Hae
My Project Is Me

Arjen lomailua

Moikka,



Tänään jatkan hieman lyhyemmin kuin muutamana viimeisenä päivänä.. Mielessä taas liikkui vaikka mitä ajatuksia kun nautin lämpimästä lomapäivästäni ulkona mutta jonnekin ne ajatuksen jälleen katosivat. Kyllä lomailu vain on mukavaa, vaikkei mitään erikoista tekisikään. Arkiseen lomailuun paluu on sujunut odotettua paremmin, joskin reiteni ovat maanantaisesta salirääkistä aivan järjettömän kipeät. Voiko yhden viikon tauko oikeasti olla näin ”rappeuttava”?

Maanantaina tosin lähdimme pyöräillen lähilomailemaan, eli paikalliselle maatilalle. Pienen muun pyörälenkkeilyn lomassa matkaa kertyi varmaan noin 20km, joskin vauhti pysyi todennäköisesti koko ajan jossain 17-20km/h tuntumassa. Mistään huikeasta hikitreenailusta ei siis ollut kyse ja olenkin tässä pohdiskellut kuuluuko tämä kirjata HeiaHeiaan vai ei. Ehkä se menee samaan kategoriaan kuin kävely, eli pientä hengästymistä aiheuttavaa mutta ei mitään kuntoa varsinaisesti kasvattavaa. Näiden pohdintojen perusteella, kirjaan tämän liikuntasuoritteeksi.

Matkalta löytyi myös auringonkukkapelto ja kovin lyhyt oli olo niiden vierellä 😀

Eilen sen sijaan lepuuttelin kipeitä jalkojani ja kävin aamuisen salitreenailun päälle noin 10km kävelylenkin illemmalla. Muutoin mitään ihmeellistä en tehnyt vaikka tarkoituksena oli alun perin pyöräillä lähirannalle tai lähteä piknikille luonnonhelmaan. Pikkukaverin yllättävät päiväunet aamuisenpuistoleikittelyn jälkeen vaativat veronsa ja reilut 3h päiväunet kumosivat omat suunnitelmani.

Tästähän kuitenkin lomailussa on kyse? Laatuajasta ja suunnittelemattomuudesta. Arjen nautinnoista ja niiden pienten onnellisten hetkien vaalimisesta <3 Teille arjen askareissa pakertaville lohdutuksena että pian on taas viikonloppu ja senmukainen miniloma.

3 kommenttia

  1. Anonymous kirjoitti:

    Hei…olen jo pari kuukautta käynyt näillä sivuilla tirkistelemässä ja ihailemassa saavutuksiasi =) kävin jopa muilla blogi sivuilla mutta tämä on ehdottomasti PARAS !!Minulla on ollut maaliskuusta oma projekti menossa (on edelleen) kunnes näytän (ja vaaka näyttää)omasta mielestäni hyvältä.Vielä on 3-4 kg matkaa =)Kiitos innostuksesta ja inspiraatiota antavista kuvista !

    • jennie kirjoitti:

      Oi, olet niin ihana – kiitos :)Sinähän olet myös hurjan työn tehneenä ansainnut onnittelut. Mahtaa olla upea tunne huomata olevansa saanut jotain huikeaa aikaan vaikka vielä halajaakin hieman lisää. Tsemppiä viimeisille senteille ja grammoille!

  2. Anonymous kirjoitti:

    Hei,Jos kyseessä on elämäntapaprojekti, eikö oleellisinta olisi pikkuhiljaa päästä irti toisinaan sangen skitsofreenisesta itsensä ja syömisten tarkkailusta? Niin kauan kun mietit herkuttelujen oikeutuksia, teet lupauksia ja vielä ohjeistat muita toimimaan eri tavalla kuin itse teet, ei kyse ole elämäntavasta vaan – noh, jostakin pitkittyneestä kuurista. En usko, että täällä ruudun takana on moniakaan, jotka sinua moittisivat herkutteluista silloin tällöin (tai mistään muustakaan); tärkeintä kai olisi olla jotenkin tasapainossa. Onko tasapaino – ikään kuin itsestään, suurempia funtsimatta – ylipäätään mahdollista, jos pitää koko ’projektin’ ympärille rakennettua blogia…?Tarkoitus ei ole kritiikki, ei todellakaan. Hienon duunin olet tehnyt ja sitä rataa. Mutta – mitäs duunin jälkeen…? Loppuuko se koskaan…?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *