Hae
My Project Is Me

Treenimotivaatiota etsimässä

Kiitos kaikille Kesäväsymyskamppailuani tukeville lukijoille. Olette aarteita <3 Moni teistä ehdotti liikunnan unohtamista hetkeksi, jotta se aito innostus löytyisi jostain syövereistä. Sinänsä olen onnekas että se liikkumaan lähteminen ei ole ongelma – paitsi aikaisin aamulla. Juuri nyt ajatus siitä että olisin salilla ei tunnu yhtään utopistiselta mutta sen sijaan se, että olisin siellä sykkimässä klo 5.30, tuntuu. Olen jopa harkinnut treeniaikataulujen vaihtamista takaisin lepakkovuoroon, eli myöhäiseen iltaan vaikka tiedän ettei sekään ole loppupeleissä se optimaalisin aika.

IMG_5885

Parasta olisi jos voisin käydä treeneissä kotiintulomatkalla, työpäivän jälkeen. Mahdolliset työmurheet saisi helposti purettua ja sen jälkeen antaa loppuillan aikaa perheelle. Avopuolison vuorotyön takia tämä ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Viime päivinä minulle on tarjoitunut mahdollisuus aikaisiin iltatreeneihin (18-20 välillä) ja se on ollut ihanaa. Vielä on ollut energiaa jäljellä ja hikikin on virrannut ihan eri tavalla noihin aamutunteihin verraten. Ei se treeni-into ole siis sittenkään niin kuollut kuin olen luullut mutta ajoitus on vain ollut väärä.

IMG_5986

Peruspuntin sijaan olen tehnyt lisäksi myös vähän muuta kivaa ja nostanut vuodentakaisen tavoitteeni käsilläseisonnasta takaisin agendalle. Vielä ollaan kyynärnojassa vahvistamassa keskivartaloa ja erityisesti vartalonhallintaa mutta hiljaa hyvä tulee.

IMG_5910

Ja kehonhallintaa pääsin myös testaamaan ohjatulla hula-tunnilla (eikä se nyt ihan niin huonosti mennyt..) Omista treeneistäni puuttuu siis tällä hetkellä puhtaasti päämäärä ja tavoitteet mutta toisinaan on varmasti ihan hyvä liikkua vain ja ainoastaan siten kuin mieli sattuu tekemään – puhtaasti siitä kuuluisasta liikunnan ilosta.

IMG_5909

7 kommenttia

  1. Terveelliset Herkut kirjoitti:

    Työn, perheen, liikunnan ja sen muun vapaa-ajan yhdistämisen kanssa täällä tulee kamppailtua itsekin. Vapaa päivinä olen fiiliksissä kun salille / liikkumaan ehtii hyvin ja jää aikaa muuhunkin. Kiireisen työviikon keskellä se sen sijaan on raskasta, vaikka siitä niin paljon aina takaisin saakin kun vain tulee lähdettyä. Mulla on aika paljon työmatkoja, autossa istumista päivittäin niin olo on tosi nuutunut ja stressaantunut aika ajoin. Rakkaan salin oon välillä korvannut ihan juoksulenkeillä..ottanut aikaa salista ja kokeillut vähän jotain muuta. Huomaan, että auttaa. Yhdyn kyllä täysin tuohon viimeiseen lauseeseesi!

    • jennie kirjoitti:

      lenkkihommat on kyllä näppäriä, ne kun eivät katso kauheasi aikaa eikä paikkaa: Senkun pistää kamat päälle ja atuu ovesta ulos.

  2. Ansku kirjoitti:

    Nimenomaan! Joskus on hyvä liikkua vain liikunnan ilosta. Minulle vieras käsite,mutta jos treenimotivaatio lopahtaa, satsaan siihen 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Näinhän se on varmaan tehtävä, tehdä vain tasan sitä mitä sattuu huvittamaan. Kyllä ne tavoitteetkin sieltä jossain vaiheessa nousevat esiin.

  3. maija kirjoitti:

    Moikka! Ehtisitkö treenata välillä kotona lasten mentyä nukkumaan? Entä sellainen vaihtoehto, että saisit lapsille hoitajan kotiin vaikka reiluksi tunniksi? Tai onko sun salilla lapsiparkkia? 🙂
    Tyhmiä kysymyksiä mutta meillä toimii aika hyvin niin että mennään vuorotellen miehen kanssa salille (teillä toki vuorotyö rajoittaa hieman tätä) ja se mikä on ihan loistavaa, on se että ollaan löydetty ihana lastenhoitaja joka tulee pariksi tunniksi hoitamaan tyttöä meille! Vaikka poden huonoa omaatuntoa että toisinaan päikkypäivän jälkeen joskus lapsi jää illalla hetkeksi hoitajan kanssa kotiin niin välillä sen itselleni (meille) suon. Esim mannerheiminlastensuojeluliitolta saa edullisesti lastenhoitajan kotiin. Mun huonoa omaatuntoa helpottaa jos lapsi lähtee hoitajan kanssa vaunulenkille tai puistoon niin tulee tunne että se ei muka tajua että äiti on poissa (tiedät varmaan mitä tarkoitan ;-)) . Pointti oli kuitenkin se, että uni aamuisin ois tosi tärkeää ja pikku jutuilla ehkä saisi järjestettyä treeniaikaa iltaan vaikka pari kertaa viikossa! 🙂 suosittelen täydestä sydämestä miettimään, löytyisikö lähipiiristä tai tuttavien \kollegojen nuorista varteenotettavia lastenhoitajia silloin tällöin auttamaan! Meillä ainakin vanhempien mielenterveys on taattu tällaisella pienellä jutulla 😉
    Tsemppiä siis! Ja muista oman kropan kuuntelu, lapsiperheen arki kun on välillä melkoista rumbaa 🙂

  4. jennie kirjoitti:

    Kiitos monista vinkeistä ja ajatuksista. Olen pyöritellyt erinäisiä ratkaisuja ja kokeiltuakin on muutamia vaihtoehtoja tullut. Vaikka hieman vaikealta tuntuu, niin tuota lapsiparkin hyödyntämistä olen alkanut harkitsemaan vaikka lapset joutuvat muutenkin jo pitkät päivät päiväkodissa olemaan. Treenejä toki voisi myös muuttaa siten että vähentäisi tässä vaiheessa viikkomääriä. Toisena vaihtoehtona olen harkinnut työajan lyhentämistä esimerkiksi tunnilla/päivä mutta tämä tietysti taas vaikuttaa talouteen. Onhan näitä vaihtoehtoja kun alkaa ihan tosissaan miettiä.

    • maija kirjoitti:

      Varmaan juuri jonkunlainen tasapaino suhteessa perhe-elämään, työhön ja treeniin on tärkeintä lapsiperheessä 🙂 Omista jutuista on välillä joustettava (esim treeneistä kodin ulkopuolella) mutta usein kuitenkin ehtii pari salitreeniä viikkoon jos järjestelee! Ja niinhän se on tehtävä miten omaan arkeen parhaiten asiat osuvat 🙂 Ja tärkeintä kai olisi se stressittömyys, ihan kaiken suhteen, mutta siinä on tehtävää itse kullakin 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.