Hae
My Project Is Me

Täydellisen vartalon metsästys

Moikka,

Otsikonmukainen aihe on ehkä sellainen, että siitä voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan mutta minä aion tyytyä vain pintapuoliseen raapaisuun. Jos lähdetään ensinnäkin liikenteeseen siitä, mikä täydellinen vartalo on, ei siihenkään ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Itsestä tuntuu että tämän hetken trendi on urheilullisen näköinen vartalo, mutta sekin pitänee sisällään sen sata erilaista vartalomallia. Siinä missä toinen hakee tanssijan solakkaa vartaloa, on toiselle selkeästi erottuva lihasmassa ja voimistelijatyyppinen ratkaisu tavoittelemisen arvoinen. Jollekulle riittää että tavoittaisi normaalipainon rajat ja joku haaveilee jostain ihan muusta. Yhtäkaikki sen vartalon eteen, jota tavoittelee, täytyy tehdä työtä!

Kuva täältä

Koska jokainen tavoite on työn (ja tuskan) takana, on jokainen saavutettu tulos mielestäni ihan yhtä tärkeä ja arvostettava. Toisinaan taustalla voi olla vain tyytymättömyys oman vartalon koostumuksessa, jolloin ei edes puhuta painonpudotuksesta vaan rasvaprosentin pienentämisestä ja siinä samalla lihasmassan kasvattamisesta. Tavoitteena on siis saada kiinteämpi kroppa. Olipa se tavoite nyt mikä tahansa niin lähtökohtaisesti tavoitteen saavuttaminen vaatii kahta asiaa: muutosta toiminnassa ja sinnikkyyttä jatkaa. En nyt muista missä kirjassa asia oli muotoiltu jotenkin näin että nykyisillä elintavoilla on saavutettu se vartalo jossa nyt eletään ja muutoksen mukana saadaan se vartalo, jota toivotaan.

Vielä pienempiin osiin pilkottuna tämä vaatinee useimmiten muutosta ruokavaliossa ja liikuntatottumuksissa.Yleensä nämä muutokset ovat vielä melko pieniä ja/tai yksinkertaisesti toteutettavia. Ehkei minun edes kannata yrittää todeta mitä kaikkea tähän voisikaan sisällyttää tai mitä kaikkea se voisi tarkoittaa. Tässä vaiheessa kevättä meitä on varmasti monia, jotka ovat aloittaneet sen kuuluisan kesäkropan työstämisen. Niinpä siis tasapuolisesesti tsemppiä kaikille, tavoitteesta riipumatta!

Kuva täältä

11 kommenttia

  1. Jossu kirjoitti:

    Minusta olisi ihanaa jos mediassa toitotettaisiin oman ihannekropan puolesta sen sijaan, että luodaan se kuva, että kaikkien pitäisi haluta fitness-tyyppisiksi salimimmeiksi. Itse olen vasta viime aikoina alkanut kyseenalaistaa sitä, mikä juuri minun unelmakroppani ja tavoitteeni on. Eihän kaikkien tarivtse eikä PIDÄ tavoitella samaa – kunhan on tyytyväinen itseensä 🙂

  2. stiia kirjoitti:

    Mun kroppa muistuttaa tällä hetkellä eniten tuota curvya, mutta tarkoitus olisi edetä tuonne athleticiin. Tosiasiahan se on, että kroppani malli pysyy aina kurvikkaana, mutta en mä silti laittaisi lihaserottuvuutta pahakseni. Sinänäsä huvittavaa, etten ole tyytyväinen kroppaani, vaikka uskon, että monikin nainen saattaa havitella juurikin kurvikasta, mutta suht hoikkaa vartaloa, jonka saaminen ilman perintötekijöitä tai kirunrgin veistä ei ole mahdollista. No, ehkä se on vaan ihmisen perusluonne, ettei voi olla tyytyväinen siihen mitä on :)Tosiasiahan on se, ettei kaikki ihmiset mahdu yhteen muottiin. Ei mustakaan tulisi ikinä mallia boyish vaikka kuinka yrittäisin. Toisille taas lihasten kasvattaminen on helpompaa kuin toisille ja toiset ovat luonnostaan hoikkia. Se on eriasia mihin kukakin tavoitteensa asettaa, mutta suosittelisin olemaan kuitenkin realistinen, niin ei tule petyttyä (tai ainakin asettaa jonkinlaisia välitavotteita). 🙂 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Niinpä, jokainen meistä on yksilö ja senmukaisesti sitten kannattaa itselleen tavoitteitakin asettaa; realistisesti mutta kuitenkin kunnianhimoisesti. Ja tavoitteetkin muuttunevat matkan varrella, itse ainakin muistan että joskus teinivuoisna ei minkäänmoinen erottuva lihasmassa edes käynyt pienessä päässäni vaan aikapitkälle ollaan siitäkin ajasta eteenpäin menty.

  3. Kirsi kirjoitti:

    2 tai 8 olisi mun unelma. Riippuen miten hyvin mun kroppa alkaa lihasta nappaamaan :)Mutta plussilla kun mennään, niin olen tällähetkellä numero 3 ja itseäni ällöttää, kun ne KAIKKI kertyy mun mahaan!! Mulla ei ole vauvaa vatsassa, mutta tämä hiilaripöhö voittaa pian sinun ihanan vauvamahasi!! 😀

  4. balle kirjoitti:

    Arvostan hirveesti ihmisiä jotka jaksaa tehdä töitä oman unelmakroppansa eteen. Yhtään väheksymättä toisilla se ruumiinrakenne on jo lähtökohtana paljon parempi ja näyttäävät jopa vähän pullukampina paremmalta kuin samanpainoiset eri kropan mallin omaavat. Eikä kaikella treenauksella ja syömisen tarkkailulla saa sitä unelmaa jos kropan oma muoto pistää vastaan. Mutta kaikkien ei tarviikkaan olla samanlaisia ja kaikki oman kroppansa eteen töitä tekevät näyttää hyvältä 🙂 Minä itse kuulun niihin, joita ei oo siunattu unelmien vartalotyypillä. Töitä teen pikkuhiljaa sen oman unelmakropan eteen. Onhan tuota painoo jo tullu 10kg alas vuoden sisään pienillä elämänmuutoksilla vaikka väliin onkin mahtunu selkäkipuisia petijaksoja. Normaalipainon ylärajalta on tultu nyt siihen keskipaikkeille – vielä kun pari kiloa tippuu niin alan olla peilikuvaan (ja vaa’an lukemaan) tyytyväinen. Median hehkuttamaa timmiä ja kurvikasta kropppaa mulle ei ikinä tule mutta kunhan saan tuonne takapuoleen lihasta niin sitten aletaan olla lähellä omaa tavotetta 🙂 Ja tästä tullaankin siihen mistä alussa puhuin: jos oot tyytymätön kroppaas ni teet sen eteen töitä mutta kaikkien kroppien ei tarvii olla samanlaisia – jokainen itseensä tyytyväinen on hyvännäköinen.

    • jennie kirjoitti:

      Oi, olet ihan huippu esimerkki siitä miten pienillä muutoksilla pääsee pitkälle JA pienet poikkeukset ovat sallittuja 🙂

  5. Jenni kirjoitti:

    Heippa, minulla olisi kysyttävää 🙂 olen 170cm/62kg ja pudottanut vuoden alusta 4 kiloa, tämä kaikki tammikuun aikana. Sitten jumitti, ja jumitus on ja pysyy 😀 eli 1,5kk ei ole tapahtunut mitään vaikka- syön n. 1200-1500kcal päivässä (paleo/vhh-tyyppisesti)- liikun 4-6 krt viikossa (kävelyä, hölkkää, spinningiä, vatsalihastreeniä kotona)- pidän n. kerran viikkoon tai kahteen viikkoon mättöpäivän jollon syön mitä haluan- ruokailuväli on se 3-4h enkä tosiaan herkuttele kuin pari kertaa kuussa- olen luonnostani kohtuullisen hoikkavartinen, kaikki kertyy vatsaan tosinOlen koittanut tosiaan vaihdella ruoan määriä, ettei aina olisi samaa, ja välillä liikkunut reippaammin ja välillä höllemmin.. mikään ei tunnu auttavan! :/ periksi en anna, mutta on kyllä turhauttavaa, kun paino vaan ei laske vaikka elää oppikirjan mukaan! Senttejä on lähtenyt kyllä viimeisen kuukauden aikana n. 1-1,5cm per vyötärö/lantio, mikä on tietysti plussaa! En usko että lihasmassaakaan on voinut niin paljoa kertyä, että se korvaisi pudonneet läskit.Olen siis vähän hukassa, kun en tiedä syönkö liikaa vai liian vähän, liikunko tarpeeksi tai liian saman tyyppisesti… Jos voisit kertoa omia vinkkejäsi tämmöisen jumituksen selättämiseen, niin olisi tosi jees! 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Jumitus, ikävä aihe joka varmasti kiusaa jossain vaiheessa jokaista menestyksekästä painonpudottajaa. LÄhtökohtaisestihan teet tosiaan kaiken kuten oppikirjassa; vaihtelet lajeja ja liikunnan tehokkuutta – syöt vaihtelevasti ja monipuolisesti proteiinia korostaen (ei kuitenkaan liioitellen) jne. Omaa optimaalista ravintotarvettahan on hyvin vaikea määritellä ja siihen vaikuttaa monikin asia. Jos olet pitkään syönyt reippailla miinuskaloreilla, saattaa tosiaan olla käynyt siten että kroppa on jumittunut ja tähän ei ymmärtääkseni auta kuin pieni takapakki, eli nostaa kalorimäärää terveellisellä ruoalla korkeammaksi ja ottaa mahdollisesti painoakin jokunen kilo jotta sitä voi taas alkaa pudottamaan mutta pienemmällä vajeella. Stressi (ja sen aiheuttamat hormonaaliset epätasapainotilat) saattavat yhtälailla jumittaa painonpudotusta ja se että paino ei putoa aiheuttaa lisästressiä – aikamoinen noidan kehä. Ja helpommin sanottu kuin tehty, on lakata stressaamasta. Kuten kuitenkin kerroit, olet saanut senttejä pois ja olet hoikka. Jotain on siis tapahtunut vaikkei se vaa’alla näykään. Olet ehkä saanut pudotettua pois juuri sitä mitä olet halunnut, eli rasvaa. ”Lihas painaa enemmän kuin läski” sanotaan ja näinhän se käytännön tasolla on. Oletko huomannut itsessäi senttien lisäksi poitiivista muutosta peilikuvassa? Jollakulla muulla lukijalla oli nyt samanaikaisesti jumiusta päällä ja jahka saan aikaiseksi, voisin pyrkiä kirjoittamaan aiheesta ihan oman tekstin. Sinulle kuitenkin jo tässä vaiheessa hurjasti tsemppiä ja voimia matkan jatkamiseen. Tuo on turhauttavaa aikaa mutta muutosta kuitenkin tapahtuu koko ajan ja se on jo hyvä merkki se 🙂

  6. Anonymous kirjoitti:

    Veikkaisin että syöt liian vähän. Lue Ei alle 1500 kcal teksti pöperöproffalta http://patrikborg.blogspot.fi/2013/01/ei-alle-1500-kcal.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.