilmainen. Ilmaisuuden myötä paikka on päässyt valitettavasti melko lailla ränsistymään mutta tarjosi kyllä mukavan ulkomaantunnelman jokatapauksessa.

 

Samalla visiitillä kävimme Meksikon aaviikkomaisemissa ja lämpötiloissa. En löytänyt mittaria mistään mutta lämpötila oli varmasti lähemmäs +40c. Mieleeni hiipi pakostikin ajatus että tännehän kannattaisi tulla käymään talvipakkasilla..

 

Meksikon jälkeen matka vei Amerikkaan ja Starbucksiin. Olen viimeksi käynyt Starbucksissa, hmm, lukuisia vuosia sitten joten ei kait se ole niin justiinsa jos kerran kolmessa vuodessa ostaa itselleen sen kaikista eniten kaloreita sisältävän kamaluuden eli Frappucinon? En itse asiassa tiedä kuuluisiko se kaikki jäinen kermasokerisekoitus joka juoman jälkeen jää jäljelle nauttia sellaisenaan mutta minä en ainakaan pystynyt.

 

5 kommenttia

  1. Kati kirjoitti:

    Ton puutarhamyymälän muistan minäkin lapsuudestani. Ollaan siellä käyty omien lastenkin kanssa ja muistaakseni vielä noin 5 vuotta sitten sinne maksoi sisään. Ja voi juku kuinka kaunis se on kun ne ”geishapuut” kukkii ja siinä sillan alla menee niitä jättikokoisia kultakaloja. Ihana paikka tosiaan, harmi jos päästävät sen ”rapistumaan”. Pitääkin mennä tyttöjen kanssa käymään.Ainiin, vielä piti sanoman, että ihan huippu blogi sulla. En muistaakseni ole vielä kertaakaan kommentoinut mutta olet ehdoton esimerkki siitä kuinka ”kaikki on mahdollista”. Itse olin yhdessä vaiheessa ja luovuttanut kun ei tälle kropalle ole mitään tehtävissä mutta kyllä vaan on ja nyt mennnään kovalla höyryllä eteenpäin. Ei mene päivääkään ettenkö kävis blogiasi lukemassa. Tuhannet kiitokset, kuvasi toimivat uskomattomana motivaattorina, olet ihana!

    • jennie kirjoitti:

      Itse olet ihana! Kiitos paljon, tämä viesti ilahdutti minua niin hirmuisen paljon ettet uskokaan 🙂 Kultakalat (tai mitä kaloja lienevätkään) siellä onneksi edelleen uivat isoina ja pulleina.

    • Anonymous kirjoitti:

      Jos paikka on se joksi luulen, ovat kalat siellä ainakin aikanaan olleet karppeja. 🙂

  2. Eli kirjoitti:

    Tuonne puutarhaan olisikin mukava päästä käymään 🙂 En muista olenko aikaisemmin kommentoinut, mutta muutama vuosi sitten onnistuin pudottamaan 40kg jonka jälkeen jojoilin kaksi vuotta, sitten luin sinun blogiasi ja näin nuo ennen ja jälkeen kuvat jotka motivoi mua niin paljon, että projekti on siitä lähtien taas ollut käynnissä ja toivottavasti jaksan nyt puristaa ne viimeisetkin kilot ulos! 🙂 http://muutoslahteeminusta.blogspot.com/Mukavaa päivänjatkoa sinulle 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Siis 40kiloa on ihan uskomaton saavutus, WAU! Ja upeaa jos olen saanut sinuun puhtia taas jatkaa. Hitsit, nämä hetket saavat minut niin onnellisella tavalla ylpeäksi itsestäni ja teistä muista :)Täytyykin tutustua tuohon blogissasi mainitsemaan melassiin.. Näin ”naiseuden runsaimpina aikoina” sitä taas muistaa kuinka kaikki apu tällä saralla olisi ehdottoman tervetullutta 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.